Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet 2021 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä

Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia (heva-onnettomuudet) ovat kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet liikenneonnettomuudet yhteensä. Vuonna 2021 tapahtuneista, poliisin tietoon tulleista, onnettomuuksista 22 johti kuolemaan (23 henkilöä menehtyi ja 11 loukkaantui) ja 150 loukkaantumiseen (206 henkilöä loukkaantui). Heva-onnettomuuksia oli näin 172 kpl.

Vuonna 2021 tapahtui (omaisuusvahingot mukaan lukien) yhteensä 763 liikenneonnettomuutta (vuonna 2020 luku oli 746). Heva-onnettomuudet Etelä-Pohjanmaan ELYn maanteillä ovat vähentyneet tasaisesti vuoden 2015 jälkeen ja ovat vuoden 2017 jälkeen Väyläviraston asettaman tavoitteen alla.

Henkilövahinko-onnettomuudet vuosina 2012- 2021, maanteillä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen alueella.

Sen sijaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole pystytty vähentämään tarpeeksi, vaan esimerkiksi vuosi 2021 oli näiden onnettomuuksien osalta erittäin huono.

Maanteiden onnettomuuksista tapahtui pääväylillä eli valta- ja kantateillä 54 % (89 kpl) ja alempiluokkaisilla teillä 46 % (77 kpl). Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tapahtuivat useimmiten hyvissä olosuhteissa. Onnettomuushetkellä sää oli kirkas tai pilvipoutainen 78 % (134 kpl) onnettomuuksista. Vesisateella tapahtui 10 % (17 kpl) onnettomuuksista, lumi, rae- tai räntäsateella 7 % (12 kpl) ja sumulla 1 % (1 kpl).

Yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuus, joita oli 34 % (58 kpl) kaikista onnettomuuksista. Seuraavaksi yleisimmät onnettomuusluokat olivat peräänajo-onnettomuus (12 %, 20 kpl) ja kohtaamisonnettomuus (10 %, 18 kpl). Eläinonnettomuuksista 5 % (12 kpl) johti henkilövahinkoihin.
Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista jalankulkijaonnettomuuksia oli 2 % (3 kpl), polkupyöräonnettomuuksia 5 % (8 kpl) ja mopo-onnettomuuksia 6 % (10 kpl).

Onnettomuudet aiheuttavat inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Suomessa käytössä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan, liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat, henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa, noin 308 800 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 2 200 euroa (Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen, Trafi 2016). Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin 15-20 % muun muassa pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen menoina aikaisempien tutkimusten mukaan (mm. Valmixa 2006). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä tapahtuneet onnettomuudet maksoivat vuonna 2021 noin 54,4 miljoonaa euroa, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on noin 10,8 miljoonaa euroa.

Lue lisää:
Liikenneonnettomuudet 2017-2021 kartalla (https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/poliisi/)

Kjell Lind
Liikenneturvallisuusvastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Liikenneonnettomuuksien tutkinta

Liikenneonnettomuuksien tutkinta on yhteiskunnallisesti tärkeää toimintaa, josta on säädetty lailla. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maasto- liikenneonnettomuudet. Niiden torjuminen on keskeistä erityisesti inhimillisestä, mutta myös taloudellisesta näkökulmasta. Lisäksi lautakunnat tutkivat projektiluonteisesti sekä vakaviin loukkaantumisiin että aineellisiin vahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tiettyjen erityiskysymysten selvittämiseksi. Onnettomuuksia tutkitaan kaikkiaan noin 350 – 400 vuosittain. Tutkinnan keskeisimpänä tavoitteena on liikenneturvallisuuden edistäminen. Onnettomuustutkinnassa ei oteta kantaa syyllisyys- tai korvauskysymyksiin.

 

 

 

 

 

 

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi tutkijalautakuntatyötä, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn. OTI huolehtii myös lautakuntien koulutuksesta, tutkinnan tulosten käytöstä ja tietopalvelusta. Liikenneonnettomuuksien tutkintaa ohjaa liikenne- ja viestintäministeriön asettama liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta.

Tutkijalautakunnat Suomessa

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat hoitavat tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnan käytännössä. Tutkijalautakunnissa on edustettuna asiantuntijoita poliisista, lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta sekä tarpeen mukaan muita erityisasiantuntijoita.

Eri puolilla Suomea toimii 20 tutkijalautakuntaa, joissa on kaikkiaan noin 300 jäsentä. Lautakuntien rajat noudattavat pääosin nykyisiä maakuntarajoja. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on siis kolme tutkijalautakuntaa, joissa on joka lautakunnassa mukana kaksi liikenneteknistä jäsentä ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta. Lautakunnat ovat itsenäisiä ja riippumattomia selvittäessään liikenne- onnettomuuksien syitä ja tehdessään turvallisuuden parannusehdotuksia. Tutkijalautakuntien jäsenet toimivat virkavastuulla ja heillä on vaitiolovelvollisuus.

Tutkijalautakuntien tehtävät

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tehtävänä on selvittää onnettomuuteen johtaneet tekijät ja tehdä tarvittavat esitykset liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kerättyä aineistoa käytetään liikenneturvallisuustyössä, viranomaistyössä, kansainvälisessä yhteistyössä ja viestinnässä. Lautakunnat eivät selvitä onnettomuuksien syyllisyys- tai korvauskysymyksiä.

Tutkinta käytännössä

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat saavat tiedon onnettomuudesta joko hätäkeskuksesta tai poliisilta. Lautakunta pyrkii aloittamaan tutkinnan onnettomuuspaikalla välittömästi. Tutkijalautakunnan jäsenellä on oikeus tehdä tutkimuksia onnettomuuspaikalla, tarkastaa ajoneuvoja ja saada tietoja muun muassa viranomaisrekistereistä onnettomuuden taustatekijöiden selvittämiseksi.

Onnettomuudesta tutkitaan sen

• kulku,
• riskitekijät,
• seuraukset ja
• olosuhteet.

Tutkinta noudattaa kirjallisesti kuvattua tutkintamenetelmää ja siinä käytetään vakiolomakkeita. Tasalaatuinen ja kattavasti kerätty aineisto antaa mahdollisuuden hyödyntää sitä mahdollisimman tarkasti. Tutkintamenetelmään on sisällytetty myös kansainvälisiä standardeja. Tutkimuksen osalta osallistutaan eräisiin EU:n tukemiin tutkimushankkeisiin.

Tutkinnan tulokset

Tutkijalautakunta laatii tutkintaselostuksen, joka sisältää muun muassa kuvauksen onnettomuuden kulusta, siihen johtaneista tekijöistä, onnettomuuden seurauksista sekä tutkijalautakunnan ehdottamat turvallisuuden parannusehdotukset.

Tutkintaselostuksessa ei ilmaista onnettomuuden tai siinä osallisena olleiden henkilöiden tai ajoneuvojen tunnistetietoja. Valmistuttuaan tutkintaselostus on julkinen asiakirja. Muut tutkinnan yhteydessä kertyneet tutkinta-asiakirjat ovat salassa pidettäviä. OTI arkistoi tutkintaselostukset ja niihin liittyvät asiakirjat.

OTI kokoaa onnettomuusaineiston onnettomuustietorekisteriksi ja siitä julkaistaan vuosittain:

• yhteenvetoraportti kuolemaan johtaneista onnettomuuksista
• ennakkoraportti kuolemaan johtaneista alkoholionnettomuuksista
• ennakkoraportti kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kolme kertaa vuodessa.

Raportit ovat luettavissa täällä.

Onnettomuustietorekisterin tietoja voidaan luovuttaa käytettäväksi tieteelliseen ja tilastolliseen tutkimukseen sekä viranomaisten tarpeisiin. Tunnistamattomia tai summattuja tietoja käytetään myös muuhun liikenneturvallisuustyöhön.

 

Kjell Lind
Liikenneturvallisuussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kesän hoito- ja kunnossapitotyöt maanteillä

Maanteiden hoitourakoissa kesän työt ovat jo pitkällä. Ensimmäinen niitto N2 hoitoluokan valta- ja kantateillä on tehty juhannuksen aikaan ja toinen kierros on käynnistymässä. Alemman tieverkon N3 hoitoluokan niitot ja vesakoiden raivaus ovat parhaillaan käynnissä.

Näin keskikesän aikaan on hiukan etäistä ajatella kelirikkoaikaa ja sen haasteita erityisesti soratieverkollamme. Viime vuosina pohjalaismaakunnissa kelirikon painopiste on ollut loppusyksyssä ja alkutalvessa. Leudoista ja sateisista säistä johtuen syksyn kelirikko kestää pahimmillaan lokakuun alusta vuodenvaihteeseen saakka. Kevään kelirikko on jäänyt kuivattavista säistä johtuen lyhyeksi ja liikenteellinen haitta pieneksi. Hoitotoimenpiteillä koetetaan helpottaa nimenomaan syksyn kelirikon hallintaa. Näistä sorateillä tehtävistä toimenpiteistä tärkeimpiä ovat nyt meneillään olevat ojitukset ja kuivatuspuutteiden korjaukset sekä myöhemmin syksyllä tehtävä sorastus. Lisäksi muutamia ylileveitä sorateitä luiskataan eli kavennetaan tien poikkileikkausta muotoilemalla luiskia loivemmiksi. Luiskien muotoilulla saadaan tien ajoradan leveys sellaiseksi, että sen sivukaltevuus on mahdollista ylläpitää tiehöylällä.

Tällä hetkellä Alahärmässä on käynnissä rakenteenparantaminen Ojala-Hanhilan tiellä. Tie on ollut useana syksynä hyvin kelirikkoinen ja hoidon kannalta erittäin haasteellinen ylläpidettävä. Parantaminen käsittää peruskuivatuksen kuntoon laiton: sivuojien siivouskaivuun, luiskien muotoilun ja tarvittavien rumpujen uusimisen. Käytettävissä olevalla rahoituksella ei voida parantaa teitä kauttaaltaan, vaan tehdään vain välttämättömimmät toimet teiden huonon kunnon liikenteelle aiheuttamien haittojen poistamiseksi. Suodatinkangas ja uudet rakennekerrokset rakennetaan vain niille osuuksille, missä kelirikosta aiheutuu kantavuuspuutteita.

Vastaavanlaisia korjaustarpeita olisi alueellamme myös monella muulla soratiellä. Aikaisemmin keväällä saatu korjausvelkarahoitus sorateille tulee seuraavan kahden vuoden aikana tuomaan helpotusta seuraaville teille:

• Mt 7000 Könni – Tyynelä,
• Mt 7232 Rekipelto – Hyyppä,
• Mt 7390 Marken – Lassfolk,
• Mt 7720 Märsylä – Korvenkylä,
• Mt 17109 Ikkelänjärvi – Korvajärvi,
• Mt 17253 Myllymäki – Rämälä,
• Mt 17303 Niinimaa – Hynnilä,
• Mt 17363 Henobacken – Rös,
• Mt 17397 Salmenkyläntie,
• Mt 17684 Pouttu – Pernaa,
• Mt 17795 Koivulahti – Koskö

Näistä kohteista Niinimaa-Hynnilä ajoittuu vuodelle 2016.

Kesä on vakavien liikenneonnettomuuksien aikaa.

Yhtenä osa-alueena työhömme kuuluu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyö.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Tärkein tutkinnan tavoite on liikenneturvallisuuden edistäminen ja vastaavien onnettomuuksien ennalta ehkäiseminen.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat saavat tiedon onnettomuudesta joko hätäkeskuksesta tai poliisilta. Lautakunta pyrkii aloittamaan tutkinnan onnettomuuspaikalla välittömästi.

Onnettomuudesta tutkitaan sen kulku, riskitekijät, seuraukset ja olosuhteet. Tutkijalautakunta laatii tutkintaselostuksen joka sisältää kuvauksen onnettomuuden kulusta, siihen johtaneista tekijöistä, onnettomuuden seurauksista sekä tutkijalautakunnan ehdottamat turvallisuuden parannusehdotukset.

Kesälomakauden aikaan nousee aiheelliseksi nostaa esiin päihdekuljettajien aiheuttamat onnettomuudet. Alkoholionnettomuudet painottuvat kesäkuukausille ja viikonloppuöihin. Vuosina 2010–2014 tapahtuneista moottoriajoneuvo-onnettomuudesta noin neljäsosa oli alkoholionnettomuuksia. Näistä alkoholionnettomuuksista reilusti yli puolet (63 %) tapahtuu viikonloppuisin, kun taas huumausaineiden alaisena ajetuista onnettomuuksista reilu kolmannes (36 %) ajoittuu viikonlopuille.

 

Jaakko Huhtala
Aluevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus