Hyrrä pyörähtää maaseudun hanketukien maksatuksissa

Maaseudun tukien sähköinen tukisovellus Hyrrä pyörähtelee jatkossa hieman tiheämpään tahtiin, kun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön maksatusryhmä apujoukkoineen ryhtyy ruuhkanpurkutalkoisiin. Maksatusten ruuhkautuminen on koskettanut viime aikoina pääasiallisesti Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitettujen maaseudun kehittämishankkeiden sekä yleishyödyllisten investointien maksatuksia. Ruuhkaa pyritään purkamaan usein eri toimenpitein ja yhteisin ponnistuksin, jotta maksuhakemusten käsittelyajoissa päästäisiin takaisin normaalirytmiin.

Maaseudun kehittämis- ja investointihankkeisiin on vuosina 2016 – 2018 tehty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa sekä paikallisissa Leader -ryhmissä lähes 500 myönteistä hankepäätöstä. Näiden hankkeiden maksatuksia haetaan tyypillisesti useassa erässä ja maksuhakemuksia tuleekin maksatusryhmälle käsiteltäväksi kuukausittain kymmeniä kappaleita. Maksuhakemukset käsitellään pienellä muutaman henkilön maksatusporukalla, joka myös tekee tarkastuskäynnin lähes jokaiseen investointikohteeseen hankkeen loppumaksun yhteydessä. Jos olet joskus ihmetellyt miksi maksuhakemuksen tarkistaminen on niin hidasta puuhaa, niin pelkästään jo hakemukselta tarkistettavien asioiden tarkistuslistan pituus on liki kuusi sivua!

Mitä hanketoimija sitten voisi tehdä maksuhakemuksensa käsittelyn jouduttamiseksi? Yksittäisen hankkeen kohdalla maksuhakemuksen käsittelyaikaa lyhentää ensisijaisesti huolella tehty maksuhakemus, jolloin mukana ovat kaikki tarpeelliset liitteet heti hakemuksen saapuessa ELY-keskuksen maksatusryhmälle. Myöskin sähköisesti Hyrrään toimitettu hakemus on nopeampi käsitellä, kuin paperilla saapunut hakemus. Maksuhakemuksen yhteydessä toimitettavat liitteet vaihtelevat hankkeen luonteesta riippuen, joten ne listaamalla blogikirjoituksesta tulisi kovin pitkä ja puiseva luettelo. Alla kuitenkin listattuna muutama yleispätevä vinkki onnistuneeseen hanketoteutukseen ja maksatukseen.

Tutustu hankepäätökseesi

Hankepäätös useine sivuineen voi ensinäkemältä vaikuttaa kirjoitetun hepreaksi. Siihen lähemmin tutustuttuasi kuitenkin huomaat, että nipusta löytyvätkin mukavasti kootusti kaikki asiat, joihin Sinun tulee kiinnittää huomiota hankkeen toteutuksessa. Hankkeen ja maksatuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että tarvittavat asiakirjat, kuten vastikkeettoman työn (talkootyö) listat sekä hankintojen kilpailutus tehdään oikein ja oikea-aikaisesti hankkeen edetessä. Myöskään loppuraportin työstäminen jo hankkeen toteutusaikana ei ole ollenkaan huono idea. Jälkikäteen asiakirjojen tuottaminen maksatukseen on ”melkoinen savotta”. Hankepäätös toimii siis hyvänä käsikirjana hankkeen toteutukseen. Maksuhakemuksen kokoamisvaiheessa hankepäätökseltä on kätevää kerrata, mitä kaikkea siihen hakemukseen tulikaan taas liittää.

 Osallistu avoimin mielin ELY-keskuksen tai paikallisen Leader -ryhmäsi pitämään aloituspalaveriin. Hankkeen aloituspalaverissa käydään läpi juuri Sinun hankkeesi kannalta tärkeitä asioita. Paikalla olisi hyvä olla muutamakin korvapari kuulemassa hyvät neuvot hankkeen käytännön toteutukseen. Palaverissa on myös mahdollisuus kysyä itseä askarruttavista asioista. Älä myöskään hautaa aloituspalaverin muistiinpanoja paperipinon alle, kunnes maksuhakemuksen aika koittaa, vaan ota palaverista saadut timanttiset neuvot heti käyttöösi.

 Kysyvä ei tieltä eksy

Me täällä ELY-keskuksessa sekä Leader -ryhmissä olemme Sinua ja hankettasi varten. Neuvojen kysyminen kannattaa etenkin erilaisissa muutostilanteissa, jolloin voidaan varmistua siitä, että asiat sujuvat hankkeen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Maksuhakemuksen sisältöihin liittyviä kysymyksiä tai Hyrrä –sovelluksen ongelmatilanteita ei myöskään kannata jäädä yksin hautomaan, vaan apu löytyy usein puhelimen tai sähköpostin päästä.

 Tehdään yhdessä onnistuneita hankkeita!

 

Sanna Mallén
Maksatusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskus, maaseutuyksikkö

 

Hankekakkua yritysporukalle

Usein kuule yrittäjien kommentoivan, että hankkeet ovat ajan ja rahan tuhlausta. Osallistuminen hankkeeseen ei houkuttele, jos niistä ei irtoa yrityskohtaista kehittämisapua. Hanke on kuin pieni kirosana, byrokraattinen ja ikävä. Väitän, että tämä ei ole ollenkaan totta. Lyöttäytymällä yhteen muiden saman kehittämistarpeen äärellä olevien kanssa, voit saada juuri yritysporukalle räätälöidyn hankkeen ja rahoitusta sen toteuttamiseen. Hankekakkua on kuin onkin tarjolla yrittäjien itse valitsemilla aineksilla ja herkuilla.

Maaseuturahasto tukee yritysryhmissä tehtävää kehittämistä, hanketta kutsutaan silloin yritysryhmähankkeeksi. Tällainen hanke taipuu moneen, olipa kyseessä markkinointi, tuotekehitys, konseptointi, vienti, työhyvinvointi, brändäys tai vaikka virtuaalitodellisuus. Yritykset leipovat oman hankekakkunsa omien kehittämistarpeiden mukaiseksi. Yrittäjän oma tavoite ja innostus sen eteenpäin viemiseksi ratkaisee tuloksen.

Yritysryhmään tarvitaan kolmesta kymmeneen yritystä. Yhteisen kehittämisen lisäksi jokaiselle yritykselle räätälöidään myös omat kehittämistoimet. Yritysryhmän koulutushankkeessa voi olla enemmänkin kuin kymmenen yritystä mukana. Tuki on 75 prosenttia kustannuksista ja yritys sijoittaa 25 prosenttia omaa rahaa. Kustannukset jaetaan yritysten kesken heidän keskenään sopimallaan tavalla. Yrityksen koko täytyy olla pieni tai matkailualalla mikro. Tuki on tarkoitettu maaseutualueille, Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen ydinkeskusta on rajattu tuen ulkopuolelle. Maatalouden alkutuotanto ei voi olla mukana yritysryhmässä.

Hankkeen hakee ja toteuttaa jokin kehittäjäorganisaatio, esimerkiksi kehittämisyhtiö, oppilaitos tai kunta, jolla on intressiä olla viemässä yritysten tavoitteita eteenpäin. Hankehallinnon byrokratian kiemurat eivät jää millään tavalla yrityksen vaivaksi, vaikka rahaa ei siirretä yritysten tilille, kaikki hankkeen hyöty tulee heille. Toteuttaja hankkeen parhaat asiantuntijat ja osaamisen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä.

Etelä-Pohjanmaalla on rahoitettu vuodesta 2016 alkaen lähes 20 yritysryhmähanketta, joissa on mukana sata yritystä. Alueemme pienillä yrityksillä vaikuttaa olevan kasvuhaluja, koska yli puolessa hankkeista tavoitteena on kansainvälistyminen ja vienti. Suuri merkitys on sillä, että kehittämistyö maistuu herkulliselta, yhteistyöstä vertaisten kanssa saa uutta puhtia yrittäjän arkeen ja bisnekseen.

Yhteinen asiamme on hyödyntää tarjolla oleva yritysryhmähankkeiden rahoitus ja osoittaa, että sillä on merkitystä kasvuun, työllisyyteen, innovaatioihin ja alueen elinvoimaan. Pienikin, aidoista tarpeista lähtevä, panostus voi laittaa liikkeelle myönteistä kehitystä yrityksen ja koko yhteiskunnan hyväksi.

Kasvua Pohjoismaista -yritysryhmähanke

Väyliä vientiin avattiin Kasvua Pohjoismaista-yritysryhmähankkeessa, jonka toteuttajana toimi Suomen Yrittäjäopisto. Mukana ollut Memorial Oy:n toimitusjohtaja Jere-Miikka Myllymäki kertoo odottavansa innolla maailmanvalloitusta. Lue juttu Kasvua Pohjoismaista-hankkeesta Uutisjyvät 2016 –lehdestä (flipbook) (sivulla 25).

Jere-Miikka Myllymäki kertoo myös videolla miksi osallistui yritysryhmähankkeeseen (YouTube).

Uusien konseptien kehittäminen ja kokeilut aina valmiiksi markkinoitaviksi tuotteiksi onnistuu myös yritysryhmähankkeessa. Lue juttu Elämänmaku-yritysryhmähankkeesta, jossa on kehitetty ja testattu aivan uusia green care- periaatteella toteutettavia palvelutuotteita projektipäällikön johdolla. Uutisjyvät 2017 –lehdestä (flipbook) (sivulla 23).

Elämänmaku –yritysryhmähankkeen projektipäällikkö Osku Ketola Sedusta ja Tuija Nikkari ELY-keskuksesta tapasivat tallin kulmilla luontohyvinvointipalvelujen kehittäjiä: Keijo Viertoman, Teea Ekolan, Satu Aution, Kalle Reinikan ja Noora Lipposen.

 

Lisätietoja

www.maaseutu.fi
www.mavi.fi
www.mahdollisuuksienmaa.fi


Tuija Nikkari
Kehittämisasiantuntija ja tiedottaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, maaseutuyksikkö

Kyläinvestoinnissa tarvitaan talkoohenkeä

Etelä-Pohjanmaalla on satoja kyliä ja niissä aktiivista väkeä. Maa- ja metsätalous, teollisuus ja palveluelinkeinot antavat tuloa ja elämisen mahdollisuuksia kylien asukkaille. Yhteisiä kyläläisten investointeja toteutetaan edelleen Etelä-Pohjanmaalla ja sitähän on tehty EU:n Maaseuturahaston, Suomen valtion ja kuntien tuella ja rahoituksella jo 1990-luvun lopulta lähtien. Kyläinvestointeihin on käytetty Maaseuturahaston (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma) yleishyödyllisiin investointeihin varattua tukea. Nyt tällä ohjelmakaudella 2014  -2020 ELY-keskus kohdistaa E-P:llä 7,5 milj. euroa julkista tukea (EU:n ja valtion rahoitusta) kyläinvestointeihin ja muutaman miljoonan kylien kehittämishankkeisiin. Lisäksi alueen Leader-yhdistykset rahoittavat useilla miljoonilla euroilla kylien kehittämishankkeita ja yleishyödyllisiä investointeja. Yhteensä kylien kehittämiseen käytetään siis julkista rahoitusta reilusti yli 10 milj. euroa koko ohjelmakaudella.

Mikä on yleishyödyllinen investointi? Voitaisiin puhua paremminkin kyläinvestoinneista. Investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä ja myös pysyvyyttäkin vaaditaan. Investointi voi olla esim. yhteiseen harrastukseen tarvittavan laitteen hankinta tai kylätalon rakennusinvestointi.

Jyrkän uudessa kesäteatterissa on pyörivä esiintymislava

Perusedellytyksenä on, että kylältä tai kunnasta löytyy sopiva yleishyödyllinen hakijataho, vaikkapa kyläyhdistys tai urheiluseura. Ja ilman yhdistyksen innokkaita vastuuhenkilöitä eivät asiat edisty edes hakemukseksi. Vastuuhenkilön ei tarvitse eikä pidäkään olla ”kylähullu”, mutta kuitenkin olisi oltava sopivasti ”urheiluhenkeä” ja riskinsietokykyä viedä hanke alusta loppuun. Talkootyöt ja talkooporukan kokoaminen tulee vastaan lähes aina rakennushankkeissa eli myös sosiaalista johtajuutta olisi hyvä vetäjällä olla.

Mitä sitten on investoitu kylillä?

Investointien kirjo on laaja; kylätalon remppa, ylipainehalli, latujen lumetusjärjestelmä, elektronisten ratalaitteiden hankinta ampumaharrastukseen, kyläseuran terassi, kaukalohanke, tanssisalin kunnostus, kesäteatteri, liikuntaleikkipuisto lapsille, hiekkatekonurmikenttä, eläkeläisten harrastustila jne.

Miksi kylillä investoidaan? Kyläläisillä on halua ylläpitää ja parantaa elämisen olosuhteita, toimintoja ja viihtyvyyttä kylillä, jotka usein ovat myös kaukana kuntien ja kaupunkien keskustojen palveluista. On huomattava, että myös E-P:llä sivukyliltä asukkaita on muuttanut keskusta-alueille ja kunnat ja kaupungit ovat liittyneet yhteen. Näin on syntynyt entisistä kuntien kirkonkylistä vireitä kaupunkien kyläkeskuksia. Yhteiset toimet luovat vireyttä kylällä. Usein yhteinen tekeminen johtaa ja liittyy myös elinkeinojen kehittymiseen ja työpaikkojen syntymiseen. Myös muut kuin kyläläiset käyttävät näitä yhteisiä palveluja, esim. kylällä olevalla tanssipaikalla voi käydä väkeä hyvinkin laajalta alueelta.

Kainaston nuorisoseurantalo on hyvässä kunnossa ja ”kovassa” käytössä.

ELY-keskuksella on vuoden 2018 loppupuolella ohjelmakauden tukirahaa jäljellä noin 600 000 euroa yhdistysten yleishyödyllisiin investointeihin. Uusia hakemuksia otetaan vastaan koko ajan. Menossa oleva hakemusten valintajakso päättyy lokakuun lopussa, jonka jälkeen arvioidaan saapuneet hakemukset. Myös Leader-ryhmistä kannattaa tiedustella tukimahdollisuuksia kylähankkeisiin ja investointeihin.

 

Tapio Sivula
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pitääkö aina olla kaukokatseinen?

Aika monesti vapaa-ajan ja loman suunnittelussa ajatukset suuntautuvat ulkomaille tai ainakin oman kotimaakunnan ulkopuolelle. Tavoitteena on yrittää löytää jotain uutta ja ennen näkemätöntä, jolloin kohteen etsintä suuntautuu kuin automaattisesti vähän kauemmas. Parin viime viikon aikana olen taas kerran päässyt huomaamaan kuinka paljon tuota uutta ja ennen näkemätöntä on kuitenkin aivan lähellä ja helposti saavutettavissa.

Leader Road Trip

Suomen Leader-toiminta vietti hiljattain 20-vuotisjuhlaansa. Juhlaan liittyen Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät järjestivät ”Vanhassa vara parempi -Road Trip” – kierrokset, joilla esiteltiin kehittämiskohteita, joita Leader-ryhmät ovat olleet tukemassa. Minulla oli mahdollisuus osallistua Leader Liiverin retkelle keskiviikkona 31.8. ja tutustua kehittämiskohteisiin Seinäjoella ja Ilmajoella. Uskomattoman komia oli Joupin kaksifooninkinen tupa pihapiireineen aivan kotinurkilla. Talon olemassaolon olen kyllä tiennyt, mutta en sen restauroitua ja vaikuttavaa kokonaisuutta. Historiallinen talo tarjoaa hienot puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Joupin taloon tutustumisen jälkeen suuntasimme Kitinojan perinnekylään. Tässä vaiheessa joutuu vielä käyttämään vähän mielikuvitusta 12 pohjalaistalon muodostamasta kylästä peltolakean äärellä, kun kaksi taloa on vasta valmiina. Mutta komia kokonaisuus siitä tulee.

wp_20160831_17_29_34_pro

Kitinojalta matka jatkui sitten Ylistaroon, Kriikun myllylle. Sen värikkään tarinan saimme kuulla perustajasuvun jäsenen Erkki Kriikun kertomana. Mylly on alkuperäisessä asussaan ja edelleen myös valmis alkuperäiseen tehtäväänsä eli jauhojen jauhamiseen. Ylistaron jälkeen linja-auto suunnisti Munakan ja Könnintien kautta takaisin Ilmajoelle. Siellä tutustuimme Kyrönjokivarressa sijaitseviin Kulttuurikeskus Herralaan ja sen naapurissa sijaitsevaan Rouvalaan, jossa toimii MLL Ilmajoki ry:n ylläpitämä lapsiperheiden kohtaamispaikka Perhetalo Aurinkoinen.

Merenkurkun maailmanperintökohde

wp_20150813_10_28_36_pro

Toinen lähiseututapahtumani kahden viikon aikana oli osallistuminen Merenkurkun maailmaperintökohteen 10-vuotisjuhlaan Mustasaaressa. Juhla oli hieno ja kertasi hyvin maailmaperintökohteen syntyhistorian ja merkittävyyden. Itse alueella ei käyty, mutta viimeisen vuoden aikana olen käynyt siellä neljä-viisi kertaa. Raippaluodossa olin toki käynyt aiemminkin ja monta kertaa lentänytkin alueen yläpuolella, mutta maailmanperintökohteen ainutlaatuisuus avautui minulle vasta viime kesänä, kun sain tilaisuuden viettää päivän Björköbyssä ja Valassaarilla. Tämän jälkeen olen käynyt alueella sekä perheen että vieraiden kanssa. Havaintona näiltä retkiltä voi todeta, että pääosa alueen kävijöistä oli ainakin näillä kerroilla ulkomaalaisia. Alueen 10-vuotisjuhlassa oli tilaisuus vaihtaa perintökohde-elämyskokemuksia myös vaasalaisten kanssa, jolloin totesimme yhdessä, ettei kohde ole kovin tuttu meille lähellä asuville. Eli lähialuemarkkinoinnin tehostamiselle olisi tässäkin tilausta.

Hyypänjokilaakson patikka

wp_20160910_11_29_16_pro

Hyypänjokilaakson patikka, joka oli minun kolmas lähiseututapahtumani, järjestettiin ensimmäisen kerran 10.9. lauantaina. Patikkareittiä kulttuurimaisemaan oli suunniteltu jo useita vuosia. 19 kilometrin reitti alkoi Katikasta, jonka jyrkkäreunainen kanjoni riittäisi jo yksinään päiväretken kohteeksi. Katikan jälkeen reitti kulki polveillen, vuorotellen laakson molempia reunoja, jolloin jalkaisin kulkien pääsi havaitsemaan laakson syvyyden. Saimme kuulla matkan aikana, että laakson pohjalla on maakerrosten alla ruhjevyöhyke, jossa kallioperä on täysin rikki ja koko laakso on syntynyt tuon ruhjeen ympärille luonnon kulutustyön tuloksena. Sumuisesta säästä huolimatta laakson peltomaisemat olivat hienot. Tähän peltomaisemaan mukavan kontrastin tarjosivat Katikan kanjonin ja jokivarren peikkomaiset metsämaisemat. Patikan järjestäjät kertoivat tavoitteenaan olevan järjestää patikka vuosittain toistuvana tapahtumana, joka minustakin olisi toivottavaa. Tämä Hyypänjokilaakson kokonaisuus täytyy kokea läheltä, auton ikkunasta laakson reunalta vaikutelma jää vaillinaiseksi.

Lyhyenä yhteenvetona voi todeta, että paljon lähikatveen elämyskohteita tarjoutui tarkasteltavaksi aivan kuin vahingossa kahden viikon aikana. Eli aina ei kannata olla kaukokatseinen, ainakaan elämyksiä etsiessä. Todettakoon vielä, että näiden mainittujen kohteiden kehittämistä on ELY-keskus tai sen edeltäjät olleet tavalla tai toisella edistämässä.

soininen_mika

Mika Soininen
Ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus