Yhdessä kohti entistä elinvoimaisempaa eteläpohjalaista maaseutua

CapCapCap! Näillä sanoin viime viikolla käynnissä olleen euroviisuviikon hengessä ylijohtajamme Timo Saari avasi 10.5. järjestetyn Maaseuturahoituskauden avaustilaisuuden Etelä-Pohjanmaalla. Tilaisuus keräsi yhteen eteläpohjalaisia maaseudun kehittäjiä ja yrittäjiä kuulemaan alkaneen maaseuturahoituskauden 2023-2027 kehittämis- ja yritystuista.

Tilaisuuden tähtiä olivat tällä kertaa ELY-keskuksemme asiantuntijat kehittämistuista ja maaseudun yritystuista. Pääpainona keskityimme ELY:stä myönnettäviin tukiin. Mukaan mahtui kuitenkin myös tietoisku Leader-ryhmistä haettaviin rahoitusmahdollisuuksiin. Heidän tukimuodoistaan olivat kertomassa toiminnanjohtajat Hanna-Leena Pihlajaniemi Leader Suupohjasta ja Sinikka Koivumäki Leader Liiveristä.

Kuka sitten on maaseudun kehittäjä? Paikalla oli satapäinen yleisö monenkirjavilla taustoilla. Useita oppilaitoksia, metsä- ja maataloussektorin toimijoita, muita rahoittajatahoja, kunnissa ja Leader-ryhmissä työskenteleviä sekä alueen yhdistyksiä ja yritystahoja. Maaseudun kehittäjä voit olla juuri sinä, maaseudun asukas, joka olet kiinnostunut kehittämään esimerkiksi omaa kyläyhteisöäsi. Tai sinä maaseudun yrittäjä, joka haluat viedä yrityksesi askeleen tai jopa harppauksia eteenpäin. Kehittämismahdollisuuksia löytyy myös yrityksille paljon EU:n maaseuturahoituksesta.

Asetukset hyväksytty, mitä seuraavaksi

Valtioneuvosto hyväksyi maaseudun kehittämisen hanketukia ja yritystukia koskevat asetukset maaliskuun lopulla (mmm.fi). Hanke- ja yritystukien haku tapahtuu sähköisenä HYRRÄ-asiointipalvelussa. Haut avautuvat vaiheittain kesän ja syksyn 2023 aikana. Hakujen avautumisesta tiedotetaan erikseen Ruokaviraston sivulla ja myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sosiaalisen median kanavissa sekä Uutisjyvät-uutiskirjeessä. Ota siis nämä kanavat seurantaan.

Päätavoite kauden avaustilaisuudessa oli esitellä hanke- ja yritystukiin tulleita uudistuksia ja painotuksia. Alkaneen kauden osalta toiveena oli, kuten varmasti monen muunkin alkaneen EU:n maatalouden ja maaseudun rahoituskauden kohdalla, että asiat yksinkertaistuisivat. Että esimerkiksi kustannusmallit, valintaperusteet, asiointipalvelut ja rahoituksen hakeminen itsessään tulisi helpommaksi ja ymmärrettävämmäksi. Maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka kysyi tilaisuuden lopuksi, kokeeko yleisö näiden asioiden helpottuneen tai yksinkertaistuneen? Kyllä vain, useampi käsi nousi ylös. Eli suunta lienee eteenpäin, mutta kysymyksiäkin esitysten lomassa nousi esiin. Näihin liittyen toimijat saivat sovittua jatkopalavereja asiantuntijoidemme kanssa, verkostoitumisen iloja läsnätilaisuuksissa!

Osa oli mukana avaamassa viidettä tai kuudetta EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen kautta. Toisilla luvassa on vasta ensimmäinen kausi. On kuitenkin aina hienoa saada kokoontua yhteen joukolla, jolla on sama yhteinen tavoite, entistä elinvoimaisempi Etelä-Pohjanmaa. Sitä kohti kuljemme yhdessä tuumin.

Tulemme kertomaan täällä blogin puolella kesän ja syksyn aikana lisää kehittämishankkeiden osalta koulutus- ja tiedonvälityshankkeista sekä yleishyödyllisistä investoinneista. Lisäksi kuulette myös kustannusmalleista ja maaseudun yritystuista. Seuratkaa siis tiiviisti blogia jatkossakin. Tässä vaiheessa kehittämishankkeisiin liittyvään tiedonjanoon pystyy vastaamaan kehittämisasiantuntijamme Tuija Nikkarin blogi yhteistyöhankkeista (etelapohjanmaanely.wordpress.com). Suuntaa siis sinne, mikäli aihe kiinnostaa!

Tutustu Etelä-Pohjanmaan alueelliseen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023-2027 (www.doria.fi)

Tilaa Uutisjyvät (keha.viestitys.fi).

Emma Marttila
Maaseutuviestinnän koordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hankkeilla kyliä kehittämään!

Onko hankkeista mihinkään? Tämä on kysymys, joka monesti nousee esiin hankerahoituksista keskusteltaessa. Mietitään tätä hieman kylien kehittämisen kannalta.

Tällä ohjelmakaudella (2014–2020) on rahoitettu kaksi maakunnallista kylien kehittämisen hanketta, joita alueen neljä Leader-ryhmää toteuttaa yhdessä. Näistä jälkimmäinen, Kylille II, on edelleen käynnissä. Kylille II -hankkeessa on neljä teemaa, joiden ympärille kylien aktivointi ja kehittäminen on koottu. Teemat ovat Kansalaistaidot muuttuvassa maakunnassa, Digitaalisuus palveluiden ja viestinnän välineenä, Turvallisuus ja varautuminen sekä Luonnon ja kulttuurin parhaat palat. Leader-ryhmät toteuttavat hanketta järjestämällä tilaisuuksia kylillä näihin teemoihin liittyen. Olettekin mahdollisesti huomanneet kylällänne järjestettävän turvallisuusillan tai digikahvilan. Hankkeessa Leader-ryhmät aktivoivat kylien asukkaita mukaan toimintaan, ja tarkoitus on antaa malleja kokoontumistilojen hyödyntämisestä. Tällä tavoin kylien vetovoimaisuus, elämänlaatu ja yhteisöllisyys lisääntyy. Kylille II -hanke onkin jo poikinut teemahakkeita, joissa kylätoimijat voivat hakea esimerkiksi pieniä turvallisuuteen liittyviä hankintoja kuten defibrillaattoreita tai aggregaatteja.

Rasittavatko ylläpitokulut kyläyhdistyksiä?

Kehittämishankkeiden lisäksi on yleishyödyllisiä investointeja, jotka ovat myös kylien kehittämistä.

Monet nuorisoseurat, kylätalot tai muut vastaavat kokoontumispaikat lämpiävät edelleen perinteiseen tapaan öljyllä. Kyläaktiivien kanssa juteltuani olen huomannut, että monen kyläyhteisön tilaisuuksien järjestäminen on varainkeruuta ja lisää varainkeruuta tehdään rakennusten ylläpitokulujen kattamiseksi. Suurimpana kuluna keskusteluissa nousee usein esille lämmitys. Kun tähän lisätään maaseutualueiden vähentyvä väestö sekä nykyajan kiireinen elämä, kyläyhdistysten toimintaan ei enää löydy aikaa tai kiinnostusta. Poikkeuksiakin on, onneksi. On aktiivisia kyliä, jotka ovat saaneet uutta potkua toimintaansa remontoimalla kylätaloa, rakentamalla liikuntatiloja tai muita harrastusmahdollisuuksia.

Palataan takaisin öljylämmitykseen. Tälläkin ohjelmakaudella on tehty muutamia lämmitysjärjestelmän muutoksia sekä tehostamisia kylätaloille. Ilmalämpöpumput leikkaavat parhaimmillaan 30–50 % pois öljyn tai sähkön kulutuksesta. Laajemmat lämmitysjärjestelmän muutokset ovat pääsääntöisesti maalämpöön siirtymisiä. Myös yksittäisiä aurinkosähköjärjestelmiä on asennettu kyläyhdistysten toimesta. Mielestäni maalämpö, jopa yhdistettynä sopivan kokoiseen aurinkosähköjärjestelmään, on kyläyhteisöille vakavasti otettava vaihtoehto. Yleishyödyllisille investoinneille on käytössä 75 %:n tukitaso ja loput 25 % hakija voi maksaa rahalla tai mahdollisuuksien mukaan korvata kökällä. Ohjelmakaudessa on vielä sopivasti aikaa investointien toteuttamiselle, mutta asialla tulee olla pian.  Ja olisihan tällainen investointi myös ilmastoteko, josta koko kylä voi olla ylpeä.

Untamalan yhteistalolle ollaan asentamassa maalämpöä.

Ja sitten siihen alkuperäiseen kysymykseen, onko hankkeista mihinkään? On niistä, jos minulta kysytään. Hankkeilla on järjestetty paljon erilaisia tapahtumia eri puolella Etelä-Pohjanmaata. On tehty lapsiin ja nuoriin liittyviä investointeja, peruskorjattu kylätaloja, kehitetty palveluja ikääntyville sekä investoitu ekologisiin energiaratkaisuihin. Ja ennen kaikkea, nämä tapahtumat ja toimet ovat tehneet kyläläiset yhteisin voimin!

 

Esa Isosaari
Kehittämisasiantuntija
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus