Joukkoliikenteen informaation digihaasteet

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 (www.finlex.fi) pyrkii edistämään vahvasti liikkumispalveluiden digitalisoimista ja asiakkaille sujuvien matkaketjujen syntymistä. Vaikka laki tarjoaa hyvät lähtökohdat, joukkoliikennepalvelujen digitalisoituminen on erilaisten ongelmien takia sujunut hitaasti.  

Liikennepalvelulain vaatimat tunnistepohjaiset lippu- ja maksujärjestelmät ovat yksi esimerkki näistä säädöksistä. Tunnistepohjaiset järjestelmät saatiin käyttöön valtakunnallisesti vasta tämän vuoden elokuussa, vaikka lain mukaan niiden piti olla käytössä jo kolme vuotta aikaisemmin. Käyttöönottokaan ei sujunut, kuten siellä kuuluisassa Strömsössä. 

Mitä on tunniste- ja taustajärjestelmäpohjaisuus 

Tunnistepohjaisella lippu- ja maksujärjestelmällä tarkoitetaan systeemiä, jossa ajoneuvolaite lukee nousevan matkustajan koneellisesti esimerkiksi QR-koodilla sisään, ja tieto siirtyy taustajärjestelmään. Näin matkustajanousuun liittyvä informaatio, kuten tarkka paikka, aika ja matkustusoikeus saadaan helposti käsiteltävään digitaaliseen muotoon. 

Digitaalisen matkustajainformaation haasteita 

Toinen ongelma liittyy Liikennepalvelulaissa säädettyyn matkan olennaisten tietojen, kuten aikataulu- ja hintatietojen ilmoittamisesta digitaalisesti avoimissa rajapinnoissa, sekä kolmansien osapuolien lipunmyyntioikeuksista. Tämän säädöksen tavoitteena on helpottaa erilaisten matkaketjujen syntymistä. 

Lakiin jäi kuitenkin aukkoja, jotka vaikeuttavat tämän tavoitteen toteutumista. Vaikeudet liittyvät pitkälti siihen, missä muodossa tiedot on ilmoitettava digitaaliseen rajapintaan siten, että ne olisivat paremmin käytettävissä siihen tarkoitukseen, mihin lainsäätäjä on ne tarkoittanut. 

Keinoja tilanteen korjaamiseksi on

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on uutiskirjeessään (uutiskirjeet.traficom.fi) 5/2021 ottanut asiaan kantaa ja ohjeistanut alan toimijoita tilanteen korjaamiseksi.  

Myös liikenteenohjauksen ja -hallinnan palveluita tarjoava valtionyhtiö Fintraffic on tarttunut ongelmaan ja sen koordinoimat liikenteen dataekosysteemin työryhmät työskentelevät näiden haasteiden parissa.  Lue lisää liikenteen dataekosysteemistä (fintraffic.fi).

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenneväki on mukana tässä kehitystyössä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on Fintrafficin ja ELY-keskuksen yhteistyö joukkoliikennehankinnoissa vuosille 2022-2027. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarjouspyyntöasiakirjoihin määritellään yhdessä Fintrafficin kanssa kirjaukset, joiden avulla ongelmat tietojen ilmoittamisesta rajapintoihin pyritään ratkaisemaan.  

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa

Nykyihminen on tottunut hankkimaan palvelut helposti erilaisten mobiililaitteiden ja sovellusten avulla. Yritykset panostavat paljon mm. palvelumuotoiluun. Palvelun tulee olla helposti hankittavissa.

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 toi mukanaan työkaluja siihen, miten voidaan edistää liikennepalveluiden yhdistämistä uusiksi tuotteiksi. Laissa säädetään mm. henkilöliikenteen liikkumispalveluita koskevien olennaisten tietojen ilmoittamisesta sekä lippu- ja maksujärjestelmien yhteen-toimivuudesta ja näiden ns. digitaalisten rajapintojen avaamisesta.

Tämän kapulakielen taakse kätkeytyy ajatus siitä, että esimerkiksi reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, saatavuus-, ja esteettömyystiedot sekä matkaliput ovat avoimesti palveluntarjoajien saatavilla. Näin netistä voi ostaa lipun ovelta ovelle, tai vaikkapa bussi- ja teatterilipun samalla kerralla.

Missä mennään?

Suomessa esim. suurten kaupunkiseutujen joukkoliiketoimijat, kuten HSL, FÖLI ja NYSSE ovat kehittäneet omat tuotteensa jo varsin pitkälle. Suomen harvempaan asutuilla alueilla tilanne on erilainen. Maaseutujen liikenteissä volyymit ovat toista luokkaa. Palvelujen tarjoajia ei ole ilmaantunut vaivaksi asti.

Myös joukkoliikenteen järjestämismalli on muilla, kuin kaupunkiseuduilla erilainen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella joukkoliikenteen palvelutaso nojautuu pitkälti markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota bussiyritykset ja VR toteuttavat liikeriskillä. Yhteiskunta täydentää tarjontaa, mikäli palveluja ei synny markkinaehtoisesti. Kunnat hankkivat lisäksi alueillaan henkilöliikennettä niin linja-autoilla, kuin pienemmälläkin kalustolla.

Vaikka palveluita on, ja tekniikka mahdollistaa palvelujen paketoimisen, paketoija puuttuu.

Mitäs nyt sitten?

Ennen kuin ”maaseuduilla” päästään suurten kaupunkiseutujen kanssa samalle tasolle liikennepalveluiden digitalisoimisessa ja helposti hankittavien matkaketjujen tarjoamisessa, ehtii Kyrönjoessa vielä virrata jonkin verran vettä.

Haasteena on mm. se, miten tulot jaetaan matkaketjun kesken. Nykyjärjestelmän sirpaleisuuden takia tämä tarkoittaa valtavaa määrää sopimuksia eri toimijoiden välillä.

Lisäksi julkisia hankintoja vaikeuttaa se, että joukkoliikennealalla ei ole yhteistä tieto- ja rajapintastandardointia, kuten taksialalla (SUTI).

Näitä ongelmia pyritään ratkomaan lukemattomissa hankkeissa eri puolella Suomea. Avainkysymys kuitenkin lienee: onnistuuko joukkoliikennepalveluiden paketointi siten, että joukkoliikenteen järjestämistapaa ei tarvitsisi muuttaa. Teknisten standardien päättäminen on todennäköisesti helpompaa.

ELY-keskus on alkanut julkaista joukkoliikenneaiheista uutiskirjettä.

Löydät uutiskirjeemme tämän linkin kautta.  
(www.ely-keskus.fi–> ajankohtaista–>uutiskirjeet)

Voit tilata sen myös itsellesi sähköpostiisi.  

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus