Koronan vaikutus autoliikenteeseen pääteillä

Pääteiden liikennemäärät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pääteillä 

ELY-keskus mittaa liikenteen määriä jatkuvasti useilla automaattisilla mittauspisteillä ympäri pohjalaismaakuntien aluetta. Vertailuvuotena pääteiden liikennemäärien tarkastelussa on käytetty vuotta 2019. Vuoden 2020 aikana koronan vaikutukset alkoivat näkyä maaliskuusta lähtien rajuna liikennemäärien laskuna pääteiden automaattisissa mittauspisteissä (LAM). Käyrän tiedot on koottu 12 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen LAM-mittauspisteestä, joten ne eivät edusta koko mittausaineistoa. 

Etenkin henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrät laskivat vuonna 2020 rajummin kuin kertaakaan viimeisen 25 vuoden aikana. Normaalisti liikennemäärät vaihtelevat Suomen taloudellisen ja työllisyystilanteen mukaan siten, että nousukaudella liikenne lisääntyy ja vastaavasti laskusuhdanteessa liikenteen kasvu pysähtyy. Kuukausien väliset liikennemääräerot vaihtelevat myös kausiluonteisesti. Kesällä liikennemäärät ovat tyypillisesti suurimmillaan kesä, heinä- ja elokuussa. Suurimmat liikennemäärät mitataan yleensä heinäkuussa. Myös koronavuonna 2020 mitattiin heinäkuussa vuoden suurimmat liikennemäärät, mutta silloinkin liikenne jäi suunnilleen vuoden 2014 heinäkuun tasolle. 

Takaisin normaaliin 

Kesällä 2020 oltiin hetken aikaa melko normaaleissa liikennemäärissä, mutta loka-joulukuussa liikennemäärät laskivat uudelleen seuraillen koronatilanteen kehittymistä. Sama tilanne jatkui myös kuluvana vuonna aina toukokuulle asti. Toukokuusta lokakuun alkuun pääteiden liikennemäärät ovat suunnilleen koronaa edeltävällä tasolla. Yllä olevan kaavion käyrät kuvaavat keskimääräistä tilannetta, joten eri mittauspisteiden välillä on pieniä eroja.  

Jarmo Salo
Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Katsaus tienpitoon

Hallitus halusi vuonna 2020 satsata ekstraa infrastruktuuriin. Hyvä näin, koska korjattavaa ja parannettavaa riittää. Tällä vuosituhannella on infran rahoitus valtion budjetissa ollut selvästi alimitoitettua. Infraan on syntynyt mittava korjausvelka. Lisätalousarviot näyttivät, että hallitus haluaa tähän tarttua.

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä astui voimaan elokuussa 2019. Lakiin tuli ensimmäistä kertaa määräyksiä pääväylien palvelutasosta. Ensimmäiseen palvelutasoluokkaan kuuluvien pääväylien tulee olla korkealuokkaisia. Nopeustason tulee olla vähintään 80 km/h ja turvallisuuteen tulee näillä teillä kiinnittää erityistä huomiota. Turvallisia ohitusmahdollisuuksia tulee olla määrävälein.

Kun tarkastelee viime vuoden lisätalousarvioiden infrahankkeita meidän ELY-keskuksemme alueella, niin huomaamme, että rahaa kohdistetaan nimenomaan alueemme ensimmäisen palvelutasoluokkaan kuuluville pääväylille. Tavoitteena on kohentaa niiden palvelutasoa lain edellyttämälle tasolle.

Valtatien 8 parantaminen välillä Vassor­­–Ölis on käynnistynyt viime vuoden puolella. Tie täyskorjataan sekä pysty- että vaakasuunnassa ja rakennetaan ohituskaistat molempiin suuntiin. Kustannusarvio on 12 milj. €. Remontin jälkeen meillä on turvallinen tiejakso, jossa on turvalliset ohitusmahdollisuudet lain hengen mukaisesti.

Vassor-Ölis -hankkeessa työmaa käynnissä Aittamäen riistasillan kohdalla.

Valtatie 19 välillä Nurmo–Lapua on alueemme vilkkaimpia pääteitä. Kaksikaistaisena tienä se ei pysty palvelemaan tiellä kulkevaa liikennemäärää lain tarkoittamalla tavalla. Tänä vuonna aloitamme välin ensimmäisen vaiheen rakennustyöt kustannusarvioltaan 25 milj. €. Sillä rahalla rakennetaan kaksi ohituskaistaparia sekä parannetaan Atrian eritasoliittymää. Toisen vaiheen suunnitteluun on myös myönnetty rahoitusta. Suunnitelmassa tulemme esittämään koko välin rakentamista nelikaistaiseksi.

Kolmas alkava rakennushanke on valtatiellä 8 Pedersöressä. Edsevön eritasoliittymään rakennetaan puuttuva neljäs ramppi. Samassa hankkeessa uusitaan kantatiellä 68 Kolpin risteyssilta rautatien yli.

Aittamäen riistasillalle pystytetään pilarimuotteja.

Turvallisia ohitusmahdollisuuksia pääväylillämme on paikoin heikonlaisesti. Kun liikennemäärät ovat suuret, vastaan tulee jatkuvasti autoja. Ohittaminen on tällöin vaikeaa. Viime vuoden lisätalousarviot antoivat tähänkin apua. Valtatie 8 välillä Vaasa–Kokkola sai rahaa ohituskaistojen suunnitteluun. Parhaillaan selvitämme mihin kohtiin ohituskaistat rakennetaan ja kuinka monta ohituskaistaparia myönnetyllä rahalla pystymme suunnittelemaan.

Suunnittelurahaa myönnettiin myös valtatielle 18 välille Laihia–Seinäjoki. Tiejakson ongelmat ovat ohituskaistojen puute sekä useita turvattomia tasoliittymiä, esimerkiksi Halkosaaressa. Parhaillaan selvitämme, mitkä ovat tiejaksolla ne tehokkaimmat toimenpiteet, johon suunnitteluraha kannattaa käyttää.

Kaikki yllä olevat hankkeet ovat askel siihen suuntaan, että turvallisuustaso vilkkaimmilla pääväylillämme nousee lain tarkoittamalla tavalla.

Suomen liikenneturvallisuuden parantamiseksi on vielä kuitenkin tekemistä. Viime vuonna liikennemäärät vähenivät meidän teillämme keskimäärin 10 % pandemian takia. Kuolonkolareiden määrä ei kuitenkaan vähentynyt. Suomessa sattuukin väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa enemmän kuolonkolareita kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Siellä päätieverkolle on rakennettu ohituskaistoja ja keskikaiteita, jotka tehokkaasti estävät kohtaamisonnettomuuksia. Samaan suuntaan Suomikin on menossa, mutta tahti on melko verkkainen.

 

 

Anders Östergård
Johtaja
Liikenne ja infrastruktuuri

Mihin sitä liikennemäärätietoa tarvitaan?

Tie- ja liikenneasioissa liikennemäärä on avainsana. Liikenteen ammattilaiset toistelevat sitä perustellessaan tien hoidon tasoa tai valittuja parantamistoimenpiteitä. Myös tavalliset tienkäyttäjät ovat vuosien kuluessa oppineet perustelemaan vaatimuksiaan tien suurilla liikennemäärillä.

Liikennemäärällä onkin suuri merkitys jo ihan uuden tien suunnittelusta lähtien. Laadimme ennusteita suunnitellun tien liikennemääristä yleensä 30 vuoden päähän. Liikennemäärän ja tien toiminnallisen luokan (valta-, kanta-, seutu- tai yhdystie) perusteella määräytyy esimerkiksi uuden tien geometria ja käytettävät liittymätyypit. Tänä vuonna uutena asiana tuli voimaan LVM:n asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä (runkoverkoista). Yksi tärkeimmistä kriteereistä pääväylien määrittelyssä oli tien kokonaisliikennemäärä ja raskaiden ajoneuvojen liikennemäärä.

Kuva: Mikko Käkelä

Tien hoitoon vaikuttavat toiminnallinen luokka ja liikennemäärä

Tien hoidon tasoon vaikuttaa tien toiminnallisen luokan lisäksi tien liikennemäärä. Ehkä selvimmin tämä näkyy talvella, kun pikkutiellä hoidon toimenpiteet tuntuvat viipyvän ja ajo-olosuhteet ovat joskus hyvinkin haastavat. Teiden hoitoluokitusta ollaan parhaillaan muuttamassa siten, että erityisesti talvihoidon tasoa korotetaan vähäliikenteisemmällä tieverkolla. Raskaan liikenteen määrä otetaan entistä tarkemmin huomioon tien hoitoluokkaa määriteltäessä. Valitettavasti teiden hoidon parantamiseen käytettävä lisäraha otetaan pois tienpäällystysrahoista. Vuosittaiset tienpäällystyspituudet jäävät siis yhä kauemmaksi siitä tasosta, joka vaadittaisiin teiden päällysteiden nykykunnon säilyttämiseksi.

Vähäliikenteiset tiet kannattaa hoitaa sorateinä. Liikennemäärän kasvaessa useihin satoihin autoihin vuorokaudessa tulee mietittäväksi tien päällystäminen. Vilkasliikenteisen soratien hoito tulee nimittäin ajan mittaan kalliiksi.

Yksityisteillä liikennelaskentoja ei yleensä tehdä, vaan liikennetiedot perustuvat yleensä tiekunnan ilmoituksiin ja tienvarren asutuksen ja/tai läpikulkuliikenteen määrään. Valtiokin voi suorittaa liikennelaskentaa yksityistiellä. Esimerkiksi, jos tarkoituksena on ottaa yksityistie valtion ylläpitämäksi maantieksi. Valtio voi tietyin edellytyksin myöntää järjestäytyneelle yksityistiekunnalle parantamisavustuksia. Avustuksia mietittäessä tien kuntoa täytyy suhteuttaa tien liikennemääriin.

Liikennemääriä mitataan säännöllisesti

Teiden liikennemääriä lasketaan jatkuvasti tietyllä kierrolla suorittamalla yleistä liikennelaskentaa. Joka vuosi ei lasketa kaikkia teitä ja pikkuteillä liikennelaskentojen välillä on useita vuosia. Välivuosien liikennemäärätiedot lasketaan (interpoloidaan) liikenteen kasvukertoimien avulla. Kasvukertoimet vaihtelevat tieluokasta ja tien sijainnista riippuen. Pääteillä suoritetaan myös jatkuvaa liikennelaskentaa liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM) kohdilla.

Olen seurannut pohjalaismaakuntien pääteiden liikennemäärien kehitystä LAM-pisteiden liikennemäärätietojen avulla vuodesta 1995. Pääteiden kokonaisliikennemäärät ovat tänä aikana kasvaneet keskimäärin 40 % ja raskaan liikenteen määrä 36 %. Samaan aikaan raskaan liikenteen massat ja mitat ovat jatkuvasti kasvaneet. Kuitenkin käytössä oleva tieverkko on suurelta osin sama kuin 20 vuotta sitten.

Lisätietoa: Liikennemääräkartat (eri valinnoilla, voit tutkia eri liikennemääriä tarkemmin)

Lue myös aiempi blogi tiestön telematiikasta.

 

Jarmo Salo
Yksikön päällikkö, Liikennejärjestelmäyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus