Koronan vaikutus autoliikenteeseen pääteillä

Pääteiden liikennemäärät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pääteillä 

ELY-keskus mittaa liikenteen määriä jatkuvasti useilla automaattisilla mittauspisteillä ympäri pohjalaismaakuntien aluetta. Vertailuvuotena pääteiden liikennemäärien tarkastelussa on käytetty vuotta 2019. Vuoden 2020 aikana koronan vaikutukset alkoivat näkyä maaliskuusta lähtien rajuna liikennemäärien laskuna pääteiden automaattisissa mittauspisteissä (LAM). Käyrän tiedot on koottu 12 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen LAM-mittauspisteestä, joten ne eivät edusta koko mittausaineistoa. 

Etenkin henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrät laskivat vuonna 2020 rajummin kuin kertaakaan viimeisen 25 vuoden aikana. Normaalisti liikennemäärät vaihtelevat Suomen taloudellisen ja työllisyystilanteen mukaan siten, että nousukaudella liikenne lisääntyy ja vastaavasti laskusuhdanteessa liikenteen kasvu pysähtyy. Kuukausien väliset liikennemääräerot vaihtelevat myös kausiluonteisesti. Kesällä liikennemäärät ovat tyypillisesti suurimmillaan kesä, heinä- ja elokuussa. Suurimmat liikennemäärät mitataan yleensä heinäkuussa. Myös koronavuonna 2020 mitattiin heinäkuussa vuoden suurimmat liikennemäärät, mutta silloinkin liikenne jäi suunnilleen vuoden 2014 heinäkuun tasolle. 

Takaisin normaaliin 

Kesällä 2020 oltiin hetken aikaa melko normaaleissa liikennemäärissä, mutta loka-joulukuussa liikennemäärät laskivat uudelleen seuraillen koronatilanteen kehittymistä. Sama tilanne jatkui myös kuluvana vuonna aina toukokuulle asti. Toukokuusta lokakuun alkuun pääteiden liikennemäärät ovat suunnilleen koronaa edeltävällä tasolla. Yllä olevan kaavion käyrät kuvaavat keskimääräistä tilannetta, joten eri mittauspisteiden välillä on pieniä eroja.  

Jarmo Salo
Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mihin sitä liikennemäärätietoa tarvitaan?

Tie- ja liikenneasioissa liikennemäärä on avainsana. Liikenteen ammattilaiset toistelevat sitä perustellessaan tien hoidon tasoa tai valittuja parantamistoimenpiteitä. Myös tavalliset tienkäyttäjät ovat vuosien kuluessa oppineet perustelemaan vaatimuksiaan tien suurilla liikennemäärillä.

Liikennemäärällä onkin suuri merkitys jo ihan uuden tien suunnittelusta lähtien. Laadimme ennusteita suunnitellun tien liikennemääristä yleensä 30 vuoden päähän. Liikennemäärän ja tien toiminnallisen luokan (valta-, kanta-, seutu- tai yhdystie) perusteella määräytyy esimerkiksi uuden tien geometria ja käytettävät liittymätyypit. Tänä vuonna uutena asiana tuli voimaan LVM:n asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä (runkoverkoista). Yksi tärkeimmistä kriteereistä pääväylien määrittelyssä oli tien kokonaisliikennemäärä ja raskaiden ajoneuvojen liikennemäärä.

Kuva: Mikko Käkelä

Tien hoitoon vaikuttavat toiminnallinen luokka ja liikennemäärä

Tien hoidon tasoon vaikuttaa tien toiminnallisen luokan lisäksi tien liikennemäärä. Ehkä selvimmin tämä näkyy talvella, kun pikkutiellä hoidon toimenpiteet tuntuvat viipyvän ja ajo-olosuhteet ovat joskus hyvinkin haastavat. Teiden hoitoluokitusta ollaan parhaillaan muuttamassa siten, että erityisesti talvihoidon tasoa korotetaan vähäliikenteisemmällä tieverkolla. Raskaan liikenteen määrä otetaan entistä tarkemmin huomioon tien hoitoluokkaa määriteltäessä. Valitettavasti teiden hoidon parantamiseen käytettävä lisäraha otetaan pois tienpäällystysrahoista. Vuosittaiset tienpäällystyspituudet jäävät siis yhä kauemmaksi siitä tasosta, joka vaadittaisiin teiden päällysteiden nykykunnon säilyttämiseksi.

Vähäliikenteiset tiet kannattaa hoitaa sorateinä. Liikennemäärän kasvaessa useihin satoihin autoihin vuorokaudessa tulee mietittäväksi tien päällystäminen. Vilkasliikenteisen soratien hoito tulee nimittäin ajan mittaan kalliiksi.

Yksityisteillä liikennelaskentoja ei yleensä tehdä, vaan liikennetiedot perustuvat yleensä tiekunnan ilmoituksiin ja tienvarren asutuksen ja/tai läpikulkuliikenteen määrään. Valtiokin voi suorittaa liikennelaskentaa yksityistiellä. Esimerkiksi, jos tarkoituksena on ottaa yksityistie valtion ylläpitämäksi maantieksi. Valtio voi tietyin edellytyksin myöntää järjestäytyneelle yksityistiekunnalle parantamisavustuksia. Avustuksia mietittäessä tien kuntoa täytyy suhteuttaa tien liikennemääriin.

Liikennemääriä mitataan säännöllisesti

Teiden liikennemääriä lasketaan jatkuvasti tietyllä kierrolla suorittamalla yleistä liikennelaskentaa. Joka vuosi ei lasketa kaikkia teitä ja pikkuteillä liikennelaskentojen välillä on useita vuosia. Välivuosien liikennemäärätiedot lasketaan (interpoloidaan) liikenteen kasvukertoimien avulla. Kasvukertoimet vaihtelevat tieluokasta ja tien sijainnista riippuen. Pääteillä suoritetaan myös jatkuvaa liikennelaskentaa liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM) kohdilla.

Olen seurannut pohjalaismaakuntien pääteiden liikennemäärien kehitystä LAM-pisteiden liikennemäärätietojen avulla vuodesta 1995. Pääteiden kokonaisliikennemäärät ovat tänä aikana kasvaneet keskimäärin 40 % ja raskaan liikenteen määrä 36 %. Samaan aikaan raskaan liikenteen massat ja mitat ovat jatkuvasti kasvaneet. Kuitenkin käytössä oleva tieverkko on suurelta osin sama kuin 20 vuotta sitten.

Lisätietoa: Liikennemääräkartat (eri valinnoilla, voit tutkia eri liikennemääriä tarkemmin)

Lue myös aiempi blogi tiestön telematiikasta.

 

Jarmo Salo
Yksikön päällikkö, Liikennejärjestelmäyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Mikä ihmeen tiestön telematiikka?

Taannoin Tiehallinnon liikenteen hallinnan toimintalinjoissa toiminnan pääpainoksi linjattiin liikenteen hallinnan peruspalveluiden tuottaminen ja niiden vaatiman ajantasaisen seurannan kehittäminen.

Laadukkaan liikennetiedottamisen avulla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta, vähentää liikenteen ruuhkautumista ja lisätä matkustusmukavuutta. Tarve ajantasaiselle liikennetiedolle on kasvanut voimakkaasti erilaisten telemaattisten laitteiden ja järjestelmien yleistyessä ja lisääntyessä.

Telematiikkaselvityksessämme vuonna 2001 kartoitettiin valta- ja kantatieverkon liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden sekä kelin ongelmakohteet, joissa ongelmien vähentämisessä voitaisiin hyödyntää liikenteen hallinnan toimintoja ja telematiikkaa. Selvityksen päivitys tehtiin vuonna 2009. Telematiikka käsitteenä tarkoittaa lähinnä tienvarsiteknologiaa. Se taas pitää sisällään mm. tiesääasemat, kelikamerat, liikenteen automaattiset mittauspisteet (LAM), nopeusnäyttötaulut ja muuttuvat liikennemerkit sekä nopeuden automaattiset valvontakamerat. Nykyään myös reittiopastusinfotaulut, tunneleiden infotaulut ja muu uusteknologia on kasvamassa.

Tiesääasemat antavat liikennekeskuksille ja sitä kautta medialle ja tienkäyttäjille informaatiota tiestön kelin tilasta. Tällaisia tietoja ovat mm. tuuli- ja lämpötiedot, sateen ja tienpinnan olomuototiedot sekä kitka lukemat). Näitä info-tietoja tukee kelikameraverkko, jolloin voidaan havainnollistaa tien olomuotoa.

Road Weather Station RWS200

 

Liikenteen automaattiset mittauspisteet eli LAM:it, keräävät liikenteen ajoneuvotietoja eli liikennemääriä, ajoneuvoluokkia ja – nopeuksia.

Muuttuvat merkit mm. nopeusrajoitusmerkit täydentävät liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Ne toimivat joko keli- ja liikennesuoriteohjauksella tai ruuhka-aikana kello-ohjauksella.

 

 

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alueella on vuodesta 2002 alettu rakentaa tätä verkostoa teittemme varsille. Tällä hetkellä tienvarsilla lähinnä valta- ja kantateillä on teknologiaa alueellamme seuraavasti (suluissa määrä valtakunnassa):

• tiesääasemia 40 kpl (n. 350 kpl),
• LAM 49 kpl (runsas 400 kpl),
• kelikameroita 50 kpl (n. 600 kpl sis. tunnelikamerat),
• nopeuden valvontapisteitä n. 90 kpl (lähes 900 kpl) sekä
• lukuisa määrä muuttuvia merkkejä (mm. Raippaluodon sillalla molemmin puolin).

Lisäksi todettakoon, että Raippaluodon sillalla on käytössä valtakunnan ainoa automaattinen liukkauden torjunta- järjestelmä eli sillalla on 54 kpl suutinta upotettuna tien pintaan, jota ohjataan Turun liikennekeskuksesta.

Telematiikkaverkkomme on jotakuinkin näin ollen kattava, mutta rahaa tullaan tarvitsemaan kuitenkin jatkossakin lähinnä korvausinvestointeihin. Kokonaisuudessaan satsauksia valtakunnassa on tehty useita kymmeniä miljoonia euroja. Näiden laitteiden ylläpito vaatii myös oman osansa. Huoltourakkojen kilpailutuksesta keskitetysti vastaa Liikennetelematiikkayksikkö Valtti, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jonne myös itse annan työpanostani.

Reijo Virta
Asiantuntija, telematiikka
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus