ELY-keskus tukee yksityisteitä yli miljoonalla eurolla vuosittain 

ELY-keskukset ympäri Suomen rahoittavat toimialueillaan olevia yksityistiehankkeita tänä vuonna yhteensä noin 30 miljoonalla eurolla. Avustusta voivat hakea kyseisen tien virallinen tiekunta. Avustusta myönnetään yleensä tien vaurioiden tai rakenteiden korjaamiseen ja avustuksesta päättää se ELY-keskus, jonka alueella tie sijaitsee. ELY-keskuksissa on siis paikallista osaamista näiden asioiden ratkaisemiseen. 

Tärkeimpiä avustettavia hankkeita ovat muun muassa huonokuntoiset sillat ja tierummut, tulva- ja routavauriot, liikenneturvallisuuden kannalta tärkeät kohteet, kuten vaarallisen kaarteen oikaisu, liittymäkohdan parantaminen tai tielinjan siirtäminen sekä tien kuivatuksen ja kantavuuden parantaminen. 

Yksityistieavustusta voi saada esimerkiksi rumpujen uusimiseen.

Avustuksen suuruus ja kohteet 

Yksityisteitä avustetaan yleensä 50 %:lla hankkeen hyväksytyistä ja tukikelpoisista kustannuksista. Joissakin hankkeissa avustus voi olla suurempi eli 75 %. Tällaisia ovat muun muassa siltojen ja isojen rumpujen uusimiset ja peruskorjaukset. Yksityistie, jolle on perustettu tiekunta on avustuskelpoinen tie.  

Etelä-Pohjanmaan toimialueilla, eli kolmessa pohjalaismaakunnassa, on avustettu viime aikoina siltahankkeita, suurien rumpujen uusimisia ja tien perusparannuksia. Myös yksityisteiden perusparantamisia on rahoitettu määrärahojen puitteissa. Alueellamme on runsaasti huonokuntoisia siltoja, jotka ovat vanhoja ja joiden kantavuus on niin heikko, että ne on uusittava tai parannettava. Yksityisteiden varsilla olevia siltoja on saattanut, vaikka tuhoutua kevättulvien jäljiltä. Perusparannuskohteissa puolestaan kuivatusta ja tien kantavuutta on parannettu.  

Viime vuosina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle on myönnetty yksityistierahoitusta siten, että vuonna 2021 summa oli noin 3 600 000 euroa ja tänä vuonna jaettavanamme on noin 3 300 000 euroa. Vuonna 2021 myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin yli 40 yksityistielle.  

Lisätietoja: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen 

Mikael Björses 
Liikenteen hallinnan asiantuntija 
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 

Kansalaisten liikenneturvallisuushavainnot osana liikenneturvallisuustyötä

ELY-keskuksilla on valtakunnallisesti käytössä palauteväylä, jonka kautta voi ilmoittaa ongelmista, antaa palautetta tai tehdä ehdotuksia maanteihin sekä rata- ja vesiväyliin (valtion omistamat väylät) liittyen. Katuverkkoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä oman kunnan asiakaspalveluun tai palautekanavaan. Keskitetty asiakaspalvelukeskus Tampereella vastaanottaa kaikki yhteydenotot. Tampereelta palautteet ja toimenpide-ehdotukset ohjataan eteenpäin paikallisten ELY-keskusten asiantuntijoille.

Yhteydenottoja tulee vuosittain kaikkiin ELY-keskuksiin yhteensä noin 1500 kpl. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osuus tästä on noin 100 kpl. Jokainen yhteydenotto käydään läpi ja sen pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Aina palaute ei johda toimenpiteisiin, mutta tällaistenkin tilanteiden tulee olla perusteltuja.

Kaavio, jossa pystyakselilla on ELY:n nimi ja vaaka-akselilla jätettyjen aloitteidin määrä. Kunkin ELY:n aloitteet on jaoteltu vuosittain 2018-2021. Keskimäärin palkit ovat pidempiä Uudenmaan ELY:n kohdalla, toiseksi pisimmät Varsinais-Suomella, sitten Pohjois-Savolla, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY:llä sekä Pohjanmaalla ja lyhyimmät Lapin, Keski-Suomen , Kaakkois-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELYillä.
Saapuneiden aloitteiden määrä ELY-keskuksissa. Eniten aloitteita viime vuosina on jätetty Uusimaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueilla. Suurimmassa osassa ELY-keskuksia aloitteiden määrä on noussut vuosittain.

Asiakkaiden palautteet ja toimenpide-ehdotukset ovat meille arvokasta tietoa. Keskiössä on asiakkaalta saadun tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa. Arvioimme ja toteutamme akuuteimmat parantamista odottavat kohteet ja kustannustehokkaimmat toimenpiteet.

Aiheet, joita palautteet pääasiassa koskevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ovat:

  • nopeusrajoitusasiat
  • liikenneympäristön turvallisuus
  • liikennevalot, liikennemerkit, viitoitus ja opasteet
  • päällysteiden kunto
  • kävely- ja pyöräilyväylät

Suurin osa yhteydenotoista koskee nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitusehdotukset tarkastetaan aina maastokäynnillä. Nopeusrajoitukseen vaikuttaa moni asia: liikennemäärä, raskaan liikenteen määrä, tien leveys, liittymätiheys, tienvarsiasutus, tien geometria, näkemät, koulut/päiväkodit, kävely- ja pyöräilyväylät, tieosuudella olevat palvelut. Jos nopeusrajoitus muuttuu tarkastelun jälkeen, tehdään siitä päätös. Nopeusrajoitusmuutos astuu voimaan kuukauden sisällä päätöksestä, kun merkit on saatu pystytettyä maastoon.

Valokuvan edustalla on 50 km/h nopeusrajoitusmerkki. Taustalla menee tie, jossa ajaa sininen henkilöauto.
Nopeusrajoitukset ovat yleisin yhteydenottojen ja liikenneturvallisuusaloitteiden aihe. Ennen rajoituksen muuttamista on kuitenkin otettava huomioon monia asioita, ja kohteet tarkistetaan aina ennen päätöstä paikan päällä.

Liikenneympäristön turvallisuus sisältää paljon erilaisia asioita. mm. erilaiset hidasteet ja korotukset, keskisaarekkeet, suojatiet, alikulut, kiertoliittymät, kääntymiskaistat, liikennepeilit, liittymien parantamiset, riista-aidat, tievalaistukset, teiden leventämiset, uudet kaiteet ja näkemien parantamiset. Koska ulottuvuuksia ja huomioitavia asioita on paljon, eivät tapaukset ole aina yksiselitteisiä. Ehdotuksia ja yhteydenottoja onkin tarkasteltava tapauskohtaisesti, jotta toimenpiteiden vaikutus koko liikenneympäristöön voidaan huomioida.

Jos palautteen tarkastelun jälkeen maastosta löytyy epäkohtia ja katsotaan, että toimenpide-ehdotus parantaa liikenneturvallisuutta, se toteutetaan. Tämä koskee pieniä ja kustannustehokkaita liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä. Esimerkiksi liikennemerkkimuutokset maksavat muutamia satoja euroja, päällystyksen yhteydessä toteutettu korotettu suojatie noin 7000 €, keskisaareke noin 10 000 € ja välkyt suojatielle noin 2500 €. Lisäksi esimerkiksi suojateiden välkkyihin liittyy ylläpitokustannuksia. Liikennepeilin yksityistien liittymään voi tien omistaja/tiekunta hankkia ja pystyttää itse, kun vain hankkii maksuttoman työluvan ELY-keskukselta. Vuositasolla tällaisen mittakaavan liikenneturvallisuustoimiin käytetään karkeasti arvioituna 100 000 €.

Palautteet ja toimenpide-ehdotukset liikenneturvallisuustoimista voi jättää Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylän kautta. Palauteväylä löytyy osoitteesta www.palautevayla.fi.

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Katsaus tienpitoon

Hallitus halusi vuonna 2020 satsata ekstraa infrastruktuuriin. Hyvä näin, koska korjattavaa ja parannettavaa riittää. Tällä vuosituhannella on infran rahoitus valtion budjetissa ollut selvästi alimitoitettua. Infraan on syntynyt mittava korjausvelka. Lisätalousarviot näyttivät, että hallitus haluaa tähän tarttua.

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä astui voimaan elokuussa 2019. Lakiin tuli ensimmäistä kertaa määräyksiä pääväylien palvelutasosta. Ensimmäiseen palvelutasoluokkaan kuuluvien pääväylien tulee olla korkealuokkaisia. Nopeustason tulee olla vähintään 80 km/h ja turvallisuuteen tulee näillä teillä kiinnittää erityistä huomiota. Turvallisia ohitusmahdollisuuksia tulee olla määrävälein.

Kun tarkastelee viime vuoden lisätalousarvioiden infrahankkeita meidän ELY-keskuksemme alueella, niin huomaamme, että rahaa kohdistetaan nimenomaan alueemme ensimmäisen palvelutasoluokkaan kuuluville pääväylille. Tavoitteena on kohentaa niiden palvelutasoa lain edellyttämälle tasolle.

Valtatien 8 parantaminen välillä Vassor­­–Ölis on käynnistynyt viime vuoden puolella. Tie täyskorjataan sekä pysty- että vaakasuunnassa ja rakennetaan ohituskaistat molempiin suuntiin. Kustannusarvio on 12 milj. €. Remontin jälkeen meillä on turvallinen tiejakso, jossa on turvalliset ohitusmahdollisuudet lain hengen mukaisesti.

Vassor-Ölis -hankkeessa työmaa käynnissä Aittamäen riistasillan kohdalla.

Valtatie 19 välillä Nurmo–Lapua on alueemme vilkkaimpia pääteitä. Kaksikaistaisena tienä se ei pysty palvelemaan tiellä kulkevaa liikennemäärää lain tarkoittamalla tavalla. Tänä vuonna aloitamme välin ensimmäisen vaiheen rakennustyöt kustannusarvioltaan 25 milj. €. Sillä rahalla rakennetaan kaksi ohituskaistaparia sekä parannetaan Atrian eritasoliittymää. Toisen vaiheen suunnitteluun on myös myönnetty rahoitusta. Suunnitelmassa tulemme esittämään koko välin rakentamista nelikaistaiseksi.

Kolmas alkava rakennushanke on valtatiellä 8 Pedersöressä. Edsevön eritasoliittymään rakennetaan puuttuva neljäs ramppi. Samassa hankkeessa uusitaan kantatiellä 68 Kolpin risteyssilta rautatien yli.

Aittamäen riistasillalle pystytetään pilarimuotteja.

Turvallisia ohitusmahdollisuuksia pääväylillämme on paikoin heikonlaisesti. Kun liikennemäärät ovat suuret, vastaan tulee jatkuvasti autoja. Ohittaminen on tällöin vaikeaa. Viime vuoden lisätalousarviot antoivat tähänkin apua. Valtatie 8 välillä Vaasa–Kokkola sai rahaa ohituskaistojen suunnitteluun. Parhaillaan selvitämme mihin kohtiin ohituskaistat rakennetaan ja kuinka monta ohituskaistaparia myönnetyllä rahalla pystymme suunnittelemaan.

Suunnittelurahaa myönnettiin myös valtatielle 18 välille Laihia–Seinäjoki. Tiejakson ongelmat ovat ohituskaistojen puute sekä useita turvattomia tasoliittymiä, esimerkiksi Halkosaaressa. Parhaillaan selvitämme, mitkä ovat tiejaksolla ne tehokkaimmat toimenpiteet, johon suunnitteluraha kannattaa käyttää.

Kaikki yllä olevat hankkeet ovat askel siihen suuntaan, että turvallisuustaso vilkkaimmilla pääväylillämme nousee lain tarkoittamalla tavalla.

Suomen liikenneturvallisuuden parantamiseksi on vielä kuitenkin tekemistä. Viime vuonna liikennemäärät vähenivät meidän teillämme keskimäärin 10 % pandemian takia. Kuolonkolareiden määrä ei kuitenkaan vähentynyt. Suomessa sattuukin väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa enemmän kuolonkolareita kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Siellä päätieverkolle on rakennettu ohituskaistoja ja keskikaiteita, jotka tehokkaasti estävät kohtaamisonnettomuuksia. Samaan suuntaan Suomikin on menossa, mutta tahti on melko verkkainen.

 

 

Anders Östergård
Johtaja
Liikenne ja infrastruktuuri

Liikenneturvallisuuden kehittäminen Kauhavalla

Kauhavan (Alahärmä, Kortesjärvi, Kauhava ja Ylihärmä) liikenneturvallisuussuunnitelma on nyt valmistunut.  Edellinen suunnitelma oli vuodelta 2005, joten olikin aika jo päivitystyölle. Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta on noin vuoden kestävä poikkihallinnollinen prosessi, jossa vuoropuhelu kaupungin työntekijöiden ja päättäjien sekä alueen asukkaiden ja sidosryhmien kanssa on tärkeää. Vuoropuhelu tuottaa tietoa suunnitteluun sekä edistää eri tahojen sitoutumista työn lopputuloksiin. Kaupungin ja ELY-keskuksen edustajien lisäksi suunnitelman laadintaan osallistuivat poliisi ja Liikenneturva.

Liikenneturvallisuussuunnitelma on kuvaus konkreettisista tavoitteista, toimenpiteistä ja toimintatavoista, joilla kaupungin ja sen asukkaiden liikenneturvallisuutta parannetaan. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa kuvataan alueen liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytilanne haasteineen ja arvioidaan liikenneturvallisuustyön nykytilaa ja kehittämistarpeita. Nykytilan kartoitus käsitti seuraavat teemat:
– liikenneonnettomuudet
– tiedot nykytilasta ja olemassa olevat suunnitelmat
– väestön kehitys
– koettu liikenneturvallisuus ja ongelmat
– kauhavan liikenneturvallisuustyön nykytila.

Työn alussa toteutettiin myös asukas- ja koululaiskyselyt. Niiden avulla selvitettiin suunnittelualueella asuvien käsitystä Kauhavan vaaranpaikoista, liikenneturvallisuuden ja liikenneympäristön puutteista ja kehittämistarpeista (esimerkiksi kevyen liikenteen väylätarpeista, vaarallisista ylityksistä jne.). Myös liikkumiseen, liikennekäyttäytymiseen ja esimerkiksi erilaisten turvavälineiden (esim. pyöräilykypärä) käyttöön liittyvien perustietojen selvittäminen on keskeistä turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämiseksi.

Liikenneympäristön toimenpiteet on raportoitu toimenpidelistana ja karttaesityksenä. Lähtökohtana oli toimenpiteiltään ja kustannuksiltaan realistinen lista, jossa keskityttiin ongelmallisimpien ja onnettomuusherkimpien kohteiden parantamiseen.
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Kauhavan alueella:

– Läntisen yhdystien (mt 733) / Kosolantien (mt 17771) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Jylhäntien (mt 17761) ja Ruotsalantien (mt 17709) kevyen liikenteen väylän rakentaminen
– Jylhäntien (mt 17761) / Mäki-Passintien liittymän turvallisuuden parantaminen
– Hemmingintien (mt 17766) kevyen liikenteen väylän rakentaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Härmäntien (mt 17826) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Yliviitalantien (mt 17770) / Pirintien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Voltintien (mt 738) / Pirttisentien (mt 17837) liittymästä 200 m länteen, huomion kiinnittäminen nopeusrajoitukseen
– Päämajantien / Vanha Vaasantien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Liinamaantien (mt 17788) / Leinosentien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Vaasantien (mt 725) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Taajamien nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen.

Konkreettisten liikenneympäristöä parantavien toimenpiteiden lisäksi liikenneturvallisuutta ehdottomasti parantava (ellei jopa tehokkaampi) tekijä on vaikuttaminen teillä liikkujien omiin asenteisiin.

Hopean värinen auto on pysähtynyt suojatien eteen.

Kauhavan kaupungille perustettiin eri hallintokunnista muodostuva liikenneturvallisuustyöryhmä, joka jatkaa toimintaansa suunnitelman valmistumisen jälkeen. Ryhmä valvoo, että toimenpideluetteloa toteutetaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Sen lisäksi jokaisella hallintokunnalla on oma vuosikellonsa, jota he seuraavat ja noudattavat. Vuosikelloon on laadittu vuoden liikenneturvallisuustapahtumat kerrallaan. Siitä löytyvät niin valtakunnalliset tapahtumat kuin myös hallintokunnan omat kuntakohtaiset tapahtumat. Omalla toiminnallaan ja esimerkillään ryhmä pyrkii vaikuttaan asukkaiden asenteiseen ja turvalliseen liikkumiseen.

Kaaviokuva Kauhavan liikenneturvallisuustyön vuosikellosta. Eri ajanjaksoille on suunniteltu erilaisia toimenpiteitä.

Kauhavan liikenneturvallisuussuunnitelmaa voit tarkemmin tarkastella ELY-keskuksen nettisivuilla osoitteessa:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/liikenneturvallisuussuunnitelmat
(Suunnitelmat löytyvät sivun keskipalstalta alareunasta, kun valitset aluevalinnaksi Etelä-Pohjanmaa)

Kauhavan liikennturvallisuussuunniteman esitteeseen pääset tästä.

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Muutama fakta talvikauden tiestöstämme

Harmaana päivänä otettu kuva, jossa autoja ja traktori mutkaisella tiellä.

Kuva: Mikko Käkelä

Jokainen tielläliikkuja on huomannut, että päällystetty tiestö on reikiintynyt pahasti tänä talvikautena. Pakko on puhua talvikaudesta, sillä tämä ajanjakso on ollut niin poikkeuksellinen säiden suhteen, ettei oikein talvestakaan voida puhua, ainakaan täällä pohjalaismaakuntien alueella. Onhan leutoja talvia ollut toki ennenkin, mutta yleensä välissä on ollut kuitenkin pakkasjaksoja.

Kun talvella sataa vettä…

Talvella teitä suojaa se, että tien runko on jäätynyt normaalisti ja päällä on kenties lumikerros. Tällainen olisi normaali talvikeli. Mutta tänä talvena on satanut paljon vettä ja lämpötila on sahannut 0 asteen molemmin puolin ja ollut pitkiä jaksoja kokonaan plussan puolella. Lunta on tainnut olla viikon verran pisimmillään kerrallaan, kunnes taas ovat tulleet vesisateet.

Pimeälla otettu kuva liikenteestä, näkyy autojen valoja ja pimeyttä.

Kuva: Mikko Käkelä

Kun vesisateita on paljon, pääsee vesi luikertelemaan tiestön halkeamiin päällysteen alle. Autojen renkaat tehostavat veden pääsemistä päällysteeseen painamalla vettä vielä syvemmälle päällysteen rakoihin. Kun sää sitten pakastuu, paisuu tien alle päässyt vesi poksauttaen päällysteestä irti paloja. Myös nastarenkaiden vaikutus tiestöön on merkittävä, kun tie on märkä, tuolloin tiestö kuluu myös renkaista johtuen.

Pikaisia ratkaisuja ei valitettavasti ole

Reikiä on tullut tänä talvikautena niin paljon, ettei tällaista talvea ole muistissa monillakaan. Mutta suurempia korjaustoimia joudumme pääsääntöisesti odottamaan kevääseen. Talvella ja kostealla kelillä ei ole pysyviä ja kustannustehokkaita paikkaustekniikoita olemassa. Tiestöä voidaan paikata ja liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät toki paikataankin, mutta paikka ei tule pysymään tiessä kiinni. Siksi paikkauksia päästään kunnolla tekemään vasta keväämmällä. Toinen asia on se, että riittävätkö rahat kaikkiin reikiin kaikilla teillä? Se onkin monimutkaisempi asia.Tie, joka on paikattu moneen kymmeneen kertaan, tie on ihan laikukas.

Tiestön rahoituksesta

Alueellinen ELY-keskus vastaa tiestön kunnosta ja saa siihen rahoituksen Väylävirastolta ja edelleen valtion budjetista LVM:n osuudesta. Tämä rahoitus sisältää mm. tienpidon, mikä sisältää tiestön hoidon ja kunnossapidon rahoituksen. Talvella tämä tarkoittaa mm. lumen aurausta, liukkaudentorjuntaa, kesällä sorastusta, tiestön kuivatuksesta huolehtimista, pölyn sidontaa, lanausta jne. Usein kuulee ihmeteltävän, että ”kyllä tällaisina leutoina talvina on ainakin lumenaurauksesta rahaa säästynyt”. Mutta se ei pidä paikkansa. Ensinnäkin tällaisina talvina liukkauden torjuntaa joudutaan tekemään normaalia enemmän ja toisekseen hoitourakat ovat pitkäaikaisia sopimuksia. Ne tehdään urakoitsijan kanssa esimerkiksi viideksi vuodeksi kerrallaan ja rahat sidotaan sopimuskausiksi kerrallaan. Näin ollen rahaa ei ole säästössä aurauksista. Ne vauriot, joita tällaisina leutoina talvina tiestölle aiheutuu, täytyy maksaa lisäksi normaaleista päällysterahoista. Korjauksien jälkeen nähdään, paljonko rahaa jää itse päällystämiseen ja tiemerkintöjen korjaukseen. Joten, vaikka rahoitusta onkin saatu nostettua viime vuoden, harvinaisenkin alhaiselta, tasolta nyt vähän ylöspäin, ei se välttämättä näy heti tänä kesänä kovinkaan paljon tiestöllä. Ensin on katsottava talven ”jäljet” ja korjattava niitä ja sen jälkeen nähdään, miten paljon päällysterahaa jää käyttöön päällysteohjelmaamme. Tulevina vuosina näyttäisi päällysteraha kuitenkin pysyttelevän vähän korkeammalla tasolla verrattuna esimerkiksi viime vuoteen.

Kuvassa suoralla tiellä kaksi isoa kuoppaa asfaltissa.

Helppoja ja nopeita ratkaisuja ei oikein siis ole. Viime vuosina on puhuttu paljon korjausvelasta eli siitä, mitä tiestön peruskunnolle on tapahtunut, kun rahoitus on pyritty saamaan riittämään edes välttämättömiin korjauksiin. Kun pitkään on tehty vähäisellä rahoituksella mm. päällysteitä, ei niiden kunto tahdo tällaista talvikautta kestää.

Kesän 2020 päällystysohjelmasta tiedotamme vähän myöhemmin lisää. Nopeita parannuksia ei kuitenkaan heti saada, mutta teemme parhaamme käytettävissä olevalla rahoituksella. Tienkäyttäjiltä vaaditaan malttia ja kärsivällisyyttä kuitenkin vielä pitkään.

Palautetta tiestöltä voi antaa ja vaarallisista kuopista ilmoittaa.

Turvallisia kilometrejä kaikille kulkijoille!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus