Tärppejä tulevasta viljelijätukikeväästä

Näin vuoden alussa, hyvin nautitun joulunajan jälkeen siirtyvät ajatukset jo tulevaan kevääseen. Ajatusten siirtymistä vauhditti taivaalla näkyvä outo valoilmiö, jota auringoksikin on kutsuttu. Joulun alla on tullut ensimmäisiä kansallisia asetusluonnoksia tulevan kevään peltotukien tasoista sekä painotuksista. Tässä muutama ennakkotärppi tulevasta.

Alkaneen vuoden viljelijätuet ja tukitasot ovat pääosin vastaavat kuin viime vuonna. Uutta CAP27-kautta saamme odotella vielä pari vuotta. Jatkamme vanhoilla tukityypeillä ja tukiehdoilla näillä näkymin vielä pari vuotta ja vuonna 2023 otettaneen käyttöön uuden ohjelmakauden toimenpiteet. Nämä toimenpiteet ovat vielä pääosin kirjoituspöydillä ja niiden tarkemmasta sisällöstä ei ole vielä paljoa tietoa.

Tulevana keväänä uusia ympäristökorvauksen sitoumuksia ei määrärahan puitteissa tehdä ja uusia korvauskelvottomia aloja ei sitoumuksiin voida liittää. Poikkeuksena ovat tilusjärjestelyn kautta tulevat lohkot, nämä voidaan tietyin edellytyksin lisätä olemassa oleviin sitoumuksiin. Ympäristökorvauksen toimenpiteiden osalta on tulossa pieniä muutoksia. Näillä muutoksilla pyritään edesauttamaan ravinteiden ja orgaanisten ainesten kierrättämistä sekä lannan tehokkaampaa ravinteiden käyttöä. Jatkossa on mahdollista tilan luovuttaa ja vastaanottaa orgaanista materiaalia, joka on kierrätetty biokaasulaitoksen kautta ja saada tälle myös ympäristökorvaus. Lisäksi lietelannan sijoittaminen toimenpiteen korvausta on mahdollista saada 80 % tilan ympäristösitoumusalasta. Aiemmin korvausalan katto oli 60 %.

Valkuaiskasvien viljelystä maksettavaan peltokasvipalkkioon siirretään lisämäärärahaa 2,7 miljoonaa euroa. Määrärahan siirron tavoitteena on auttaa kasvattamaan valkuaiskasvien viljelypinta-alaa ja parantaa siten kotimaisen rehuvalkuaisen ja valkuaiskasvien saatavuutta nykyisestä. Näin voidaan lisätä omavaraisuutta ja vahvistetaan myös ruokajärjestelmän huoltovarmuutta. Hehtaarikorvaus valkuaiskasveilla nousisi arviolta reilut neljäkymmentä euroa. Samoin sokerijuurikkaan ja rukiin viljelyyn kannustetaan noin 20–30 € hehtaarikorvauksen kasvattamisella.

Ennakkotietona on, että luonnonmukaiseen viljelyyn kannustetaan myös tänä vuonna. Eli jos on miettinyt tuotantosuunnan muuttamista luomuun, niin nyt on hyvä hetki pohtia, miten luomutuotannon tuotantoehdot voidaan tilalla täyttää ja mitkä ovat käytännön mahdollisuudet luomutuotantoa toteuttaa. Kevään haussa tehtäneen uusia luomusitoumuksia ja olemassa oleviin sitoumuksiin on mahdollisuus liittää lisäalaa tai, lisäalan ollessa yli viisi hehtaaria, voi antaa uuden sitoumuksen. Huomattavaa on, että luomusitoumuksen ehtona on myyntikasvivaatimuksen noudattaminen tai tilan eläinten tulee olla myös luomutuotannossa.

Mutta ennen kuin kevääseen päästään on joulun ajan nautinnot sulatettava talvisille hangille suksien ja muuten ulkoillen. Omalta osalta tavoitteena on vähemmän kiristävät housut ja paita, jossa ei napit pingota. Nähtäväksi jää löytyvätkö ne talven hangilta vai kaupan alennusmyynneistä.

Aurinkoisia talvipäiviä ja luistavia suksia toivottaen

 

 

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maatalouden tulevaisuus mietityttää

Lähiajan näkymät

Luomutilojen on jatkossa mahdollista liittää luomusitoumukseensa lisäalaa minä tahansa sitoumusvuonna enintään 5 hehtaaria. Tänä vuonna määrärahaa lisäalan liittämiseen on vain tilusjärjestely alueilla siten, että korvauskelvottomat alueet saavat kelpoisuuden uusjakosuunnitelmassa enintään 5 hehtaariin asti. Lisäksi uusjakosuunnitelman mukaan poistuneita korvauskelpoisia aloja, voidaan vaihtaa uusjaossa saaduilla korvauskelpoisilla alueilla. Korvauskelpoista alaa on mahdollista lisätä sitoumukseen enintään yhtä paljon kuin viljelijän hallinnasta on poistunut luomusitoumuspeltoa. Muutos helpottaa uusjakoalueiden luomutilojen pinta-alan säilymistä. Muiden alueiden luomutilojen korvauskelpoisten peltojen muuttuessa vuokrasopimusten vaihdoksissa tilan sitoumusala vähenee, koska uusia vuokramaita ei pysty sisällyttämään sitoumuksiin. Myös avomaan vihannesviljelijät voivat joutua tänä vuonna tyytymään pienempiin korvauksiin, koska saneerauskasvi-toimenpiteessä ei huomioida vuoden 2018 juurikkaiden viljelyä ja näin uutta saneerauskasveille kelpoista alaa ei saa.

Vuonna 2020 hehtaarikohtaiset tukimäärät näyttävät pienenevän ympäristösitoumuksen jatkovuoden haun yhteydessä. Ennakkoarvioissa on esitetty ympäristökorvauksen pienentämistä 37 €/ha ja joidenkin toimenpiteiden tilakohtaisia maksuprosentteja pienennettäisiin. Samoin luonnonhaittakorvaus vähenisi n. 25 €/ha. Vuonna 2020 viljelijät voivat sitoumusehtojen muutoksen yhteydessä valita haluavatko jatkaa sitoumuksia. Luomukorvausta nämä valinnat eivät koske, koska luomun sitoumusehdot eivät muuttune 2020. Pitäisikö näin ollen vuoden 2020 viljelyn kantavaksi voimaksi valita tuottava maatalous?

Tulevaisuuden haasteet

Taloudellisesti vaikuttavinta tuotanto on silloin, kun panoksia käytetään monipuolisesti peltolohko ja ympäristöolosuhteet huomioiden. Vain harvoja perusmaataloustuotteita voi tuottaa kilpailukykyisesti verraten Euroopan tuotanto-olosuhteisiin. Suomen lyhyt kasvukausi aiheuttaa työhuippuja, joista selviäminen vaatii kalliita koneinvestointeja. Olisiko tähän ratkaisuna koneiden ja rakennusten yhteiskäyttö sekä tilojen yhdistetyt viljelykierrot?

Miten myyntituottoja saisi maatiloille? Voisivatko maatilat ottaa mallia yrityksiltä hakemalla tuottoja perinteisen maataloustuotannon lisäksi hiilen sidonnasta? Teknologiaa ja laskentatapoja jo löytyy, mutta miten järjestelmästä saadaan oikeudenmukainen ja järkevä, jopa kuluttajien hyväksymä? Viljelysmaa on erityisen keskeinen resurssi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei näy välttämättä takapihalla, mutta se saattaa näkyä lautasella ja kukkarossa. Näitä asiakokonaisuuksia sisältynee seuraavan kauden maatalouspolitiikkaan.

Maataloustuotantoon liittyvät kysymykset voidaan ratkaista kestävästi niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, elintarvikkeiden puhtauden kuin ruokaturvankin osalta. Se vaatii päättäväisiä toimia kuluttajien lisäksi myös poliitikoilta ja muilta toimijoilta. Päätöksiä EU:n maatalouspolitiikasta tarvittaisiin nopeasti, koska rahoituskehys on vielä päättämättä ja uuden kauden pitäisi alkaa vuonna 2021. Rahoitusneuvottelut alkanevat vasta, kun uusi parlamentti ja komissio aloittavat kautensa. Viljelijöitä mietityttää, miten ennustettavana politiikka pystytään pitämään ja voiko brändäämällä maatalous saada markkinoilta tuloa.

Maatalouspolitiikalla on roolinsa viljelijöiden tukemisessa, mutta tärkeämpää viljelijöille ovat markkinointiosaaminen ja uudet innovaatiot.

Pekka Länsivierto
Asiantuntija, Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus