Ajatuksia alkaneesta CAP-kaudesta, sekä kevään viljelijätukihaun pohdintaa

Uusi CAP-kausi on käynnistynyt ja kotieläintilat ovat ensimmäiset tukihakemukset jättäneet jo tammi-helmikuussa Vipu-palvelussa. ELY-keskus on myös tiedustellut tiloilta voimassa olevista ympäristösopimuksista ja luomusitoumuksista. Haluavatko tilat jatkaa vanhaa voimassa olevaa sopimusta tai sitoumusta uuden kauden ehdoilla vai luopuvatko he vanhasta ja hakevat aivan uuden 5-vuotisen?

Ympäristökorvauksen sopimukset

Aiemmin ELY-keskukseen tulleet ympäristökorvauksen hakemukset on tehty paperilla, mutta tänä vuonna myös nämä hoidetaan sähköisesti Vipu-palvelussa. Ensimmäisenä haettiin alkuperäisrotusopimuksia ja kyseinen haku onnistui hyvin sähköisesti. Hakemuksia tuli yli 50 kpl, joka on tuplamäärä edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Kesäkuun puoliväliin mennessä haetaan sitten luomusitoumukset, maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimukset sekä kosteikkojen hoitosopimukset. Myös tällä ohjelmakaudella on mahdollista hakea ei-tuotannollista investointitukea kosteikon perustamiseen. Eli tutut ympäristön sekä vesistöjen hoitoon liittyvät sopimukset ovat tälläkin kaudella haettavissa.

Kosteikko peltojen keskellä.
Kosteikko, Kuva ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel.

Ehdollisuuskiemurat

Talven aikana on haettu innokkaasti tietoa uusista tukiehdoista ja mahdollisuuksista. Tiloilla onkin ahkerasti luettu, kuunneltu etäkoulutuksia ja lähdetty paikanpäälle kuuntelemaan koulutuksia. On mietitty, mitenkäs meidän tilallamme ehdollisuuden kautta tulevat uudet ehdot toteutetaan. Miten muuttaa viljelykiertovaatimuksen mukaiseksi tilan viljelysuunnittelua ja onko tarve jo nyt suunnitella viljelykiertoa useampi vuosi eteenpäin, jotta ehdot saadaan täytettyä joustavasti?

Toinen uusi muistettava ehto on vähimmäismaanpeite talveksi.  Kasvipeitteisyyteen pitää muistaa jättää vähintään kolmannes tilan peltojen ja pysyvien kasvien yhteenlasketusta alasta. Pysyviä nurmiahan ei tähän vähimmäismaanpeitteisyysehtoon laskettu. Ne eivät lisää velvoitetta eikä niillä voi sitä täyttää. Olipahan nyt hankalaa laskea, mutta onneksi Vipu-palvelun tarkisteet ovat tässä apuna. Ja kerrotaanhan näistä myös oppaissa ja koulutuksissa esimerkein.

Kolmas isompi muutos tulee turvemaille sijaitseville pelloille vuonna 2025. Turvemaille tulee rajoitteita avo-ojitukseen ja kyntöön sekä kieltoja maanottoon, kasvuston- ja maan polton osalta. Uusia avo-ojia ei turvemaille saa enää v. 2025 jälkeen kaivaa. Olemassa olevat ojitukset saa tietenkin kunnostaa edelleen ja lohkot voidaan salaojittaa. Kyntörajoite koskee turvepelloilla olevia pysyviä nurmia. Niitä voi kyntää korkeintaan neljän vuoden välein.

Muuten ehdollisuuden vaatimukset ovat tuttuja jo aiemmilta vuosilta täydentävistä ehdoista tai ympäristökorvauksesta. Vesistön varsilla jätetään edelleen kolmen metrin suojakaistat. Lannoituksessa muistetaan noudattaa typen ja fosforin lannoitustasoja. Ja määrävuosien välein muistetaan ottaa viljavuustutkimukset ja suorittaa ruiskuttajatutkinto sekä ruiskun testaus.

Traktori on äestämässä pellolla.
Äestys. Kuva ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel.

No niistä maksettavista tuista muutama tärppi, ensiksi ekojärjestelmä

Ekojärjestelmä nimenä on uusi, mutta sisältöhän on vanhaa tuttua aiemmilta vuosilta ympäristökorvauksesta. Suurin ero on aiempaan se, että toimenpiteisiin sitoudutaan vuodeksi ja vuoden päästä voi tehdä uudet valinnat tai voi olla myös hakematta koko tukimuotoa. Toimenpiteitähän on monimuotoisuuspellot, kuten esimerkiksi riista- tai maisemakasveilla perustetut pellot. Luonnonhoitonurmi kuulostaa myös tutulle ja niinhän se onkin. Käytännössä sama juttu kuin viime ohjelmakaudella luonnonhoitopeltonurmi. Ekojärjestelmässä mahdollisuutena on myös viherlannoitusnurmet. Niin ja tietenkin kasvipeitteisyys. Hyvää ekojärjestelmän kasvipeitteisyydessä on vanhaan ympäristökorvaukseen verrattuna, ettei siinä ole prosenttirajoja. Ehdollisuudessa oli se 33% vaade ja siihen laskettiin myös kevennetty kasvipeitteisyys. Mutta ekojärjestelmän kasvipeitteisyys on aina aitoa kasvipeitteisyyttä, kuten sänki, nurmet, syyskasvusto. Ja näistä saa sen kasvipeitteisyyden korvauksen.

Ja toisena ympäristökorvauksen valinnat

Ympäristökorvaus on kokenut eniten muutoksia ja kuulosti hyvin monimutkaiselle. Ensiksi piti toteuttaa yleiset vaatimukset ja sitten tilakohtaiset valinnaiset toimenpiteet. Ja tämän jälkeen pääsi valitsemaan lohkokohtaisia toimenpiteitä. Mutta, kun lukee useamman kerran, rupeaa minullekin ”ymppi” aukeamaan. Yleisiä vaatimuksia on kolme kappaletta, tutut viljavuustutkimus ja lohkokohtaiset muistiinpanot sekä uutena ilmasto- ja ympäristösuunnitelma. Tätä ilmasto- ja ympäristösuunnitelmaahan ei tarvinnut vielä tänä vuonna tehdä ja siihen tuli Ruokavirastolta mallilomake.

Seuraavaksi valittiin vuosittain kaksi tilakohtaista toimenpidettä. Näissä oli tosi monta mielenkiintoista valinnan mahdollisuutta. Osa näistä toimenpiteistä on jo monilla tiloilla käytössä tai on suunniteltu otettavaksi käyttöön. Valittavina vaihtoehtoina on tiedonhankintaa ilmastoympäristökoulutusten kautta, maaperän seurantaan liittyviä vaihtoehtoja tai uuden teknologian käyttöön täsmäviljelyssä sekä eri sovellusten käyttö kasvintuhoajien ja kasvitautien tunnistamiseen ja seurantaan. Luonnon monimuotoisuuden ylläpidon ja edistämisen osalta voi perustaa monivuotiset monimuotoisuuskaistat sekä ottaa viljelykiertoon mukaan pölyttäjien ravintokasvit. Olipahan valittavia kohteita, mutta kaksi riittää.

Sitten päästiin ympäristökorvauksessa kolmanteen vaiheeseen eli valitsemaan lohkokohtaisia toimenpiteitä. Näitä ei ole pakko valita ja toisaalta näitä voi ottaa useampiakin. Tuttuja toimenpiteitä ovat valumavesien hallintaa liittyvät toimenpiteet, kerääjäkasvit, lantaan liittyvät kiertotalouden edistämistoimenpiteet, suojavyöhykkeet sekä puutarhatilan toimenpiteet. Osittain uusittuja mahdollisuuksia on mm. lintupellot ja maanparannus ja saneerauskasvit.

Monimuotoisuuspiennar, joka on sänkipellon reunassa.
Monimuotoisuuspiennar. Kuva: ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel.

Mitenkäs kevään haku Vipupalvelussa tapahtuukaan, pari vinkkiä?

Tuet haetaan tutulla Vipu-palvelulla. Paperihaku ei ole enää mahdollista. Vipu-palvelussa voi hakea pohjaksi edellisen vuoden kasvitiedot. Mutta edellisen vuoden kasvulohkorajoja ei voi hakea pohjaksi, vaan kasvulohkot tulee piirtää tämän vuoden viljelyrajojen mukaan. Kasvulohkot tulee pyrkiä piirtämään mahdollisimman tarkasti oikeaan paikkaan karttapohjalle, jotta satelliittiseuranta voi todeta viljelytoimet oikein. Jos kasvulohkojen rajat eivät pidä paikkaansa, joutuu ELY-keskus käydä lohkot paikan päällä mittaamassa.

Helpotus kasvulohkojen piirtämisessä on, ettei tilapäisesti viljelmätön kasvikoodia ole enää käytössä. Kasvulohkolla olevat säilörehupaalit, rehuaumat ja lantapatterit kuuluvat kasvulohkot alaan. Näitä ei tarvitse piirtää erikseen kasvulohkolta pois, kun niitä ei ole varastoitu paikallaan useampaa vuotta. Samoin lohkon piiri- tai sarkaojien kaivuumaat kuuluvat kasvulohkon alaan. Myös sääolojen vuoksi orastumatonta alaa ei tarvitse erikseen piirtää kasvulohkona. Jos lohkolla on alaa, joka ei ole maatalouskäytössä niin ala tulee poistaa lohkosta peruslohkon rajaa siirtämällä. Näitä ovat mm. pitkään hoitamattomana olleet alat, ensisijaisesti varastoalueena käytettävä ala, rakennustyömaa, eläinten jaloittelutarhat.

Lisätietoa mistä?

ELY-keskus ja alueen kuntien maataloustoimet kiersivät yhdessä alkutalvesta koulutuskierroksen maakunnassa. Koulutustilaisuudet keräsivät todella paljon innokkaita kuulijoita. Tilaisuuksiin saapui paikanpäälle reilut tuhat henkilöä ja lisäksi Kurikan tilaisuudesta lähetetty nettilähetys keräsi 350 kuuntelijaa. Nettilähetystä on myös jälkikäteen katsottu yli 2500 kertaa. Olemme lyöneet lukkoon seuraavan koulutuskierroksen ja kierrämme huhtikuun kahdella viimeisellä viikolla vastaavan koulutuskierroksen. Yhdestä tilaisuudesta on myös nettilähetys, joka nauhoitetaan. Tulevalla kierroksella keskitymme kevään tukihakemuksen tekoon ja siinä tehtäviin valintoihin. Kertaamme myös mitä selvityspyyntöjä voi kesän aikana monitoroinnin osalta tulla ja miten niihin vastataan.

Linkki koulutustapahtumaan (ely-keskus.fi).

Aurinkoista kevään odotusta

Blogikirjoittajan kuva.

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tärppejä tulevasta viljelijätukikeväästä

Näin vuoden alussa, hyvin nautitun joulunajan jälkeen siirtyvät ajatukset jo tulevaan kevääseen. Ajatusten siirtymistä vauhditti taivaalla näkyvä outo valoilmiö, jota auringoksikin on kutsuttu. Joulun alla on tullut ensimmäisiä kansallisia asetusluonnoksia tulevan kevään peltotukien tasoista sekä painotuksista. Tässä muutama ennakkotärppi tulevasta.

Alkaneen vuoden viljelijätuet ja tukitasot ovat pääosin vastaavat kuin viime vuonna. Uutta CAP27-kautta saamme odotella vielä pari vuotta. Jatkamme vanhoilla tukityypeillä ja tukiehdoilla näillä näkymin vielä pari vuotta ja vuonna 2023 otettaneen käyttöön uuden ohjelmakauden toimenpiteet. Nämä toimenpiteet ovat vielä pääosin kirjoituspöydillä ja niiden tarkemmasta sisällöstä ei ole vielä paljoa tietoa.

Tulevana keväänä uusia ympäristökorvauksen sitoumuksia ei määrärahan puitteissa tehdä ja uusia korvauskelvottomia aloja ei sitoumuksiin voida liittää. Poikkeuksena ovat tilusjärjestelyn kautta tulevat lohkot, nämä voidaan tietyin edellytyksin lisätä olemassa oleviin sitoumuksiin. Ympäristökorvauksen toimenpiteiden osalta on tulossa pieniä muutoksia. Näillä muutoksilla pyritään edesauttamaan ravinteiden ja orgaanisten ainesten kierrättämistä sekä lannan tehokkaampaa ravinteiden käyttöä. Jatkossa on mahdollista tilan luovuttaa ja vastaanottaa orgaanista materiaalia, joka on kierrätetty biokaasulaitoksen kautta ja saada tälle myös ympäristökorvaus. Lisäksi lietelannan sijoittaminen toimenpiteen korvausta on mahdollista saada 80 % tilan ympäristösitoumusalasta. Aiemmin korvausalan katto oli 60 %.

Valkuaiskasvien viljelystä maksettavaan peltokasvipalkkioon siirretään lisämäärärahaa 2,7 miljoonaa euroa. Määrärahan siirron tavoitteena on auttaa kasvattamaan valkuaiskasvien viljelypinta-alaa ja parantaa siten kotimaisen rehuvalkuaisen ja valkuaiskasvien saatavuutta nykyisestä. Näin voidaan lisätä omavaraisuutta ja vahvistetaan myös ruokajärjestelmän huoltovarmuutta. Hehtaarikorvaus valkuaiskasveilla nousisi arviolta reilut neljäkymmentä euroa. Samoin sokerijuurikkaan ja rukiin viljelyyn kannustetaan noin 20–30 € hehtaarikorvauksen kasvattamisella.

Ennakkotietona on, että luonnonmukaiseen viljelyyn kannustetaan myös tänä vuonna. Eli jos on miettinyt tuotantosuunnan muuttamista luomuun, niin nyt on hyvä hetki pohtia, miten luomutuotannon tuotantoehdot voidaan tilalla täyttää ja mitkä ovat käytännön mahdollisuudet luomutuotantoa toteuttaa. Kevään haussa tehtäneen uusia luomusitoumuksia ja olemassa oleviin sitoumuksiin on mahdollisuus liittää lisäalaa tai, lisäalan ollessa yli viisi hehtaaria, voi antaa uuden sitoumuksen. Huomattavaa on, että luomusitoumuksen ehtona on myyntikasvivaatimuksen noudattaminen tai tilan eläinten tulee olla myös luomutuotannossa.

Mutta ennen kuin kevääseen päästään on joulun ajan nautinnot sulatettava talvisille hangille suksien ja muuten ulkoillen. Omalta osalta tavoitteena on vähemmän kiristävät housut ja paita, jossa ei napit pingota. Nähtäväksi jää löytyvätkö ne talven hangilta vai kaupan alennusmyynneistä.

Aurinkoisia talvipäiviä ja luistavia suksia toivottaen

 

 

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maatalouden tulevaisuus mietityttää

Lähiajan näkymät

Luomutilojen on jatkossa mahdollista liittää luomusitoumukseensa lisäalaa minä tahansa sitoumusvuonna enintään 5 hehtaaria. Tänä vuonna määrärahaa lisäalan liittämiseen on vain tilusjärjestely alueilla siten, että korvauskelvottomat alueet saavat kelpoisuuden uusjakosuunnitelmassa enintään 5 hehtaariin asti. Lisäksi uusjakosuunnitelman mukaan poistuneita korvauskelpoisia aloja, voidaan vaihtaa uusjaossa saaduilla korvauskelpoisilla alueilla. Korvauskelpoista alaa on mahdollista lisätä sitoumukseen enintään yhtä paljon kuin viljelijän hallinnasta on poistunut luomusitoumuspeltoa. Muutos helpottaa uusjakoalueiden luomutilojen pinta-alan säilymistä. Muiden alueiden luomutilojen korvauskelpoisten peltojen muuttuessa vuokrasopimusten vaihdoksissa tilan sitoumusala vähenee, koska uusia vuokramaita ei pysty sisällyttämään sitoumuksiin. Myös avomaan vihannesviljelijät voivat joutua tänä vuonna tyytymään pienempiin korvauksiin, koska saneerauskasvi-toimenpiteessä ei huomioida vuoden 2018 juurikkaiden viljelyä ja näin uutta saneerauskasveille kelpoista alaa ei saa.

Vuonna 2020 hehtaarikohtaiset tukimäärät näyttävät pienenevän ympäristösitoumuksen jatkovuoden haun yhteydessä. Ennakkoarvioissa on esitetty ympäristökorvauksen pienentämistä 37 €/ha ja joidenkin toimenpiteiden tilakohtaisia maksuprosentteja pienennettäisiin. Samoin luonnonhaittakorvaus vähenisi n. 25 €/ha. Vuonna 2020 viljelijät voivat sitoumusehtojen muutoksen yhteydessä valita haluavatko jatkaa sitoumuksia. Luomukorvausta nämä valinnat eivät koske, koska luomun sitoumusehdot eivät muuttune 2020. Pitäisikö näin ollen vuoden 2020 viljelyn kantavaksi voimaksi valita tuottava maatalous?

Tulevaisuuden haasteet

Taloudellisesti vaikuttavinta tuotanto on silloin, kun panoksia käytetään monipuolisesti peltolohko ja ympäristöolosuhteet huomioiden. Vain harvoja perusmaataloustuotteita voi tuottaa kilpailukykyisesti verraten Euroopan tuotanto-olosuhteisiin. Suomen lyhyt kasvukausi aiheuttaa työhuippuja, joista selviäminen vaatii kalliita koneinvestointeja. Olisiko tähän ratkaisuna koneiden ja rakennusten yhteiskäyttö sekä tilojen yhdistetyt viljelykierrot?

Miten myyntituottoja saisi maatiloille? Voisivatko maatilat ottaa mallia yrityksiltä hakemalla tuottoja perinteisen maataloustuotannon lisäksi hiilen sidonnasta? Teknologiaa ja laskentatapoja jo löytyy, mutta miten järjestelmästä saadaan oikeudenmukainen ja järkevä, jopa kuluttajien hyväksymä? Viljelysmaa on erityisen keskeinen resurssi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei näy välttämättä takapihalla, mutta se saattaa näkyä lautasella ja kukkarossa. Näitä asiakokonaisuuksia sisältynee seuraavan kauden maatalouspolitiikkaan.

Maataloustuotantoon liittyvät kysymykset voidaan ratkaista kestävästi niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, elintarvikkeiden puhtauden kuin ruokaturvankin osalta. Se vaatii päättäväisiä toimia kuluttajien lisäksi myös poliitikoilta ja muilta toimijoilta. Päätöksiä EU:n maatalouspolitiikasta tarvittaisiin nopeasti, koska rahoituskehys on vielä päättämättä ja uuden kauden pitäisi alkaa vuonna 2021. Rahoitusneuvottelut alkanevat vasta, kun uusi parlamentti ja komissio aloittavat kautensa. Viljelijöitä mietityttää, miten ennustettavana politiikka pystytään pitämään ja voiko brändäämällä maatalous saada markkinoilta tuloa.

Maatalouspolitiikalla on roolinsa viljelijöiden tukemisessa, mutta tärkeämpää viljelijöille ovat markkinointiosaaminen ja uudet innovaatiot.

Pekka Länsivierto
Asiantuntija, Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus