Harjoittelijoiden kesäkuvablogi

Syksy on saapunut. Ilmat ovat selkeästi viilenneet ja iltaisin kotona saa jo napsauttaa valot päälle, kun aurinko painuu mailleen aina vain aikaisemmin. Tunnelmoidaan kuitenkin hetki vielä kesää, sillä luvassa on satsi harjoittelijoiden nappaamia otoksia kesän ajalta.

Kesällä 2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on työskennellyt yhteensä 17 harjoittelijaa, jotka ovat saapuneet tekemään töitä pohjalaismaakuntiin ympäri Suomen, eri alojen opintojen ääreltä. Vesistöyksikkömme erilaisine toimenkuvineen on ollut suurin työllistäjä, mutta harjoittelijoita on toiminut myös ympäristönsuojelun, maaseudun, liikenteen ja viestinnän tehtävissä.

Palasia harjoittelijoiden kesältä 2020:

Suuri joukko lehmiä laitumella.

Kävin tutustumassa ja ottamassa kuvia Kärjenjoesta. Pysäytin auton tien laitaan ja saman tien pellon toisella puolella olevat lehmät juoksivat katsomaan minua. Vauhti ja melu olivat niin lujia, että pelkäsin tulevatko ne aidasta läpi. Joukossa oli myös tämän vuoden vasikoita. – Katja

Jokimaisema.

Tämä kuva kuuluu minun kesän lemppareihin. Isojoessa oli erittäin vähän vettä kesäkuun alussa lämpöisistä säistä johtuen. Hyppäsin saappaillani jokeen ottamaan kuvia vesitasosta, yhtäkkiä huomasin että jalkojeni vieressä oli parvi nahkiaisia. Aurinko paistoi ja mietin vain, että kuinka siistiä mun työ onkaan. – Katja

Vieraslajiharjoittelijoita on tänä kesänä ollut yhteensä neljä. Lapuanjoen harjoittelija Eveliina kirjoitti jo aiemmin kesällä blogissa vieraslajitalkoista. Mikäli teksti on päässyt livahtamaan ohi silmien, löydät sen täältä.

Kollaasi vieraslajien tiedottamisesta.

Vieraslajiharjoittelijat ovat tiedottaneet kuntien asukkaita haitallisista lajeista esimerkiksi somessa, mutta he ovat myös jalkautuneet kansalaisten joukkoon mm. toreille ja kirjastoihin. Tässä vieraslajiharjoittelija Elsan kuvia kesältä.

Harjoittelijat kasvien keskellä.

Tiedotuksen lisäksi vieraslajiharjoittelijat ovat työskennelleet myös itse torjunnan parissa, järjestäen kesän aikana mm. useita talkoita. Kuvassa vieraslajiharjoittelijat Riku ja Philippe työn touhussa.

Viime viikolla blogissa päästiin lukemaan viestintäharjoittelijoiden tunnelmia poikkeuskesältä. Suurin osa kesästä on mennyt kotona tietokoneen ääressä istuskellen, mutta myös viestijät pääsivät nauttimaan kesäpäivistä maastokäynneillä.

Maastokäynniltä Söderfjärdeniltä. – Ida-Maria

Kotityöpiste.

Viestijän arkisempi työpiste. Kerrostalossa asuvalle etäilevälle toimistotyöntekijälle kesä tulee astetta lähemmäksi avoimesta ikkunasta ja leikkokukista. – Riikka

Luonnon ja tietokoneiden näyttöjen äärellä vietetyn ajan lisäksi maastoreissuja tekevä elyläinen istuu paljon myös auton ratissa.

Kollaasi tiekuvista.

Liikennepuolen harjoittelijan Samin kesä on kulunut tien päällä mm. bussipysäkkien ympäristön kunnon tarkastamisessa.

Seinäjoen ja Vaasan toimipaikoilla (tai kotona etätöiden parissa) työskentelyn lisäksi osa harjoittelijoista on toiminut ns. sivupisteillä, joissa luonto on lähempänä kuin keskellä kaupunkia.

Kaksi peuraa syömässä marjoja puusta.

Impivaara on sen verran sivussa keskustan sykkeestä, että toimiston ikkunasta saattoi bongailla peuroja. – Jani-Jesse

Lähikuvia hyönteisistä.

Kameran linssi on vanginnut kesän aikana myös pienempiä eliöitä. Nämä kaverit suostuivat lähikuvaan maastoreissulla. – Jani-Jesse

Loppuun vielä aurinkoisia tunnelmia vesistötöistä.

Pato aurinkoisena kesäpäivänä.

Jyllinkosken pato Kauhajoessa. Kesän patokartoituksissa kohdattiin sekä uudempia että vanhempia patoja. Jyllinkosken pato on vuodelta 1914 ja se on esteenä kalojen vaellukselle. Vanhan padon kulttuuriarvoa kunnioittaen alueelle olisi hyvä rakentaa esimerkiksi kalatie, jolloin kalojen kulku mahdollistuisi padon säilyessä ennallaan. – Ella

Kosteikko.

Kosteikkoselvityksen tekemiseen kuului toimistotyöskentelyn lisäksi myös maastokäyntejä muutamilla kosteikoilla. Usein maanomistaja tai hankkeen vetäjä tuli mielellään mukaan kertomaan kosteikon suunnittelusta, toteutuksesta ja hoidosta. ⬇

Kosteikko.

Oli mielenkiintoista nähdä kosteikkoja muutoinkin kuin ilmakuvista ja suunnitelmista. Lisäksi kosteikoilla majailleet vesilinnut piristivät aina, sillä usein kosteikoilla pyritäänkin juuri lisäämään sopivia elinympäristöjä vesilinnuille. Kyseiset kuvat ovat Ähtärinjärven kunnostushankkeeseen liittyviltä kahdelta kosteikolta. – Selma

Näihin kuviin ja tunnelmiin, toivotamme kaikille blogimme lukijoille mukavaa syksyä! 🍂☀🍁☂

Siltojen peruskorjaukset

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen maantiesillat

Uusien siltojen suunniteltu käyttöikä perustuu kantavien rakenteiden laatuvaatimusten mukaiseen rakentamiseen sekä säilyvyyden varmistavaan hyvään päivittäiseen kunnossapitoon ja ylläpitoon.

Vanhojen siltojen suunnitellun käyttöiän perusteena on käytetty yleisesti 50 vuotta. 1980–1990-luvuilla sillan suunnittelukäyttötavoitteeksi asetettiin 70 vuotta. Nykyään siltojen suunniteltu käyttöikä on betonisilloilla 100 vuotta. Puusiltojen käyttöiäksi on määritelty 100 vuotta. Tieverkolle rakennettavien teräksisten putkisiltojen käyttöikä on noin 50 vuotta, uusimpien putkien käyttöiäksi on määritetty jopa 100 vuotta. Aikaisemmin 1970-luvulla rakennettujen putkien käyttöiäksi määritettiin 30 vuotta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on maantiesiltoja noin 1400 kpl, joista on vuosi- ja yleistarkastuksien perusteella luokiteltu huonoiksi 82 kpl. Huonokuntoiseksi luokiteltu silta on kuitenkin vielä tasoltaan liikenteen tarpeet tyydyttävä.

Edellisessä blogissani kerroin siltojen tarkastuksista. Siltojen kuntoluokitus ohjaa siltojen peruskorjausten ohjelmointia. Päätiestön sillat ovat etusijalla ja tietysti ohjelmointiin vaikuttaa keskeisesti rahoitus. Optimaalisin ajankohta sillan peruskorjaukselle on, kun sillan kuntoluokka on tyydyttävä, jolloin korjauksen hinta on huomattavasti pienempi kuin huonojen tai erittäin huonojen siltojen osalta.

Peruskorjaus

Betonisen sillan peruskorjaus määräytyy rakenneosien perusteella. Reunapalkin käyttöikä on suolarasituksessa 40 vuotta ja ilman suolarasitusta 50 vuotta. Sillan kannen vedeneristyksen käyttöikä vaihtelee eri pinnoitteella 30 – 40 vuotta. Joissain tapauksissa siltojen kannet laakeroidaan irti perustuksista, että sillan lämpölaajeneminen pääsee tapahtumaan vapaasti. Laakereiden käyttöikä vaihtelee eri laakereilla 50 vuodesta 70 vuoteen. Puusiltojen rakenneosista puukannen käyttöikä on kulutuksesta johtuen 20 – 25 vuotta.

Betonisiltojen korjaussuunnitelma perustuu erikoistarkastuksessa ilmenneisiin puutteisiin ja vaurioihin. Tyypillinen korjaussuunnitelma sisältää reunapalkin uusimisen lisäksi mahdollisen kannen piikkauksen rapautuneen betonin poistamiseksi sekä halkeamien injektoinnin. Reunapalkki poistetaan piikkaamalla, jonka jälkeen lisätään suunnittelijan määrittämät tartuntateräkset. Tämän jälkeen tehdään muotit raudoitukset sekä lopuksi valu.

Kuvassa näkyy Moksunjoen sillan (Ähtärissä) korjausta. Reunapalkki on poistettu ja lisätartunnat ovat vielä asentamatta. Kansi on avattu ja vesipiikattu.

Moksunjoen sillan (Ähtäri) reunapalkki on poistettu ja lisätartunnat ovat vielä asentamatta. Kansi on avattu ja vesipiikattu.

Kannesta otetaan vetokoe, jolla selvitetään betonin kunto. Lisäksi kannesta otetaan klodridinäyte mahdollisen suolan kulkeutumisesta betoniin. Betonisiltojen vahvistaminen on sitten oma lukunsa.

Puukantisten siltojen korjaukset ovat selväpiirteisimpiä. Liikenne joudutaan useasti katkaisemaan työn ajaksi. Kevyt liikenne yritetään yleensä järjestää.

Kansi on tehty joko pitkästä puusta tai se on elementtirakenteinen. Pitkästä tavarasta tehty kansilankutus on joko pitkittäinen tai poikittainen lankutus. Teräspalkkisissa silloissa kansilankutuksen alle asennetaan pelkat kuormituksen tasaamiseksi palkeille. Liimapuupalkkien päälle ei asenneta pelkkoja. Liimapuu-elementit ovat poikittain liimattuja n. 80cm leveitä. Kansilankkujen koko on usein 100 tai 150 x 50. Kannen vaihdon yhteydessä huolletaan teräspalkkien ylälaippa tai uusitaan palkit. Painorajoitetuissa kohteissa lisätään palkkeja tai ne uusitaan järeämmillä painorajoituksen poistamiseksi.

Kuvassa Göstasin sillan (Teerijärvi) kannen uusinta. Olemassa olevat palkit on huoltokäsitelty ja maalattu sekä siniset palkit (2 kpl keskellä) lisätty painorajoituksen poistamiseksi. Kansilankutuksen alle tulevien pelkkojen asennus on käynnissä.

Kuvassa Göstasin sillan (Teerijärvi) kannen uusinta. Olemassa olevat palkit on huoltokäsitelty ja maalattu sekä siniset palkit (2 kpl keskellä) lisätty painorajoituksen poistamiseksi. Kansilankutuksen alle tulevien pelkkojen asennus on käynnissä.

Huonokuntoiset putkisillat yleensä uusitaan. Korjausvaihtoehtona on putken puolipohjaus. Tätä menetelmää käytetään silloin, kun putki on syvällä tai tien päällyste on hyvä ja sitä ei haluta rikkoa. Lisäksi edellytyksenä on, ettei vanhan putken yläosassa ole ruostetta. Tällöin putken sisään ujutetaan putken alaosa, joka on noin 5 cm olemassa olevaa putken halkaisijaa pienempi. Ujutuksen jälkeen väli täytetään betonilla.

Kuvassa näkyy Mietaan (Kurikassa) putkisillan puolipohjaus.

Mietaan (Kurikka) putkisillan puolipohjaus.

Teräsristikkosiltojen korjaukset sisältävät teräsristikoiden hiekkapuhalluksen ja uusintamaalauksen. Lisäksi tulee laakerien huoltotyöt sekä maatukiin liittyvät toimenpiteet kuten halkeamien injektointi tai betonin piikkaus ja betonipinnoitus.

Tässä blogissani olen kertonut siltojen peruskorjauksista päällisin puolin. Tarkempi selostus olisi vaatinut jo pitemmän selostuksen.

Jukka Ylimäki
Siltainsinööri
ELY-keskus

 

Se on kesä nyt

Alkaa oleen taas se aika vuodesta, et tiestöllä on kaikenlaisia häiriötekijöitä mm. päällystystyöt, nuo liikenteen häiriköt, jotka kunnostavat teitä teille.Kuva päällystetyömaasta.

Nopeusrajoitukset parantavat turvallisuutta

Tietyömaa on aina turvallisuusriski tiellä työskenteleville ja liikkuville. Tietyömaiden turvallisuus paranee eniten nopeusrajoituksia noudattamalla. Hiljainen ajonopeus on tarpeen, jotta sekä auton kuljettajalla, että tietyömaalla työskentelevillä on aikaa reagoida erityistilanteisiin. Oman turvallisuutensa vuoksi ohi ajavan kannattaa hiljentää vauhtia myös, koska tietyömaiden ympäristö muuttuu alati.

Työmaiden nopeusrajoitukset

Tietyömaiden nopeusrajoitukset ovat autoilijan etu. Niiden ansiosta tietä ei tarvitse sulkea kokonaan tietöiden ajaksi, vaan toinen kaista voidaan pitää auki. Matkanteko on sujuvaa, kun tietyömaihin varautuu jo automatkaa suunnitellessaan. Työmaiden kohdalla on alennettuja nopeusrajoituksia, joita on noudatettava niin kauan kuin merkit ovat pystyssä.

Kuvassa on päällystetyömaan koneita ja saattoauto.

Kuva: Asfalttikallio – saattoauto päällystetyömaalla.

Saattoauto

Yksiajorataisilla vilkasliikenteisillä päällystyskohteilla (mm. valta- ja kantatiet) on käytössä saattoauto. Saattoauton avulla työmaan ohittaminen on turvallisempaa ja selkeämpää. Saattoauto myös varmistaa nopeusrajoitusten noudattamisen työkoneiden ja työntekijöiden kohdalla. Saattoauto noutaa sulkuaidalta autojonot mukaansa ja vetää autojonot työmaan ohi. Työmaan lopussa saattoauto ajaa pois edestä ja päästää autot jatkamaan matkaa. Saattoauton valotaululla annetaan ohjeita autoilijoille.

1.    Älä hikeenny jos päällystystyö osuu kohdallesi.
2.    Noudata työmaasta varoittavia liikennemerkkejä ja nopeusrajoituksia.
3.    Älä kettuile liikenteenohjaajalle, hän on syytön työmaahan.
4.    Aja koneiden ohi varovaisuutta noudattaen, vaikka koneet ovat isoja siellä on myös jalkaisin työskenteleviä. Jos osut jonon ensimmäiseksi eikä ole saattoautoa käytössä, sinä vastaat yleensä nopeudesta, jolla koneet ohitetaan sekä työntekijöiden ja itsesi turvallisuudesta.
5.    Turvallista matkaa.

Lue lisää päällysteistä tiedotteestamme.

Blogikirjoittajan Timo Kulmalan kuva.
Timo Kulmala
Projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus