Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkailta kysyttiin työvoimapalveluista

ELY-keskusten lakisääteisiin tehtäviin kuuluu työvoimapalvelujen hankkiminen ja koordinoiminen, sekä TE-toimistojen toiminnan ohjaaminen ja valvominen. Työvoimapalvelujen järjestämisessä ja suunnittelussa hyödynnetään palveluntuottajien ja asiantuntijoiden asiantuntemusta, sekä erilaista tilastotietoa, mutta myös palvelujen asiakkaiden kokemuksia. Palveluihin osallistuvat antavat palautetta erilaisten opiskelijapalautejärjestelmien kautta, mutta aika ajoin on tullut tarvetta kartoittaa työnhakijoiden tarpeita ja toiveita julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskien ilman, että palaute olisi juuri tiettyä koulutusta tai palvelua koskeva.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto toteuttivat kesällä 2022 asiakaskyselyn Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaille. Kyselyyn tuli yli 400 vastausta, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Vastaajista suurin osa oli yli 30-vuotiaita ja useimmilla oli ammatillinen, opistoasteen tai korkeakoulututkinto. Vastaajista vain hieman alle puolet oli vastaushetkellä kokonaan työttömiä. Loput olivat työssä, koulutuksessa, palveluiden piirissä tai esimerkiksi sairaslomalla. Vastaukset kertovat työnhakijoiden toiveista ja kokemuksista työvoimapalvelujen suhteen. Tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen suunnittelussa ja asiakkaiden palvelupolun kehittämisessä.

Kyselyn perusteella käytetyimpiä palveluja olivat valmennuspalvelut:

• työnhakuvalmennus, (työmarkkinatori.fi)
• uravalmennus ja (työmarkkinatori.fi)
• työhönvalmennus. (työmarkkinatori.fi

Asiakkaiden eniten toivomia palveluja olivat omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (työmarkkinatori.fi), yksilöllinen tuki työnhakuun sekä ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut. Huomattava osa asiakkaista ei toivonut mitään palvelua, vaan ainoastaan töihin pääsyä. Jotkut asiakkaat toivoivat apua eläkkeelle pääsyyn, ja osa asiakkaista kertoi toivovansa vain, että heidät jätetään rauhaan. Kyselyn vastaajien keskuudessa vähiten käytetty ja tunnettu palvelu oli koulutuskokeilu (työmarkkinatori.fi). Tämä voi johtua siitä, että koulutuskokeilu soveltuu parhaiten nuorille, jotka ovat yleensä työllisyyden kuntakokeilujen, eivätkä TE-toimiston asiakkaita. Kuitenkin koulutuskokeilun tunnetummaksi tekemiseen ja markkinointiin on tarvetta.

Palveluiden mieluisinta toteutusmuotoa kysyttäessä olivat lähitoteutus, hybriditoteutus ja etätoteutus kaikki suunnilleen yhtä suosittuja. Eniten asiakkaita kiinnostivat kestoltaan lyhyet, korkeintaan muutaman päivän mittaiset palvelut, mutta osa asiakkaista oli valmiita myös pidempikestoisiin koulutuksiin. Asiakkaista vain 30 % seurasi säännöllisesti työvoimapalvelujen tarjontaa. Perinteiset yhteydenottotavat eli nettisivut, puhelin ja sähköposti olivat mieluisimpia tapoja saada tietoja palveluista. Hyvin harva vastaaja kertoi seuraavansa TE-palveluja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Toukokuun 2022 alusta lähtien käytössä ollut työvoimapalvelujen uusi asiointikanava Työmarkkinatori (työmarkkinatori.fi) sai vielä toistaiseksi melko vähän mainintoja, ja huomattavan moni kyselyn vastaaja kertoi siirtyvänsä työpaikkojen hakuun osoitteen mol.fi kautta, vaikka virallinen osoite on vaihtunut jo yli kymmenen vuotta sitten.

Kyselyn mukaan asiakastyypit voi jaotella viiteen ryhmään

Asiakaskyselyn avointen vastausten perusteella erittelin viisi erityistä asiakastyyppiä, joiden toiveet työnhaun ja palveluiden suhteen eivät välttämättä vastaa oletusarvoista perustyönhakijaa, ja joiden osalta palveluita ja palvelupolkua voitaisiin kehittää edelleen.

1. Sovitellun päivärahan tyytyväiset nostajat

Kyselyn vastaajista 21 % teki vastaushetkellä osa-aikatyötä. Osa-aikatyön tekijöissä on paljon sellaisia, jotka ovat tyytyväisiä omaan työtilanteeseensa, varsinkin, jos voivat kohentaa omaa tilannettaan sovitellulla työttömyysetuudella. Tällöin he eivät hae aktiivisesti kokoaikatyötä, eivätkä välttämättä kaipaa mitään työllistymistä edistäviä palveluja. Työttömyysturvalaki (finlex.fi) kuitenkin edellyttää etuuden saajilta aktiivista työnhakua tai hakeutumista työllistämistä edistäviin palveluihin.

2. Työllistymisen vaikeaksi kokevat ikääntyvät

Kyselyn vastaajista yli puolet oli yli 50-vuotiaita, mikä heijastui kyselyssä annettuihin avoimiin vastauksiin. Moni vastaajista arveli, että työnantajilla voi olla ennakkoluuloja ikääntyneitä työnhakijoita kohtaan. Ikäsyrjintä on valitettavasti todellinen ilmiö, mutta osan asiakkaista kohdalla kyseessä voi olla myös pelko heidän olettamaansa ikäsyrjintää kohtaan. Monet asiakkaat toivoivat rohkaisua työnhaun ja työnhakuun liittyvän osaamisen markkinoinnin tueksi, mutta toisaalta myös valistuskampanjoita työnantajien suuntaan ennakkoluulojen hälventämiseksi.

3. Terveysongelmien kanssa painivat

Moni vastaaja kertoi toivovansa eläkkeelle pääsyä terveysongelmiensa vuoksi. Osa toivoi pääsevänsä työkyvyn arviointiin tai terveyspalveluihin selvittääkseen, minkälaiseen työhön vielä kykenevät. Työttömät eivät ole työterveyshuollon tai opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastusten piirissä ja voivat usein jäädä säännöllisten terveystarkastusten ulkopuolelle. Vastuu työnhakijoiden terveydentilan arvioinnista jakaantuu kuntien (vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden) ja työvoimaviranomaisten kesken: terveydenhuoltolain 13 § (finlex.fi) mukaan hyvinvointialueiden tulisi järjestää työttömille terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa, ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2:11 (finlex.fi) mukaan työvoimaviranomaisten tulisi tarvittaessa järjestää työnhakijoille työ- ja toimintakyvyn arviointeja.

4. Töiden välissä olevat

Osalla kyselyyn vastaajista oli jo tiedossa työllistyminen ja siksi he saattoivat kokea TE-toimiston kanssa asioinnin turhauttavaksi. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajilla ja sijaisopettajilla on tavanomaista, että kesän ajaksi joudutaan ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi. Kausityöaloilla saattaa taas olla päinvastoin eli jos töitä on tarjolla vain kesä- tai talvikautena, voi työttömyysaika töiden välillä olla hyvinkin pitkä.

5. Passiiviset mutta töihin haluavat

Osa kyselyyn vastanneista antoi ymmärtää, että eivät itse aktiivisesti hae työtä, mutta toivovat kuitenkin kovasti töihin pääsyä. Moni toivoi, että työvoimaviranomaiset selkeästi osoittaisivat heille palkkatukityöpaikan tai muun työpaikan, jota hakea. Varttuneemmilla työttömillä saattaa olla muistikuviakin takavuosikymmenten työnvälitystoimistosta, joka lähetti työttömiä työllistämistöihin tiettyihin työpaikkoihin. Nykyinen lainsäädäntö lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että työnhakija on se aktiivinen osapuoli, jolle voidaan myös asettaa työnhakua koskevia konkreettisia velvoitteita.

Mikko Leppälä
Kehittämisasiantuntija
Työllisyys ja osaaminen -yksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kauhavan liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys 2019-2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on, että joka kunnassa ELY-keskuksen toiminta-alueella on ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma. ELY-keskuksilla liikenneturvallisuus maanteillä onkin tärkeimpiä tienpidon tavoitteita, joita LVM ja Väylävirasto (entinen Liikennevirasto) asettaa. Liikenneturvallisuussuunnitelmat laaditaan noin 10 vuoden aikajänteellä. Edellinen Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelma on vuodelta 2005, joten se on jo kovasti päivityksen tarpeessa. Kauhavan kaupungin alue käsittää Kauhavan, Kortesjärven, Ylihärmän ja Alahärmän kunnat. Kaupungin ja ELY-keskuksen lisäksi suunnitelman laatimiseen osallistuvat Liikenneturva ja poliisi. Konsulttina toimia Linea Konsultit sekä alikonsulttina Ramboll.

Työ lähtee käyntiin nykytilanteen selvittämisellä. Asukkaille ja koululaisille teetetään kyselyt, joihin toivotaan aktiivista vastaamista. Kyselyt aukeavat tänään 2.4 ja ovat auki huhtikuun ajan. Mitä useampi vastaa, sitä kattavammin saadaan tietoa missä on parantamisen varaa ja minne vähäiset resurssit kannattaa ohjata.

Viimeisen viiden vuoden aikana on Kauhavan kaupungin alueella sattunut 294 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 4 johti kuolemaan ja 98 loukkaantumiseen. Yhteensä onnettomuuksissa kuoli 4 henkilöä ja 143 loukkaantui.

Niukan rahoituksen vallitessa fyysisen liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä. Priorisoimalla pyritään löytämään ja toteuttamaan vaarallisimmat ja vaikuttavimmat kohteet. Parantamistoimissa painottuvat taajamat ja päätiet, koska niihin kohdistuvien toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset ovat tehokkaimpia.

Aikuiset esimerkkeinä myös liikenteessä

Asenteisiin vaikuttaminen on myös erittäin tärkeää. Aikuisten asenteet ja tapa toimia liikenteessä toimivat esimerkkinä ja mallina seuraavalle sukupolvelle. Lapsena ja nuorena sisäistetty malli esimerkiksi autolla ajamiseen on juurtunut todella vahvasti mieleen ja se ohjaa meitä liikenteessä todella paljon. Esim. turvavyön ja pyöräilykypärän käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen ja se, miten suhtaudutaan muihin tiellä liikkujiin, ovat tällaisia kasvatuksellisia asioita. Muistetaan siis toimia hyvänä esimerkkinä omille lapsillemme ja muille kanssaliikkujille.

Kyselyyn voi vastata 28.4 saakka osoitteessa https://app.maptionnaire.com/fi/4077. Linkki kyselyyn löytyy myös Kauhavan kaupungin nettisivuilta http://www.kauhava.fi . Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan viisi päiväranneketta PowerParkiin.

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Hulevesitulviin liittyvää varautumista ja tiedottamista kartoitetaan kyselytutkimuksen avulla

Kaikki kuvat: Lari Jaakkola

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kartoittaa tänä kesänä hulevesitulviin liittyvää varautumista ja tiedottamista hankkeessaan ”Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen”. Hankkeeseen kuuluu kyselytutkimuksen tekeminen. Kysely lähetettiin kaikkiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuntiin viikolla 23. Kyselyn tuloksista tehdään heinä-elokuussa raportti, jossa käsitellään alueella sattuneita hulevesitulvia ja niihin liittyvän tiedottamisen riittävyyttä. Tiedottamista pyritään kehittämään kyselytulosten mukaan siten, että kunnat saisivat tarpeeksi tietoa hulevesitulvien riskeistä ja siitä, miten tulviin on mahdollista varautua. Syksyllä on tarkoitus myös järjestää hulevesiin liittyvä koulutustilaisuus ELY-keskuksen kunnille.

Rankkasateet täyttivät Vaasan Klemetinpuiston tulvavedellä toukokuussa 2016.

Hulevesitulvat ovat rankkojen sateiden synnyttämiä tulvia rakennetuilla alueilla. Hulevesitulvia syntyy rakennetuilla alueilla erityisesti siksi, että rakennettu maanpinta, kuten asfaltti, läpäisee sadevettä huonosti, minkä seurauksena katujen pintavalunta on voimakasta. Valuvat vedet kerääntyvät painanteisiin ja jäävät niihin aiheuttaen tulvimista. Kaupungeilla on erilaisia sateita voimistavia ominaisuuksia, joihin kuuluvat esimerkiksi tiivistymisytimien runsaus ilmakehässä. Tiivistymisytimet ovat ilmassa olevia hiukkasia, joiden ympärille ilmakehän vesi pääsee tiivistymään. Nämä hiukkaset ovat pakollisia sateen muodostumiselle, ja kaupungeissa hiukkasten suhteellisesti korkeampi määrä maaseutuun verrattuna lisää sateita. Myös vanhat ja riittämättömän pienet sadevesiviemärit pahentavat tulvaongelmia, kuten myös rakentaminen huonosti vettä imeyttävälle maaperälle, esim. savimaalle. Yleisesti ottaen kaupunkien ja taajamien tiivistyvä maankäyttö ja siitä johtuva viheralueiden väheneminen mm. täydennysrakentamisen kautta lisäävät hulevesitulvien riskiä.

Sorsa löysi Klemetinpuiston tulvalammikosta uuden uimapaikan.

Rankimmat sateet syntyvät yleensä kesällä konvektiovirtauksissa, kun maanpinnan yläpuolella päivän aikana lämmennyt ilma kohoaa voimakkaasti ylöspäin tiivistyen sateeksi. Nämä sadekuurot esiintyvät ennalta-arvaamattomissa paikoissa ja vaihtelevan voimakkaina ja pituisina, joten hulevesitulvien tarkka ennustaminen on hyvin vaikeaa. Tästä huolimatta hulevesitulvien mahdollisia esiintymispaikkoja voidaan mallintaa ottamalla huomioon maanpinnan läpäisykyky, maaperän imeytyskyky sekä maanpinnan kaltevuus tietyssä sadetilanteessa. Näiden mallien avulla on mahdollista tunnistaa potentiaaliset riskialueet, ja antaa tietoa alueiden asukkaille ja yrittäjille tulviin varautumisesta ja omaisuuden suojaamisesta. Myös kaupunkisuunnittelun keinoin on mahdollista vaikuttaa tulvien suuruuteen. Ympäri maailmaa kaupungeissa on käytetty erilaisia kaupunkirakenteellisia ratkaisuja torjumaan hulevesitulvia. Tällaisia rakenteita ovat esim. vettä läpäisevät pinnoitteet, hulevesikourut ja tulvavesilammikot. Tämän lisäksi hulevesitulvia voi ehkäistä yksinkertaisesti jättämällä viheralueita rakentamatta.

Hulevesien poisjohtamista varten rakennettu kouru Tiilitehtaankadulla Vaasassa.

Asfaltin tilalle asennettu soralla täytetty muovikenno päästää vettä läpi tavallista pinnoitetta paremmin Tiilitehtaankadulla Vaasassa.

Harvaan aseteltu laatoitus mahdollistaa hulevesien imeyttämisen Tiilitehtaankadulla Vaasassa.

Hulevesitulvat ovat vakava ongelma kaiken kokoisille kaupungeille. Ilmastonmuutoksen myötä äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden, oletetaan voimistuvan, mikä puolestaan lisää myös hulevesitulvien todennäköisyyttä. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana sattunut yksi erittäin merkittävä hulevesitulva, kun elokuussa 2007 Porin kaupunki kärsi monen tunnin rankkasateiden jälkeisestä tulvasta. Tulvan taloudelliset vahingot nousivat yli 20 miljoonaan euroon. Täysin oman kokoluokkansa hulevesitulva sattui Kööpenhaminassa heinäkuussa 2011, kun rankkasateiden tuomat vesimassat täyttivät kaupungin kadut ja liiketilat. Tämän tulvan taloudelliset vahingot olivat arvioiden mukaan lähes miljardi euroa. Onneksi hulevesitulviin voidaan kuitenkin varautua etukäteen. Erityisen tärkeätä on tunnistaa merkittävimmät riskikohteet ja pyrkiä joko pienentämään tulvien todennäköisyyttä kaupunkirakennetta muokkaamalla tai parantamalla valmiuksia varautua mahdollisiin tulviin tiedonjaon avulla.

Lari Jaakkola
Harjoittelija, vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus