Linja-autopysäkkikatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa

Pohjalaismaakuntien teiden varsilla olevat linja-autopysäkkien katokset ovat, sekä ELY-keskuksen, että kuntien ylläpitämiä. Katosten uusiminen ja korjaaminen kuuluvat lähtökohtaisesti tienpitäjälle, joka vastaa tien ylläpito- ja hoitotoimista. Mikäli kunta on rakentanut katoksen valtion maantielle omalla kustannuksellaan, voi hoitovastuu olla määritetty valtion ja kunnan kesken erillisellä sopimuksella.

ELY-keskuksen hallinnoimat tiet näkyvät kätevästi esimerkiksi Väylän tienumerokartasta (www.vayla.fi).

ELY-keskusten hoito-ja ylläpitovastuulla olevien bussipysäkkien katosten välittömistä korjaustoimista vastaavat maanteiden hoitourakoitsijat. He myös huolehtivat tarvittaessa katosten mahdollisista siirtämisistä uusille pysäkeille. Pääosin uusista katostarpeista pyritään huolehtimaan siten, että kyytiin nousijoiden määrän muuttuessa käyttämättömänä oleva katos siirretään paikkaan, jossa on tarve uudelle katokselle. Määrärahojen niukkuuden vuoksi uusia linja-autopysäkkikatoksia rakennetaan ELY-keskusten toimesta vain yksittäisissä tapauksissa.

Lähtökohtaisesti kunta vastaa koulumatkaliikennettä koskevasta katosten lisäämisestä, kun taas ELY-keskus vastaa kauko- ja seudullista liikennettä varten lisättävien pysäkkien katoksista silloin, kun pysäkiltä on vähintään 30 nousijaa päivässä. Uusien pysäkkikatosten lisäämistarpeesta tulee olla yhteydessä kuntaan, joka tekee tarvittaessa hakemuksen ELY-keskukselle katosten lisäämisestä.

Ilkivalta sekä tiesuola hajottavat linja-autopysäkkikatoksia ennenaikaisesti

Valitettavasti bussipysäkkikatokset joutuvat usein ilkivallan kohteeksi, ja toisinaan katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon. Hyvin usein tekijöitä ei saada kiinni ja lasku joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle.

Kuva 1. Ylistarossa Pelmaan liittymän kohdalla linja-autopysäkki katoksesta on hajotettu sivulasi. 

Valta- ja kantateiden varrella tiesuolan käytön on huomattu romuttavan puurakenteisia katoksia, jopa puolet nopeammin kuin metalli- ja peltirunkoisia. Sijaintipaikasta riippuen tavanomaisen metallirunkoisen katoksen käyttöikä on noin 30 vuotta.

Kuva 2.  Kuvassa pysäkkikatos, joka on vaurioitunut suolauksen rasituksen takia valtatien 3 varrella Jalasjärvellä.

Mikäli havaitset maantieverkolla katoksessa korjaustarvetta tai kaatuneen katoksen, ensisijainen kanava kertoa siitä on Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä. Sen kautta tehty ilmoitus tai kysely tavoittaa hoitourakoitsijan tai palautteeseen vastaavan tahon.

Anna palautetta katoksiin liittyen palauteväylän kautta (https://liikenne.palautevayla.fi/feedback).

Ville-Petteri Luomanen
Tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Marko Kantanen
Johtava tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Kuntien osallistuminen valtion maantiehankkeisiin

Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantienpidossa on viimeksi tarkistettu vuonna 2010. Nämä periaatteet on sovittu kuntaliiton ja Liikenneviraston kesken. Kustannusvastuun pääperiaatteiden mukaan valtio vastaa maantienpidosta ja sen kustannuksista ja kunta kadunpidosta ja sen kustannuksista.

Noin 10 -20 vuotta sitten kustannusvastuun periaatteita pystyttiin noudattamaan kirjaimellisesti kummankin osapuolen huolehtiessa omista kustannuksistaan. Esimerkiksi uuden kevyen liikenteen väylän maantien varteen suunnitteli ja toteutti valtio kustannuksellaan ja kunnan rooliksi jäi vain pitää tiesuunnitelma nähtävillä ja antaa valmiista tiesuunnitelmasta lausunto.

Vuosien saatossa valtion tienpidon rahoitustilanne heikkeni vähitellen ja rahoitusta jouduttiin vähentämään alueellisista investoinneista. Katsottiin että päivittäisestä maanteiden hoidosta tai päällysteiden ylläpidosta ei voida tinkiä, joten karsinta kohdistui investointeihin. Tarpeita tieinvestointeihin tuli kuitenkin koko ajan lisää ja monissa kunnissa oli paineita saada tieinvestointeja liikkeelle.

Valtion määrärahojen ja ostovoiman pienentyessä eräänä välivaiheena oli toteuttaa maantieinvestointeja valtion ja kunnan yhteisrahoituksella. Hankkeen toteutuksesta tehdään sopimus kunnan valtion kanssa. jonka molemmat osapuolet hyväksyvät tahoillaan. Yleensä hankkeita toteutettiin ”fifty-fifty” periaatteella, kuitenkin siten että valtio maksoi suunnittelun ja maanlunastuksen kokonaisuudessaan. Lisäksi valtion toimesta hoidettiin projektin läpivienti kilpailutuksineen. Näin tapahtui aina tämän vuosikymmenen alkuun saakka.

Valtion osallistumismahdollisuus investointeihin on kaventunut entisestään ja tänä päivänä valtio ei pysty osallistumaan investointihankkeisiin juuri ollenkaan. Edes tiesuunnittelua ei pystytä kustantamaan valtion taholta ja rakennushankkeen läpivientiin joudutaan palkkaamaan ulkopuolinen valvoja, jonka kustannukset ohjataan hankkeen rahoittajalle eli kunnalle. Maanlunastuskustannukset sentään maksetaan vielä valtion taholta ja tietenkin täytyy muistaa että valmistuneen maantieinvestoinnin tulevat hoito- ja ylläpitokustannukset tulevat yleensä valtion kontolle. Nämä viimeksi mainitut kustannukset saattavat olla merkittävin kustannuserä, vaikkakin ne jakautuvat usealle tulevalle vuodelle ja vuosikymmenelle.

Kuten edellä on todettu, maantieinvestoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta tehdään sopimukset kunnan kanssa. Sopimuksessa määritetään hankkeen laajuus ja toteutusaika sekä muut yksityiskohdat rahoitusasioita unohtamatta. Pääsääntöisesti valtio tekee suunnittelu- ja toteutussopimuksia vain kunnan kanssa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle on kuitenkin tullut mahdollisuuksia kohdentaa tiehankkeille yksityistä rahoitusta. Tätä rahoitusta on tullut yksityisiltä henkilöiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä sekä myös testamenttivaroja on ollut käytettävissä. Nämä edellä mainitut rahoituslähteet joudutaan ohjaamaan kuntaan, josta varat sitten tulee tiehankkeen käyttöön osana kunnan osuutta.

Vaikkakin valtio on jättäytynyt pois tieinvestointien maksajan roolista, monet kunnat ovat aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti toteuttamassa eri hankkeita. Erityisesti Alavus, Kauhava, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Vaasa sekä Kuortane ovat toteuttamassa yhden tai useamman tiehankkeen kuluvana vuonna. Lisäksi tiesuunnittelu on käynnissä mm. Kokkolassa ja Maalahdessa.

Pientä päivänvaloa maantieinvestointeihin ja tienpitoon yleensä on tuomassa hallituksen päättämä 600 miljoonan euron korjausvelkapaketti sekä mahdollisesti tulossa oleva 364-ohjelma. Nämä eivät kuitenkaan kohdistu esimerkiksi kuntien kovasti kaipaamiin kevytväyläinvestointeihin. Näköpiirissä ei ole sellaista kehitystä että valtio palaisi toteuttamaan kevytväylähankkeita, vaan ne jäävät jatkossakin ulkopuolisen (kuntien) rahoituksen varaan. Valtion käytännöksi on muodostunut periaate ”hyötyjä maksaa”.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on tällä hetkellä noin 500 kevytväyläaloitetta, jotka odottavat rahoitusta ja toteutusta.

 

Veijo Voutilainen
Suunnittelupäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus