Kevään kelirikkokausi on jälleen alkanut

Maaliskuun lopun sekä huhtikuun alun talviset kelit viivästyttivät kevään kelirikkokauden alkamista. Nyt säätila on kuitenkin alkanut lämmetä ja pintakelirikkoa on alkanut esiintyä jo laajemmin alueemme soratiestöllä. Kelirikko etenee tyypillisesti myös tänäkin keväänä alkaen rannikolta sisämaata kohti.

Kevään sää on yksittäinen merkittävin tekijä, joka vaikuttaa kelirikon muodostumiseen. Tuuliset ja aurinkoiset säät auttavat tierakenteen kuivumista. Myös yöpakkaset kuivattavat tienpintoja. Vesi- ja räntäsateet puolestaan pahentavat tilannetta, sillä vesi ei usein pääse poistumaan tieltä pientareella olevan lumen ja jään takia.

Kun soratien sulaminen alkaa keväällä, ensimmäisenä sulaa tien pintakerros ja tämän vaikutuksena siinä voi esiintyä liejuuntumista ja pehmeyttä. Tätä kutsutaan pintakelirikoksi. Sulaminen etenee vaiheittain. Mikäli syvemmälle tierakenteeseen on päässyt jäätymään vettä ja mikäli vesi ei pääse haihtumaan tierakenteesta, voi syntyä runkokelirikkoa, joka aiheuttaa merkittävää haittaa liikenteelle. Runkokelirikon esiintyminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin pintakelirikon.

Pintakelirikko on hyvin tuttu näky pohjalaissorateillä keväisin sekä syksyisin sateiden aikaan. Ilmastonmuutoksen myötä pintakelirikkoa voi esiintyä jopa talvikuukausina pitkinä leutoina ajanjaksoina etenkin vesisateiden seurauksena.

Pahimpia kelirikkokohtia pystytään vuosittain korjaamaan kesäisin tierakenteiden kuivuttua nykyisen rahoituksen puitteissa noin 10 km matkalla koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Sorateitä on yhteensä 2600 kilometriä, joten korjattavia kohteita riittää jatkossakin.

Kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on pystytetty alueen soratiestölle, sekä kelirikkomurskeita on ajettu paikoittain

Kelirikon hoito aiheuttaa haasteita tienpitäjälle ja siitä pyritään varoittamaan tienkäyttäjiä liikennemerkein. Kelirikkoa voidaan hoitaa ainoastaan ajamalla kelirikkomursketta pahiten pehmenneisiin tieosuuksiin, sekä kevyesti lanaamalla tien pintaa. Kelirikon pehmentämillä soratieosuuksilla normaalit soratien pintakunnon laatuvaatimukset eivät ole voimassa, vaan tiet pyritään pitämään liikennöitävässä kunnossa. Viimeisenä toimenpiteenä voidaan kelirikon vuoksi joutua asettamaan tielle painorajoitus.

Tulevien viikkojen säät näyttävät joudutaanko asettamaan tiestölle tämän kevään aikana painorajoituksia kelirikosta johtuen. Toivomme aurinkoisten ja tuulisten kevätsäiden jatkuvan, jotta kelirikosta selvittäisiin vähäisillä tienhoidollisilla toimenpiteillä. Kelirikon vuoksi painorajoituksia tiestölle ei ole toistaiseksi pohjalaismaakunnissa jouduttu asettamaan (tilanne 12.4.2022).

Alla olevasta linkistä pääset seuraamaan ajankohtaista painorajoitusten tilannetta tiestöllä, sekä muita liikennetietoja:
Painorajoitusten tilanne kartalla, Fintraffic (liikennetilanne.fintraffic.fi)

– Painorajoitusten ajankohtaisen tilanteen näet valitsemalla oikealta pudotusvalikosta ”painorajoitukset”

Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä (www.palautevayla.fi/aspa) on ensisijainen palauteväylä tienkuntoon liittyvissä asioissa. Ilmoita liikennettä vaarantavista ongelmista suoraan Tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 (24/7).

Ville-Petteri Luomanen
Tienpidon asiantuntija,
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus,
liikenne ja infrastruktuuri

Miksi tie oli liukas?

Edellisen viikon torstai (25.1.) oli poikkeuksellisen hankala ajo-olosuhteiltaan. Tämä on herättänyt paljon kritiikkiä maanteiden talvihoitoa kohtaan, sekä laatuvaatimuksia että urakoitsijoiden toimintaa kohtaan. ELY-keskuksen osalta halutaan vielä palata päivän tapahtumiin, jotta väärinkäsityksiä ei jäisi tämän tapahtumarikkaan päivän osalta kenellekään.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä satoi lunta, jota jouduttiin auraamaan paikoin jopa kolmeen kertaan pois tiestöltä. Yön aikana myöskin lämpötila nousi nopeasti pakkaselta reilusti plusasteiden puolelle, paikoin lauhtuminen saattoi olla jopa parinkymmenen asteen luokkaa. Samanaikaisesti lumisade muuttui vesisateeksi. Iso ongelma vesisateesta muodostui juuri tuon äkillisen lämpötilamuutoksen vuoksi. Teiden pintojen lämpötilat pysyivät pitkään reilusti pakkasen puolella vesisateen aikana, alueesta riippuen -4 – -7°C. Tästä seurasi se, että taivaalta tullut vesi jäätyi teiden pintaan ja aiheutti poikkeuksellisen huonon ajokelin.

Ennakoinnin puutetta on julkisuudessa nostettu ongelmaksi kyseisen päivän osalta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Urakoitsijakunta oli tehnyt tauotta töitä yöllisen lumisateen auraamiseksi ja sen jälkeen on heti siirrytty liukkaudentorjunnan pariin. Suolausta ja hiekoitusta on tehty jo yön aikana. Paikoin ennakkosuolaukset onnistuivat pääteillä. Joillakin osuuksilla yön suolaus ei vaikuttanut toivotulla tavalla, ja vesisade huuhtoi suolan pois tieltä. Tienpinnan kylmyyden vuoksi suolan pois huuhtonut sadevesi jäädytti tien pinnan nopeasti, ja suolauksia jouduttiin tekemään uudelleen. Myös yöllä ennakkoon hiekoitetuilta osuuksilta sadevesi huuhtoi hiekkaa pois.

Pääteiden osalta ajokeli pysyi monin paikoin kuitenkin kohtuullisena, jopa hyvänä. Suurimmat ongelmat olivat alemman hoitoluokan maanteillä, sekä tiellä liikennöiville että kunnossapitourakoitsijoille. Poikkeukselliset olosuhteet hankaloittivat ja hidastivat myös kunnossapitoajoneuvojen kulkemista alemmalla tieverkolla. Jonkin verran ojaan ajoja tapahtui myös hiekoitustyötä tehneille, tämä puolestaan viivästytti hiekoitustyön kulkua. Useita hiekoituslaitteita meni myös epäkuntoon, osassa tapauksista syynä on pitkäaikainen, yhtämittainen laitteen käyttö. Toki hiekoitinta pitää myös välillä täyttää, eli oma aikansa menee myös hiekkatäydennyksen hakemiseen. Lukemattomia kuormia hiekkaa on kuitenkin tämän yhden päivän aikana tiestölle viety.

Kaikki hoitourakoissa oleva kalusto on ollut liikkeellä iltayöstä jopa seuraavaan iltaan asti. Myös varakalusto on ollut käytössä. Hoitourakoihin mitoitetaan kalustomäärät hoitoluokkien mukaan. Tämä kalustomäärämitoitus ei ole riittävä poikkeuksellisiin olosuhteisiin, kuten viime viikon torstaina. Suurempi varakaluston määrä tai lyhemmät kunnossapitoreitit tarkoittaisivat suurempia kustannuksia. Nykyinen taso on se, mihin valtion suomat rahat tällä hetkellä riittävät. Alemmalla tieverkolla toimenpideajat ovat myös pidemmät kuin vilkasliikenteisillä teillä, II-hoitoluokalla linjahiekoituksen osalta 6 tuntia ja III-hoitoluokalla 8 tuntia. Toimenpideajalla on myös suora vaikutus kunnossapitoreittien pituuteen. Vaikka työtä on tehty ennakoiden, on vähäliikenteisemmän tieverkon hiekoittajalla pidempi matka ajettavanaan. Monesti hiekoituksia hoidetaan lisäksi tavallisella traktorilla, joka ei kuitenkaan ole paras kunnossapitoajoneuvo hankaliin ajo-olosuhteisiin.

Jatkossa tulee miettiä sitä, pitäisikö tienkäyttäjiä selvemmin varoittaa kulkemasta tiestöllä, kun vastaavanlaisia poikkeuksellisia kelejä esiintyy. Muualla päin Suomea poliisi jopa sulki muutamia teitä, kunnes ne saatiin taas ajettavaan kuntoon. Myös Ruotsin puolelle luvattu voimakas lumipyry on aiheuttanut sen, että mm. koulujen kerrotaan olevan tulevien huonojen ajo-olosuhteiden takia kiinni ja ihmisiä on kehotettu välttämään autoilemista. Koska talven ilmasto on muuttumassa yhä oikukkaammaksi, lienee paikallaan yhä terävämmin kehottaa ihmisiä välttämään autolla ajoa päivänä, jolloin liikkumisessa on erityisen suuria haasteita sään vuoksi.

 

Elina Granqvist
Tienpidon suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus