Digiloikka ja Covid-19 maaseutumaisessa joukkoliikenteessä

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 (finlex.fi) pyrkii edistämään vahvasti liikkumispalveluiden digitalisoimista ja asiakkaille sujuvien matkaketjujen syntymistä. Tämä digitalisointi on edistynyt varsin verkkaisesti maaseutumaisessa joukkoliikenteessä. Aiheesta voi lukea edellisestä blogitekstistäni Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa.

Oman lusikkansa soppaan laittoi muuan Covid-19. Tällä kerralla pandemian vaikutus ei ollut välttämättä negatiivinen. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 4.5.2020 Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän, joka luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle 1.10.2020.

Raportin mukaan Suomen viestintäverkkojen tila ja viestintäpalveluiden saatavuus ovat hyvällä tasolla. Suomalaisilla on raportin mukaan myös kohtuullisen hyvät digitaaliset perustaidot. Koronakriisin aikana kansalaisten digitaidot ovat kohentuneet ja lainsäädäntökin on ajantasainen.

• Tiedote työryhmän loppuraportista (lvm.fi)

Tämän hetken tilanne

Joukkoliikenteen informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmien kehittämisestä, liikenteen brändäyksestä ja sujuvista matkaketjuista on puhuttu niin kauan kuin muistan, eli 1990-luvun alusta. Todennäköisesti keskustelua on käyty paljon aikaisemminkin.

Erityisesti lippu- ja maksujärjestelmäpuolella tie on ollut kivikkoinen, eikä ”yleislippua”, joka kelpaisi kaikkiin liikennevälineisiin, ole suurista panostuksista huolimatta kyetty luomaan. Enää sellaisesta ei haaveillakaan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella seutulipun jäätyä pois, ei tällä hetkellä ole toimivaa alueellista lipputuotetta joukkoliikenteeseen. Tällä hetkellä joukkoliikennettä operoivat markkinaehtoisesti VR ja muutamat bussiyritykset. Lisäksi ELY-keskukset ja kunnat ostavat erilaista henkilöliikennettä. Tästä syystä potentiaalisia sopimuskumppaneita, joiden intressit eroavat osittain toisistaan, on paljon.

Entäpä tulevaisuus?

Jotain aina täytyy tehdä. Viimeisen lippujärjestelmäselvityksen (pdf, traficom.fi) tuloksena todettiin, että valtakunnallista järjestelmää odotellessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii hankkimaan oman ”kevyen” lippu- ja maksujärjestelmän, jossa digitaalisuuden hyötyjä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon hyväksi.

Nyt rakenteilla olevassa lippu- ja maksujärjestelmässä ei pyritä ratkomaan kaikkia ongelmia, vaan tarjoamaan erityisesti säännöllisesti liikkuville edullinen ja helppokäyttöinen lipputuote.

Aika mobiilikäyttöisen, verkossa ladattavan matkalipun käyttöönotolle pitäisi olla otollinen. Ainakin Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän mukaan asiakkaamme ovat valmiit digiloikkaan.

 

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Miten liikenneväyliemme kunto saadaan kohennettua?

Hallitus on päättänyt satsata 600 miljoonaa euroa vuosina 2016 – 2018 infran korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja sen pienentämiseen. Vuoden 2015 lopussa korjausvelan suuruus oli 2,5 miljardia euroa ja se kasvoi 100 miljoonaa euroa vuodessa. Eli peruskoulun matematiikalla tämä tarkoittaa, että vuoden 2018 lopussa korjausvelan suuruus on enää ”vain” 2,2 miljardia euroa. Erittäin hieno satsaus hallitukselta, mutta mitä tapahtuu vuoden 2018 jälkeen? Periaatteessa pitäisi satsata liikenneväyliimme samanlaiset 200 miljoonaa euroa vuodessa ekstraa seuraavat 15 – 20 vuotta, jotta saadaan valtion infra kuntoon. Uskooko joku, että näin tapahtuu? Minä en.

 

 

 

 

 

 

 

Olen ollut infran kanssa tekemisissä 30 vuotta. Alkuvuosina 80-luvun loppupuolella parannettiin ja päällystettiin sorateitä joka vuosi melkein joka kunnassa. Samat tiet ovat nyt hajoamassa käsiin. Silloin oli varaa parantaa tieverkkoa, tänään ei ole varaa pitää teitä edes kohtuullisessa kunnossa.

Kuinka olemme tähän joutuneet? Valtio siirtyi kehysbudjetointiin vuosituhannen vaihteessa. Jokainen hallinnonala saa omat kehyksensä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala saa joka vuosi liian niukat kehykset. Ne eivät riitä edes olemassa olevan infran kunnossa pitämiseen. Käytännössä Valtiovarainministeriön virkamiehet päättävät, paljonko Suomi vuosittain satsaa infraan.

Tänä päivänä valtio myöntää perusväylänpitoon budjetissaan noin miljardi euroa vuodessa. Kaikki näkevät väyläverkkomme kunnosta, että se ei riitä. Pitäisi saada 20 % enemmän, jos haluamme pitää verkon kunnossa. Ja vielä enemmän jos haluamme hieman kehittää ja parantaa väyläverkkoa.

Olen vakuuttunut, että niin kauan kuin infran rahoitus tulee suoraan valtion budjetista, niin parannusta ei tule. Sen verran olen valtion budjetteja nähnyt. Tarvitaan joku uusi konsepti. Sellainen konsepti löytyy, ja LVM on rohkeasti lähtenyt selvittelemään sitä. Kyseessä on työnimellä ”Liikenneverkko Oyj” oleva ehdotus siitä, että perustetaan valtion omistama osakeyhtiö hallinnoimaan Suomen infraa, johon kuuluvat kaikki valtion maantiet, rautatiet ja vesiväylät.

Yhtiön tehtävänä olisi kunnossapitää ja kehittää valtion väyläverkkoa. Väyläverkon käyttäjiltä kerättäisiin asiakasmaksuja, jotka rahoittaisivat yhtiön toimintaa. Maksuja pitäisi kerätä vuodessa jonkin verran enemmän, kuin mitä nyt valtion budjetista myönnetään perusväylänpitoon. Vastaavasti voisi liikenteen verotusta vähentää miljardilla eurolla vuodessa esimerkiksi laskemalla polttoaineveroa. Asiakasmaksujen tulisi olla kohtuullisia ja oikeudenmukaisia.

Jos tällä yhtiöllä olisi enemmän rahaa käytettävissä, kuin mitä nyt on perusväylänpitoon, se pystyisi paitsi kohentamaan väyläverkon kuntoa myös jopa satsaamaan infrainvestointeihin. Uskon, että meidän tienkäyttäjät suostuisivat maksamaan oikeudenmukaisen asiakasmaksun, jos tietävät, että raha menee lyhentämättömänä tieverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen. Tänään veroja kerätään liikenteeltä useita miljardeja ja vain pieni osa palautetaan liikenteen hyväksi. Tämä on mielestäni hyvin epäoikeudenmukaista. Varsinkin kun näkee minkälaisella tieverkolla tienkäyttäjämme ajavat.

Kaikki tarkemmat yksityiskohdat yhtiön toiminnasta puuttuvat vielä, mutta perusajatuksena pidän tätä hyvin varteenotettavana vaihtoehtona nykyiseen systeemiin. Toivotan LVM:lle menestystä selvittelytyössään.

 

 

Anders Östergård
Johtaja, Liikenne ja infrastruktuuri
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

**************************************************************************************************

Hur ska vi kunna förbättra trafikledernas skick?

Regeringen har beslutat att satsa 600 milj. € under åren 2016–2018 för att stoppa och minska reparationsskulden inom infran. I slutet av år 2015 var reparationsskulden 2,5 miljarder euro och ökade med 100 miljoner euro per år. Enligt grundskolsmatematik betyder detta att reparationsskulden är ”bara” 2,2 miljarder euro i slutet av år 2018. En mycket fin satsning av regeringen, men vad händer efter år 2018? I princip borde det satsas ytterligare 200 miljoner euro extra per år på våra trafikleder under de följande 15–20 åren för att sätta statens infrastruktur i skick. Är det någon som tror att det blir så? Inte jag.

Jag har haft med infra att göra i 30 år. I slutet av 80-talet förbättrades grusvägar och vägar fick ytbeläggning varje år i nästan varje kommun. Samma vägar håller nu på att falla sönder i bitar. På den tiden hade man råd att förbättra vägnätet, men i dag finns inga pengar att hålla vägarna i ens måttligt skick.

Hur har det blivit såhär? Staten övergick till rambudgetering vid millenieskiftet. Varje förvaltningsområde får sin egen budgetram. Kommunikationsministeriets förvaltningsområde får varje år för snäv budgetram som inte räcker till ens att hålla befintlig infra i skick. I praktiken beslutar finansministeriets tjänstemän hur mycket Finland varje år ska satsa på infra.

 

 

 

 

 

 

 

I dag beviljar staten ca en miljard euro per år för bastrafikledshållning i budgeten. Av skicket på våra trafikleder att döma kan alla se att det inte räcker till. Det borde ges 20 % mer om vi ska hålla vägnätet i skick. Och ännu mer om vi också vill utveckla och förbättra trafiklederna en aning.

Jag är övertygad om att så länge som finansieringen för infrastruktur kommer direkt från statsbudgeten, blir det inte bättre. Så många statsbudgetar har jag sett. Det behövs ett nytt koncept. Det finns ett sådant koncept och kommunikationsministeriet har modigt börjat utreda det. Det är frågan om ett förslag med arbetsnamnet Trafiknätet Abp, som handlar om att grunda ett statligt aktiebolag som förvaltar infrastrukturen i Finland, till vilken hör alla statliga landsvägar, järnvägar och vattenleder.

Bolagets uppgift skulle vara att underhålla och utveckla statens trafikledsnät. Av dem som använder trafiklederna skulle det samlas in kundavgifter som finansierar bolagets verksamhet. Avgifterna som samlas in per år bör vara lite större än vad som nu beviljas för bastrafikledshållningen i statsbudgeten. På motsvarande sätt skulle trafikskatterna kunna sänkas med en miljard euro per år t.ex. genom att sänka bränsleskatten. Kundavgifterna bör vara skäliga och rättvisa.

Om detta bolag skulle ha mer pengar att tillgå än vad som nu finns för bastrafikledshållningen, skulle det utöver att förbättra trafikledsnätets skick även t.o.m. kunna satsa på investeringar i infrastruktur. Jag tror att väganvändarna skulle gå med på att betala en rättvis kundavgift om de vet att pengarna oförkortat går till att underhålla och utveckla vägnätet. I dag uppbärs flera miljarder i skatt av trafiken och endast en liten del återkommer trafiken till godo. Jag tycker att detta är mycket orättvist i synnerhet när man ser hur vägnätet som väganvändarna kör på ser ut.

Det saknas ännu noggrannare detaljer om bolagets verksamhet, men jag anser att grundidén är ett mycket beaktansvärt alternativ till nuvarande system. Jag önskar kommunikationsministeriet framgång i utredningsarbetet.

 

Anders Östergård
Direktör, trafik och infrastruktur
NTM-centralen i Södra Österbotten

 

Tien päällä taas

Kesälomat alkavat olla aika monella takana ja syyslukukausi on alkamassa. Yksi oman kesäni kohokohdista oli ehdottomasti naapuritontilla järjestetty Provinssi ja varsinkin sen pääesiintyjän Rammsteinin veto. Ach ja, hier kommt die Sonne! Loppuloma menikin sitten hieman rauhallisemmin akkuja lataillessa puuhastellen mitä lie. Minulle hyvä loma on sellainen, jota suunnitellaan etukäteen mahdollisimman vähän. Tällä mittarilla vuosivapaani oli oikein onnistunut.

Mutta täällä ollaan taas ja koneisto käynnistyy pikkuhiljaa. Kunhan Seinäjoen toimipaikan suursiivoajat saavat urakkansa valmiiksi, virkamiehet palaavat väistöalueilta työpisteisiinsä ja nupit käännetään vanhasta muistista kaakkoon.

Lähikuukaudet näyttävät varsin mielenkiintoisilta ja työntäyteisiltä sekä makro- että mikrotasolla. ELY-keskusten L-vastuualueiden tulevaisuus ja tehtäväkenttä ovat tällä hetkellä yleensäkin perin jännittävässä vaiheessa. Isolla kirkolla aprikoidaan, missä ja miten tienpidon tehtävät, liikennejärjestelmätyö ja liikennelupahallinto voitaisiin tehokkaimmin hoitaa vuoden 2019 alusta. Maakuntahallinto on mainittu L-tehtävien sijoituspaikaksi, mutta sitä ei vielä tiedetä, miten muutos pannaan toimeen. Kauhean kauan asiaa ei auttaisi sommitella, sillä aikataulu on haastava, kuten viime vuosien uudistuksissa on tapana ollut.

Liikennelupayksikön ja ELY-keskusten taksitehtävissä toimivan henkilöstön tulevaisuuden askeleet merkataan liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemassa liikennekaaressa, jonka olisi tarkoitus muuttua laiksi jo ensi vuoden alussa. Tämä tavara-, joukko- ja taksilupahallinnon yhteen kokoava mahtihanke on tällä hetkellä jonkinlaisessa odotustilassa. Projektihan eteni lausuntokierrosvaiheeseen viime huhtikuussa ja hallituksen esitys oli tarkoitus jättää eduskunnalle jo ennen kesälomien alkua. Asetettu aikataulu ei ihan pitänyt ja esitys annettaneen vasta nyt syyskuun alussa. Lakihankkeesta annettiin kaikkiaan yli 240 lausuntoa eivätkä kaikki kannanotot olleet ylistäviä. Esityksen vaikuttavuuden arviointi nähtiin monin paikoin puutteelliseksi ja harmaan talouden lisääntymisen riskeihin ei kiinnitetty esityksessä juuri mitään huomiota. ELY-keskukset antoivat lakiesityksestä yhteisen lausuntonsa ja nämä samat puutteet pantiin merkille myös meillä. Toivottavasti nämä lausunnot myös huomioidaan jatkovalmistelussa, laista kun on kuitenkin tarkoitus saada oikeasti toimiva työkalu lupa- ja valvontatyöhön.

Julkisuudessa on saanut eniten palstatilaa liikennekaaren sisältämä muutos taksi- ja taksilupajärjestelmään. Lakiesitys purkaa käytännössä kokonaan nykyisen kuntakohtaisiin lupakiintiöihin ja mm. taksinkuljettajien ammattipätevyyteen perustuvan taksijärjestelmän. Sen sijaan esitetään erittäin kevyttä menettelyä, jossa taksiluvan saa jokainen oikeustoimikelpoinen, hyvämaineinen ja vakavarainen henkilö tai yritys. Luvanhaltijan tulee lisäksi sijoittautua Euroopan yhteisön alueelle. Taksilupaan nykyisin liittyvä liikennöinti- ja päivystysvelvoite lupaan merkityllä asemapaikalla poistetaan, samoin kuin enimmäishintoja koskeva sääntely. Toinen keskustelua herättänyt esitys on ns. pienimuotoisen toiminnan mahdollistaminen ilman liikennelupaa niille henkilö- ja/tai tavaraliikenteen toimijoille, joiden vuosittainen liikevaihto jää alle 10 000 euron. Ongelmaksi on tässä tunnistettu se, että mainittua liikevaihdon rajaa ei voida käytännössä valvoa lainkaan ja kehitys voi siten johtaa kaksien markkinoiden syntymiseen kuljetusalalla. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan hallituspuolueet eivät ole varsinkaan liikennekaaren taksiosuudesta ollenkaan samoilla linjoilla, joten hankkeen eteneminen esitetyssä aikataulussa voi olla aikamoinen haaste. Noinkohan liikennekaaresta tuleekin täysi liikenneympyrä?

Lupatehtävissä toimivaa henkilöstöä koskettaa myös läheisesti mainittuun esitykseen leivottu toimivallan siirto ELY-keskuksista Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafille. Tämän siirron on tarkoitus tapahtua niin ikään ensi vuoden alkuun mennessä. Etelä-Pohjanmaan ELY on jo käynyt Trafin kanssa muutamia alustavia keskusteluja asiasta, mutta lähiviikkoina edetään neuvotteluihin, joissa paneudutaan syvemmin mm. liikennelupahenkilöstön siirron järjestelykysymyksiin ja lupaprosessien kehittämistarpeisiin. Kieltämättä lupahallinnon käytänteiden suunnittelua vaikeuttaa hieman se, ettemme vielä tarkalleen tiedä, millaisen muodon liikennekaari lopulta saa. Etenemme avoimin mielin ja notkeasti kaikkeen valmiina.

Pasi Hautalahti
Lupapäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus