Monimuotoinen Laihianjokilaakso

Maantie halkoo peltomaisemaa. Tuttu näky Pohjanmaalla. Laihianjokivarren kylistä löytyy valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä vanhoine kivisiltoineen, mutta joen valuma-alueella on myös rikasta ja monipuolista luontoa. Metsissä näkyy maankohoamisrannikon vaikutuksia. Seudulta löytyy lehtomaisia kankaita, soistumia, soita ja monenlaisia pienvesiä. Ruovikkoinen jokisuisto on linnuille tärkeä alue.

Jokiluonnon vuodenaikojen vaihtelut houkuttelevat ihmisiä liikkumaan ja hakeutumaan lähiluontoon. Alueella on törmätty rauhoitettuihin lajeihin, kuten saukkoon. Myös eliöstön monimuotoisuus ja veden laatu paranevat joen yläjuoksulla. Tiesitkö, että Laihianjoella elää myös rapu, joka syödessään pohjaan vajonneita kasveja ja raatoja on hyödyksi puhdistaessaan joen pohjaa?

Laihianjoen haasteet

Peltoalueet leimaavat valtaosaa jokilaaksosta. Alueelle tyypilliset happamat sulfaattimaat ovat erittäin viljavia ja siksi suosittuja viljelysmaita. Sulfaattimaista kerrotaan lisää muun muassa keväällä julkaistussa tiedotteessa (sttinfo.fi). Laihianjoki kuuluu Pohjanmaan pieniin jokiin, joiden ekologia ja kemiallinen tila kärsivät happamuudesta ja rehevyydestä. Peltojen kuivatusvesien mukana jokeen huuhtoutuu happamuuden ja ravinteiden lisäksi haitallisia metalleja.

Koska Laihianjoki sijaitsee tasaisella ja vähäjärvisellä seudulla, se on myös altis tulville. Soiden ja metsien ojitukset ovat entisestään lisänneet tulvien riskiä, kun vesi ei enää viivy näillä alueilla. Jotta suuriin tulviin osataan varautua, tulvavaarassa olevia rakennuksia selvitetään tänä kesänä. Rakennusten kastumisen lisäksi tulvavesi lisää esimerkiksi eroosiota ja kiintoainekuormaa. Myös tulvariskien kartoituksesta on hiljattain julkaistu tiedote (sttinfo.fi).

Ilmastonmuutos voi entisestään äärevöittää vesistöoloja. Uusia haasteita syntyy puuttuvasta roudasta tai lumettomuudesta. Maa- ja metsätaloudessa on kokeiltava uusia menetelmiä esimerkiksi niin, että lisätään kasvipeitteisyyttä tai rakennetaan vettä säännösteleviä rakenteita, jotka hidastavat virtaamia ja vähentävät pintavaluntaa.

Joen tilaa parannetaan ensisijaisesti vähentämällä happamuutta. Tämä auttaa kalastoa palautumaan. Lisäksi on pienennettävä ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Tarvitaan elinympäristöjen kunnostuksia ja esimerkiksi kalojen liikkumista ja lisääntymistä helpottavia toimia. Vesienhoidollisia toimenpiteitä on toteutettava erilaisilla yhteishankkeilla.

Osallistu Laihianjoen tulevaisuuden parantamiseen!

Asutko tai vietätkö aikaasi Laihianjoen alueella? Tai toimitko alueella työn puolesta? Oletko kiinnostunut pohtimaan Laihianjoen tulevaisuutta? Järjestämme syksyllä työpajan, jossa katsotaan Laihianjoen tulevaisuutta ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Työpajassa käsitellään siis joen tarjoamia hyötyjä ihmisille sekä sitä, miltä näiden hyötyjen tulevaisuus näyttää, ja kuinka erilaisia hyötyjä voidaan sovittaan yhteen.

Virkistys, kalastus, puhdas vesi, hiilen sidonta, ravinteiden kierto, metsien kasvu, peltojen viljavuus, metsästys, maisema… Mitä sinä arvostat? Jos haluat osallistua keskusteluun ja edistää sinulle tärkeiden asioiden säilymistä, voit jo alustavasti ilmoittaa kiinnostuksestasi Webropol-lomakkeella ja näin varmistaa, että saat tietoa tapahtumasta, kun ajankohta ja toteutusmuoto varmistuvat. Työpaja on osa EU-rahoitettua KLIVA-hanketta, jossa etsitään virikkeitä maaseutuelinkeinojen kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa. Lisätietoa löydät hankkeen verkkosivuilta (fikliva.org).

Mari Lappalainen

hankekoordinaattori, KLIVA-hanke

Rajat ylittävää yhteistyötä ilmastonmuutoksessa

Törmäsin äskettäin uutiseen maankohoamisesta Merenkurkun alueella. Uutisen mukaan voi käydä niin, että jäätiköiden sulaessa ja merenpinnan noustessa, maayhteys Ruotsiin jääkin syntymättä. Olisiko se hyvä vai huono uutinen? Yhteys Ruotsiin meillä joka tapauksessa toimii hyvin jo nyt, se on todettu lukuisten videopuheluiden kautta viime aikoina.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen saavat parhaillaan paljon huomiota. Sekä kansallisesti että EU:n tasolla pohditaan, kuinka koronakriisistä selvitään ja kuinka taloudellista elvytystä voidaan toteuttaa ”vihreästi”. Arvioiden mukaan koronavirus voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ennätysmäisesti tänä vuonna, mutta tarkoitus ei ole unohtaa ilmastotavoitteita kriisin jälkeen. Esimerkiksi Suomen hallitus aikoo suunnitella talouden elvytystoimia niin, että ne tukevat vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämä, EU:n Interreg BotniaAtlantica -ohjelmaan kuuluva KLIVA-hanke on mukana tukemassa ilmastotyötä ja paikallisia maaseutuelinkeinoja pitkällä tähtäimellä. Emme toteuta konkreettisia toimenpiteitä, vaan kokoamme tietoa ja osaamista tulevaisuuden päätöksenteoksen tueksi ja pyrimme lisäämään yhteisymmärrystä paikallisten toimijoiden keskuudessa.

KLIVA-hanke käynnistyi puolisen vuotta sitten. Hankkeen voi tiivistää seuraaviin sanoihin:

• ilmastonmuutos
• kestävä tuotanto
• vesien hyvä tila
• ekosysteemipalvelut.

On arvioitu, että ilmastonmuutoksen myötä ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus, lisääntyvät myös Merenkurkun seudulla. KLIVA-hankkeessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen paikallisia vaikutuksia Pohjanmaan Laihianjoen ja Västerbottenin Hertsångerälvenin mallialueilla. Kuivuuden ja tulvien lisääntyessä maa- ja metsätaloudessa tarvitaan valmiuksia sopeutua, jotta mahdollisuudet kestävään tuotantoon säilyvät.

Tulvat ja kuivuus eivät vaikuta vain veden määrään, vaan myös veden laatuun. Riskinä on lisääntyvä ravinnekuorma ja happamuus. Erityispiirteenä Pohjanlahden rannikoilla ovat ns. happamat sulfaattimaat. Nämä maat, joutuessaan hapen kanssa tekemisiin, happamoittavat valumavesiä ja lisäävät metallihuuhtoumaa. Kuivuuden tai voimakkaiden ojitusten seurauksena pohjaveden pinta laskee, jolloin uudet maat voivat altistua happamuudelle.

KLIVA-hanke on suunnattu maa- ja metsätalouden toimijoille sekä muille alueen ihmisille. Kohderyhmään kuuluvat myös viranomaiset ja asiantuntijat, jotka tarvitsevat tietoa neuvonnan ja päätöksenteon tueksi.
Hanketta sitovana teemana ja keskustelun avaajana sidosryhmien kanssa toimii alueen ekosysteemipalvelut eli luonnon meille tarjoamat hyödyt. Ekosysteemipalveluita kartoitetaan ja niiden tulevaisuutta selvitetään  hankkeessa.

 

 

Hankkeen tavoitteina on lisätä 1) paikallisten olojen tuntemista ja 2) vuorovaikutusta hankkeen sidosryhmien kesken. Tuntemalla paikalliset olot osaamme jatkossa valita oikean toimenpiteen oikeaan paikkaan. Hankkeen käytännön toteutus pitää sisällään hydrologian ja vedenlaadun valuma-aluemallinnusta eri ilmastoskenaarioilla. Vuorovaikutuksen pohjalta hankkeessa kehitetään kommunikaatiomalli, jota voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa.

Hanke toteutetaan Suomen ja Ruotsin välisenä yhteistyönä. ELY-keskuksen kumppaneina Suomesta ovat SYKE, GTK, Metsäkeskus ja Åbo Akademi, ja Ruotsista Länsstyrelsen Västerbotten, Skogsstyrelsen, SGU ja Linnéuniversitetet. Yhteistyö maiden välillä ei ole vain verkostoitumista, jota olemme toteuttaneet jo aiempien hankkeiden kautta. Yhteistyö ei ole myöskään vain reissuja rajan toiselle puolelle katsomaan, kuinka asiat siellä tehdään. Haluamme ennen kaikkea oppia yhdessä. Meillä on yhteisiä haasteita, joihin haluamme löytää yhteisiä ratkaisuja.

Lisää hankkeesta voi lukea sivulta https://kliva.org/. Hanke kestää vielä kaksi vuotta, mutta ideat jatkoyhteistyöstä ulottuvat jo tätä pidemmälle. Katsotaan, millaista jatkoa KLIVAlle kehitetään. Ideoita saa esittää!

Mari Lappalainen
Hankekoordinaattori, KLIVA-hanke
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus