Palauteväylä vai tienkäyttäjän linja? 

Suomen sää ja maanteiden kunto ovat molemmat käypiä small talk -aiheita tuntemattomien ihmisten kanssa, kun ei keksi muuta puhuttavaa tai jaksa jauhaa kahvin hinnasta ja menoveden kalleudesta. Sen lisäksi, että näistä saa aikaiseksi salonkikelpoisia keskustelunavauksia, kulkevat nämä kaksi aihetta jonkun verran käsi kädessä. Kelin vaikutus teiden kuntoon on valitettava totuus näin lähellä napapiiriä. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja tienpidon määrärahojen väheneminen nostavat väistämättä huonokuntoisten teiden määrää ja riski kohdata pari muuttujaa ajoväylillä kasvaa. 

Kesäinen hiekkatie. Tien reunassa oikealla vehreän ojan puolella varoituskyltti kelirikosta.
Palauteväylää pitkin kulkeutuu teiden hoitoon liittyvät kiireettömät asiat, jotka eivät aiheuta liikenteelle välitöntä vaaraa.

Kansalaiset, medborgare, teiden ritarit, muut ammattiautoilijat ja väylien kulkijat. Kun sitten joskus (toivottavasti ette koskaan tai edes harvoin) valtion tiestöllä ajaudutte tilanteeseen, jossa edessä ei nyt varsinaisesti nouse tie pystyyn, mutta jotain ongelmaa ilmaantuu, voi asiasta ilmoittaa pariakin kanavaa pitkin. Vaihtoehdoista esittelen tässä ensiksi verkossa olevan Väyläviraston, Fintrafficin ja ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelun yhteisen Palauteväylän.

Palautevayla.fi on kanava, josta kulkeutuu viesti teiden kunnossapitoon. Tätä väylää pitkin kannattaa ilmoittaa teiden hoitoon liittyvistä kiireettömistä asioista kuten kuopista sorateillä, tukkeutuneesta tierummusta tai vesakonraivaustarpeesta. Sellaisista teiden kunnossapitoon liittyvistä aiheista, joista ei aiheudu välitöntä vaaraa liikenteelle.

Palautevayla.fi -sivuille on koottu vastauksia kysytyimpiin kysymyksiin ja siellä olevaa tietojen arkkua kannattaa penkoa. Näin voi hyvällä tuurilla välttyä tarpeelta jättää oma palaute, ehdotus tai kysely. Nopeusrajoituksiin ja muihin liikenneturvallisuutta parantaviin ideoihin voi jättää ehdotuksen palauteväylässä. Saman palautevayla.fi -sivuston karttapalvelusta voi selailla jo ilmoitettuja kohteita ja niiden käsittelyn etenemistä. Myös lupa-asioista löytyy tietoa samaiselta sivulta.

Mikäli nousee tarve ottaa yhteyttä tietyn alan asiantuntijaan, on ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelukeskus tässäkin oikea kanava. He ottavat vastaan tietopyyntöjä ja pyrkivät vastaamaan niihin suoraan. Vaihtoehtoisesti he välittävät tiedon oikealle taholle, jolloin kansalaisen ei tarvitse itse käyttää aikaansa oikeaa asiantuntijaa etsiäkseen.

ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelun puhelinpalvelu 0295 020 600 ja chat ovat auki arkisin kello 9–15.

Kiireellisissä tapauksissa voi soittaa numeroon 0200 2100

Tienkäyttäjän linjaan vastataan 24/7 Fintrafficin tieliikennekeskuksista eri puolilta Suomea. Entisessä työssäni 10 vuotta tienkäyttäjän linjaa kuunnelleena haluaisin antaa pari vinkkiä sinne soittaville. Sijainnin merkitystä ei voi liikaa korostaa ja on ensisijaisen tärkeä ilmoittaa se havaitun ongelman lisäksi. Tien nimen tai numeron selvittäminen kannattaa tehdä jo ennen puhelua. 112-sovelluksen kautta tienkäyttäjän linjaan soittaminen ratkaisee sijantiepäselvyyksiin kuluvat minuutit, sillä edellytyksellä, että on puhelun alkaessa edelleen havaitun ongelman esiintymispaikalla.

Vaikka kuinka houkuttaisi avautua nimismiehenkiharalla olevasta soratiestä, ja brutaalin rehellisesti kertoa kuinka tekohampaat eivät pysy suussa voimasanoja ja volyymiä säästämättä, ei tunteilla puhuminen herätä mitään seisovia suosionosoituksia luurin toisessa päässä. Antoi palautteen tien kunnosta sitten missä muodossa tahansa (kirjallisesti tai suullisesti), arvostaa vastaanottaja suuresti tasalämpöistä kieliasua äkkijyrkän ulostulon sijaan. Ja uskallan myös väittää, että tämä pätee ihan kaikkiin asiakaspalvelukontakteihin.

Knoppitietona kerrottakoon vielä, että vaikka tienkäyttäjän linjan puhelun alussa kerronkin, että kaikki puhelut nauhoitetaan, niin itse nauhoite ei lähde eteenpäin urakoitsijalle. Puheluun vastannut operaattori välittää viestin eteenpäin vasta sen jälkeen, kun on suodattanut sen sopivaan muotoon. Usein viesti välittyykin valmiiksi luotuna fraasina. Toisenkin kuplan joudun valitettavasti puhkomaan. Tienkäyttäjän linjalle soittamiseen liittyy edelleen vahvasti uskomus, että toimenpiteet alkavat välittömästi puhelun päätyttyä, etenkin jos on ymmärtänyt sellaista vaatia ja tarkan aikarajauksenkin vaatimukselleen asettaa. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole varsinkaan, jos asia koskee tien normaalia kunnossapitoa.

Puhelu tienkäyttäjän linjalle ei ole työtilaus. Viesti asiasta lähtee urakoitsijalle tiedoksi, mutta urakoitsija toimii hoitoluokan mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä ja hoito-ohjelmaa noudattaen. Ja koska Fintrafficin operaattorilla ei ole työnjohdollista roolia hoitourakoitsijaan nähden, he eivät voi määrätä urakoitsijaa tarttumaan toimeen välittömästi. Vaaraa aiheuttavat tapaukset ovat luonnollisesti poikkeus, ne hoidetaan kiireellisinä.

Kuvituskuva. Kesäinen soratie. Tien laidalla punainen mökki.
Katuja ja yksityisteitä koskevat ilmoitukset tulee välittää kunnan, kaupungin tai tieyhdistyksen tietoon.

Liikenteen asiakaspalvelu ja tienkäyttäjän linja palvelevat valtion tieverkkoon liittyvissä asioissa

Linjauksen tekeminen, minne ottaa yhteyttä missäkin tilanteessa, saattaa olla välillä haastavaa. Palautevayla.fi on tarkoitettu ei kiireellisiin teiden kunnossapitoon liittyviin yhteydenottoihin, kuten soratien tasaus tai pölynsidonta, auraus tai hiekoitus talvella. Tienkäyttäjän linjaan tulee soittaa, jos tiellä on esimerkiksi runsaasti vettä tai nopeasti ilmaantunut reikä tai jotain muuta, minkä voisi kuvitella aiheuttavan välitöntä vaaraa. Eläimistä tiealueella, etenkin isoista sellaisista, tulee ilmoittaa hätäkeskukseen. Hoitourakoitsijalla ei ole samanlaista kapasiteettia kuin poliisilla häätää esimerkiksi hirvieläimiä tiestöltä.

Ohjeet siitä, mihin numeroon ja missä tilanteessa tulisi ottaa yhteyttä. Samat neuvot kiteytetty vielä kertaalleen kuvaan.

Liikenteen asiakaspalvelun löydät nyt myös somesta! Palautteet kuitenkin edelleen palautevayla.fi -verkkosivujen kautta.

Aurinkoista kesää!

Petra Latvasalo
Tiestötietovastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskus tukee yksityisteitä yli miljoonalla eurolla vuosittain 

ELY-keskukset ympäri Suomen rahoittavat toimialueillaan olevia yksityistiehankkeita tänä vuonna yhteensä noin 30 miljoonalla eurolla. Avustusta voivat hakea kyseisen tien virallinen tiekunta. Avustusta myönnetään yleensä tien vaurioiden tai rakenteiden korjaamiseen ja avustuksesta päättää se ELY-keskus, jonka alueella tie sijaitsee. ELY-keskuksissa on siis paikallista osaamista näiden asioiden ratkaisemiseen. 

Tärkeimpiä avustettavia hankkeita ovat muun muassa huonokuntoiset sillat ja tierummut, tulva- ja routavauriot, liikenneturvallisuuden kannalta tärkeät kohteet, kuten vaarallisen kaarteen oikaisu, liittymäkohdan parantaminen tai tielinjan siirtäminen sekä tien kuivatuksen ja kantavuuden parantaminen. 

Yksityistieavustusta voi saada esimerkiksi rumpujen uusimiseen.

Avustuksen suuruus ja kohteet 

Yksityisteitä avustetaan yleensä 50 %:lla hankkeen hyväksytyistä ja tukikelpoisista kustannuksista. Joissakin hankkeissa avustus voi olla suurempi eli 75 %. Tällaisia ovat muun muassa siltojen ja isojen rumpujen uusimiset ja peruskorjaukset. Yksityistie, jolle on perustettu tiekunta on avustuskelpoinen tie.  

Etelä-Pohjanmaan toimialueilla, eli kolmessa pohjalaismaakunnassa, on avustettu viime aikoina siltahankkeita, suurien rumpujen uusimisia ja tien perusparannuksia. Myös yksityisteiden perusparantamisia on rahoitettu määrärahojen puitteissa. Alueellamme on runsaasti huonokuntoisia siltoja, jotka ovat vanhoja ja joiden kantavuus on niin heikko, että ne on uusittava tai parannettava. Yksityisteiden varsilla olevia siltoja on saattanut, vaikka tuhoutua kevättulvien jäljiltä. Perusparannuskohteissa puolestaan kuivatusta ja tien kantavuutta on parannettu.  

Viime vuosina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle on myönnetty yksityistierahoitusta siten, että vuonna 2021 summa oli noin 3 600 000 euroa ja tänä vuonna jaettavanamme on noin 3 300 000 euroa. Vuonna 2021 myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin yli 40 yksityistielle.  

Lisätietoja: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen 

Mikael Björses 
Liikenteen hallinnan asiantuntija 
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 

Kansalaisten liikenneturvallisuushavainnot osana liikenneturvallisuustyötä

ELY-keskuksilla on valtakunnallisesti käytössä palauteväylä, jonka kautta voi ilmoittaa ongelmista, antaa palautetta tai tehdä ehdotuksia maanteihin sekä rata- ja vesiväyliin (valtion omistamat väylät) liittyen. Katuverkkoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä oman kunnan asiakaspalveluun tai palautekanavaan. Keskitetty asiakaspalvelukeskus Tampereella vastaanottaa kaikki yhteydenotot. Tampereelta palautteet ja toimenpide-ehdotukset ohjataan eteenpäin paikallisten ELY-keskusten asiantuntijoille.

Yhteydenottoja tulee vuosittain kaikkiin ELY-keskuksiin yhteensä noin 1500 kpl. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osuus tästä on noin 100 kpl. Jokainen yhteydenotto käydään läpi ja sen pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Aina palaute ei johda toimenpiteisiin, mutta tällaistenkin tilanteiden tulee olla perusteltuja.

Kaavio, jossa pystyakselilla on ELY:n nimi ja vaaka-akselilla jätettyjen aloitteidin määrä. Kunkin ELY:n aloitteet on jaoteltu vuosittain 2018-2021. Keskimäärin palkit ovat pidempiä Uudenmaan ELY:n kohdalla, toiseksi pisimmät Varsinais-Suomella, sitten Pohjois-Savolla, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY:llä sekä Pohjanmaalla ja lyhyimmät Lapin, Keski-Suomen , Kaakkois-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELYillä.
Saapuneiden aloitteiden määrä ELY-keskuksissa. Eniten aloitteita viime vuosina on jätetty Uusimaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueilla. Suurimmassa osassa ELY-keskuksia aloitteiden määrä on noussut vuosittain.

Asiakkaiden palautteet ja toimenpide-ehdotukset ovat meille arvokasta tietoa. Keskiössä on asiakkaalta saadun tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa. Arvioimme ja toteutamme akuuteimmat parantamista odottavat kohteet ja kustannustehokkaimmat toimenpiteet.

Aiheet, joita palautteet pääasiassa koskevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ovat:

  • nopeusrajoitusasiat
  • liikenneympäristön turvallisuus
  • liikennevalot, liikennemerkit, viitoitus ja opasteet
  • päällysteiden kunto
  • kävely- ja pyöräilyväylät

Suurin osa yhteydenotoista koskee nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitusehdotukset tarkastetaan aina maastokäynnillä. Nopeusrajoitukseen vaikuttaa moni asia: liikennemäärä, raskaan liikenteen määrä, tien leveys, liittymätiheys, tienvarsiasutus, tien geometria, näkemät, koulut/päiväkodit, kävely- ja pyöräilyväylät, tieosuudella olevat palvelut. Jos nopeusrajoitus muuttuu tarkastelun jälkeen, tehdään siitä päätös. Nopeusrajoitusmuutos astuu voimaan kuukauden sisällä päätöksestä, kun merkit on saatu pystytettyä maastoon.

Valokuvan edustalla on 50 km/h nopeusrajoitusmerkki. Taustalla menee tie, jossa ajaa sininen henkilöauto.
Nopeusrajoitukset ovat yleisin yhteydenottojen ja liikenneturvallisuusaloitteiden aihe. Ennen rajoituksen muuttamista on kuitenkin otettava huomioon monia asioita, ja kohteet tarkistetaan aina ennen päätöstä paikan päällä.

Liikenneympäristön turvallisuus sisältää paljon erilaisia asioita. mm. erilaiset hidasteet ja korotukset, keskisaarekkeet, suojatiet, alikulut, kiertoliittymät, kääntymiskaistat, liikennepeilit, liittymien parantamiset, riista-aidat, tievalaistukset, teiden leventämiset, uudet kaiteet ja näkemien parantamiset. Koska ulottuvuuksia ja huomioitavia asioita on paljon, eivät tapaukset ole aina yksiselitteisiä. Ehdotuksia ja yhteydenottoja onkin tarkasteltava tapauskohtaisesti, jotta toimenpiteiden vaikutus koko liikenneympäristöön voidaan huomioida.

Jos palautteen tarkastelun jälkeen maastosta löytyy epäkohtia ja katsotaan, että toimenpide-ehdotus parantaa liikenneturvallisuutta, se toteutetaan. Tämä koskee pieniä ja kustannustehokkaita liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä. Esimerkiksi liikennemerkkimuutokset maksavat muutamia satoja euroja, päällystyksen yhteydessä toteutettu korotettu suojatie noin 7000 €, keskisaareke noin 10 000 € ja välkyt suojatielle noin 2500 €. Lisäksi esimerkiksi suojateiden välkkyihin liittyy ylläpitokustannuksia. Liikennepeilin yksityistien liittymään voi tien omistaja/tiekunta hankkia ja pystyttää itse, kun vain hankkii maksuttoman työluvan ELY-keskukselta. Vuositasolla tällaisen mittakaavan liikenneturvallisuustoimiin käytetään karkeasti arvioituna 100 000 €.

Palautteet ja toimenpide-ehdotukset liikenneturvallisuustoimista voi jättää Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylän kautta. Palauteväylä löytyy osoitteesta www.palautevayla.fi.

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Katsaus tienpitoon

Hallitus halusi vuonna 2020 satsata ekstraa infrastruktuuriin. Hyvä näin, koska korjattavaa ja parannettavaa riittää. Tällä vuosituhannella on infran rahoitus valtion budjetissa ollut selvästi alimitoitettua. Infraan on syntynyt mittava korjausvelka. Lisätalousarviot näyttivät, että hallitus haluaa tähän tarttua.

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä astui voimaan elokuussa 2019. Lakiin tuli ensimmäistä kertaa määräyksiä pääväylien palvelutasosta. Ensimmäiseen palvelutasoluokkaan kuuluvien pääväylien tulee olla korkealuokkaisia. Nopeustason tulee olla vähintään 80 km/h ja turvallisuuteen tulee näillä teillä kiinnittää erityistä huomiota. Turvallisia ohitusmahdollisuuksia tulee olla määrävälein.

Kun tarkastelee viime vuoden lisätalousarvioiden infrahankkeita meidän ELY-keskuksemme alueella, niin huomaamme, että rahaa kohdistetaan nimenomaan alueemme ensimmäisen palvelutasoluokkaan kuuluville pääväylille. Tavoitteena on kohentaa niiden palvelutasoa lain edellyttämälle tasolle.

Valtatien 8 parantaminen välillä Vassor­­–Ölis on käynnistynyt viime vuoden puolella. Tie täyskorjataan sekä pysty- että vaakasuunnassa ja rakennetaan ohituskaistat molempiin suuntiin. Kustannusarvio on 12 milj. €. Remontin jälkeen meillä on turvallinen tiejakso, jossa on turvalliset ohitusmahdollisuudet lain hengen mukaisesti.

Vassor-Ölis -hankkeessa työmaa käynnissä Aittamäen riistasillan kohdalla.

Valtatie 19 välillä Nurmo–Lapua on alueemme vilkkaimpia pääteitä. Kaksikaistaisena tienä se ei pysty palvelemaan tiellä kulkevaa liikennemäärää lain tarkoittamalla tavalla. Tänä vuonna aloitamme välin ensimmäisen vaiheen rakennustyöt kustannusarvioltaan 25 milj. €. Sillä rahalla rakennetaan kaksi ohituskaistaparia sekä parannetaan Atrian eritasoliittymää. Toisen vaiheen suunnitteluun on myös myönnetty rahoitusta. Suunnitelmassa tulemme esittämään koko välin rakentamista nelikaistaiseksi.

Kolmas alkava rakennushanke on valtatiellä 8 Pedersöressä. Edsevön eritasoliittymään rakennetaan puuttuva neljäs ramppi. Samassa hankkeessa uusitaan kantatiellä 68 Kolpin risteyssilta rautatien yli.

Aittamäen riistasillalle pystytetään pilarimuotteja.

Turvallisia ohitusmahdollisuuksia pääväylillämme on paikoin heikonlaisesti. Kun liikennemäärät ovat suuret, vastaan tulee jatkuvasti autoja. Ohittaminen on tällöin vaikeaa. Viime vuoden lisätalousarviot antoivat tähänkin apua. Valtatie 8 välillä Vaasa–Kokkola sai rahaa ohituskaistojen suunnitteluun. Parhaillaan selvitämme mihin kohtiin ohituskaistat rakennetaan ja kuinka monta ohituskaistaparia myönnetyllä rahalla pystymme suunnittelemaan.

Suunnittelurahaa myönnettiin myös valtatielle 18 välille Laihia–Seinäjoki. Tiejakson ongelmat ovat ohituskaistojen puute sekä useita turvattomia tasoliittymiä, esimerkiksi Halkosaaressa. Parhaillaan selvitämme, mitkä ovat tiejaksolla ne tehokkaimmat toimenpiteet, johon suunnitteluraha kannattaa käyttää.

Kaikki yllä olevat hankkeet ovat askel siihen suuntaan, että turvallisuustaso vilkkaimmilla pääväylillämme nousee lain tarkoittamalla tavalla.

Suomen liikenneturvallisuuden parantamiseksi on vielä kuitenkin tekemistä. Viime vuonna liikennemäärät vähenivät meidän teillämme keskimäärin 10 % pandemian takia. Kuolonkolareiden määrä ei kuitenkaan vähentynyt. Suomessa sattuukin väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa enemmän kuolonkolareita kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Siellä päätieverkolle on rakennettu ohituskaistoja ja keskikaiteita, jotka tehokkaasti estävät kohtaamisonnettomuuksia. Samaan suuntaan Suomikin on menossa, mutta tahti on melko verkkainen.

 

 

Anders Östergård
Johtaja
Liikenne ja infrastruktuuri

Liikenneturvallisuuden kehittäminen Kauhavalla

Kauhavan (Alahärmä, Kortesjärvi, Kauhava ja Ylihärmä) liikenneturvallisuussuunnitelma on nyt valmistunut.  Edellinen suunnitelma oli vuodelta 2005, joten olikin aika jo päivitystyölle. Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta on noin vuoden kestävä poikkihallinnollinen prosessi, jossa vuoropuhelu kaupungin työntekijöiden ja päättäjien sekä alueen asukkaiden ja sidosryhmien kanssa on tärkeää. Vuoropuhelu tuottaa tietoa suunnitteluun sekä edistää eri tahojen sitoutumista työn lopputuloksiin. Kaupungin ja ELY-keskuksen edustajien lisäksi suunnitelman laadintaan osallistuivat poliisi ja Liikenneturva.

Liikenneturvallisuussuunnitelma on kuvaus konkreettisista tavoitteista, toimenpiteistä ja toimintatavoista, joilla kaupungin ja sen asukkaiden liikenneturvallisuutta parannetaan. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa kuvataan alueen liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytilanne haasteineen ja arvioidaan liikenneturvallisuustyön nykytilaa ja kehittämistarpeita. Nykytilan kartoitus käsitti seuraavat teemat:
– liikenneonnettomuudet
– tiedot nykytilasta ja olemassa olevat suunnitelmat
– väestön kehitys
– koettu liikenneturvallisuus ja ongelmat
– kauhavan liikenneturvallisuustyön nykytila.

Työn alussa toteutettiin myös asukas- ja koululaiskyselyt. Niiden avulla selvitettiin suunnittelualueella asuvien käsitystä Kauhavan vaaranpaikoista, liikenneturvallisuuden ja liikenneympäristön puutteista ja kehittämistarpeista (esimerkiksi kevyen liikenteen väylätarpeista, vaarallisista ylityksistä jne.). Myös liikkumiseen, liikennekäyttäytymiseen ja esimerkiksi erilaisten turvavälineiden (esim. pyöräilykypärä) käyttöön liittyvien perustietojen selvittäminen on keskeistä turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämiseksi.

Liikenneympäristön toimenpiteet on raportoitu toimenpidelistana ja karttaesityksenä. Lähtökohtana oli toimenpiteiltään ja kustannuksiltaan realistinen lista, jossa keskityttiin ongelmallisimpien ja onnettomuusherkimpien kohteiden parantamiseen.
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Kauhavan alueella:

– Läntisen yhdystien (mt 733) / Kosolantien (mt 17771) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Jylhäntien (mt 17761) ja Ruotsalantien (mt 17709) kevyen liikenteen väylän rakentaminen
– Jylhäntien (mt 17761) / Mäki-Passintien liittymän turvallisuuden parantaminen
– Hemmingintien (mt 17766) kevyen liikenteen väylän rakentaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Härmäntien (mt 17826) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Yliviitalantien (mt 17770) / Pirintien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Voltintien (mt 738) / Pirttisentien (mt 17837) liittymästä 200 m länteen, huomion kiinnittäminen nopeusrajoitukseen
– Päämajantien / Vanha Vaasantien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Liinamaantien (mt 17788) / Leinosentien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Vaasantien (mt 725) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Taajamien nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen.

Konkreettisten liikenneympäristöä parantavien toimenpiteiden lisäksi liikenneturvallisuutta ehdottomasti parantava (ellei jopa tehokkaampi) tekijä on vaikuttaminen teillä liikkujien omiin asenteisiin.

Hopean värinen auto on pysähtynyt suojatien eteen.

Kauhavan kaupungille perustettiin eri hallintokunnista muodostuva liikenneturvallisuustyöryhmä, joka jatkaa toimintaansa suunnitelman valmistumisen jälkeen. Ryhmä valvoo, että toimenpideluetteloa toteutetaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Sen lisäksi jokaisella hallintokunnalla on oma vuosikellonsa, jota he seuraavat ja noudattavat. Vuosikelloon on laadittu vuoden liikenneturvallisuustapahtumat kerrallaan. Siitä löytyvät niin valtakunnalliset tapahtumat kuin myös hallintokunnan omat kuntakohtaiset tapahtumat. Omalla toiminnallaan ja esimerkillään ryhmä pyrkii vaikuttaan asukkaiden asenteiseen ja turvalliseen liikkumiseen.

Kaaviokuva Kauhavan liikenneturvallisuustyön vuosikellosta. Eri ajanjaksoille on suunniteltu erilaisia toimenpiteitä.

Kauhavan liikenneturvallisuussuunnitelmaa voit tarkemmin tarkastella ELY-keskuksen nettisivuilla osoitteessa:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/liikenneturvallisuussuunnitelmat
(Suunnitelmat löytyvät sivun keskipalstalta alareunasta, kun valitset aluevalinnaksi Etelä-Pohjanmaa)

Kauhavan liikennturvallisuussuunniteman esitteeseen pääset tästä.

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus