ELY-keskukset 10 vuotta – miltä kulunut vuosikymmen on näyttänyt ympäristövastuualueen johtajan silmin? 

Aulis Rantala on toiminut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana keväästä 2010 ja hän on näin ollen seurannut toimintaa tiiviisti. Nyt vuosikymmenen vaihtumisen myötä eli vuoden 2020 alusta, Auliksen runsaat 40 vuotta jatkunut työura valtiolla päättyy suunnitellulla ja odotetulla tavalla eläköitymisen myötä.

Aulis Rantalalla on pitkä kokemus ympäristöpuolelta hänen tultuaan vuonna 1979 Vaasan vesipiiriin töihin. Sittemmin organisaatiouudistusten myötä työnantaja muuttui Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiriksi, Keski-Pohjanmaan ympäristökeskukseksi ja Länsi-Suomen ympäristökeskukseksi ja lopulta ympäristökeskukset sisällytettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi. Aulis oli mukana lähes koko tämän ajan diplomi-insinöörin ja vanhemman insinöörin nimikkeillä, kunnes hän 1990-luvun loppupuolella siirtyi vetämään ympäristönsuojeluyksikköä ympäristönsuojelupäällikkönä. Ennen ELY-keskusten syntyä Aulis oli viisivuotisen kauden hallinto-oikeustuomarina Vaasan hallinto-oikeudessa, josta hän sitten tuli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajaksi 1.4.2010.

Talvinen meri, laituri ja venevaja sekä kirkas sininen taivas.

ELY-keskusten 10-vuotisen taipaleen kunniaksi pyysimme Aulista kertomaan hieman omia näkemyksiään ELY-keskusten perustamisesta, toiminnasta, kehityksestä ja tulevaisuudesta sekä henkilökohtaisia kokemuksiaan.

ELY-keskukset täyttävät 10 vuotta ensi vuonna, minkälaiseksi virastoksi ELY-keskus on mielestäsi kehittynyt?

Perustamisvaiheessa vallitsi henkilöstön keskuudessa pelon ilmapiiri, koska ihmiset pelkäsivät, että joutuvat muuttamaan toimipaikkasijoittelun mukaisesti. Alueille perustettiin kuitenkin useita toimipaikkoja, ja henkilöstö sijoittui niihin luontaisesti asumispaikkakuntansa mukaan.

ELY-keskukset muodostettiin laittamalla tietyt hallinnonalat samaan virastoon. Näillä hallinnonaloilla oli monia ei-yhteisiä asioita ja vain vähän yhteisiä asioita. Näistä aloista syntyneet vastuualueet ovat pysyneet melko lailla erillään, mutta siitä huolimatta ELY-keskuksesta on kuluneen vuosikymmenen aikana kasvanut monipuolinen ja ammattitaitoinen asiantuntijavirasto. Maakuntauudistuksen valmistelu toi toimintaan lisätehtäviä perustehtävien ohella, mutta uudistuksen kaaduttua ELY-keskuksen toiminta jatkuu näillä näkymin organisatorisesti muuttumattomana ainakin tämän hallituskauden ajan.

Nuottausta kauniina kesäpäivänä.

Maakuntaprosessi vaikutti organisaation ainakin siten, että yhteistyö maakuntaliittojen kanssa vahvistui. Myös yhteistyö ELY-keskusten ja aluehallintoviraston välillä vahvistui, samoin yhteistyö ELY-keskusten välillä.

Henkilöstö on kokenut vuosikymmenen aikana monia muutoksia, joten maakuntauudistuksessa odotettaviin muutoksiin henkilöstö suhtautui melko rauhallisesti. Tässä muutoksessa tehtävät olisivat kuitenkin pääsääntöisesti pysyneet, vaikkakin organisaatio olisi muuttunut. Uudistusprosessi toki lisäsi monella työmäärää erilaisten suunnittelu- ja työkokousten vuoksi.

Miten ELY-keskuksen Y-vastuualueen toiminta on muuttunut vuosien varrella? Hyvää ja huonoa?

Kymmenen vuoden aikana varsinaisessa substanssitoiminnassa ei ole paljon muuttunut, vaan se on jatkunut vakaana. Eli yhteisessä tekemisessä ei ole kovinkaan paljon muuttunut. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue hoitaa edelleen valtion viranomaisen perustehtäviä. ELY-keskuksen edistämistehtäviä on kuitenkin supistettu vuosien saatossa. Nyt tähän on osin tulossa muutosta, kun luonnonsuojeluun ja vesienhoitoon on myönnetty lisärahoitusta lähivuosille.

Työskentelytavat ovat muuttuneet paljonkin. Enää työ ei ole toimipaikkasidottua ja etätyömahdollisuudet ovat hyvät. Lisäksi on otettu käyttöön uutta toimistotekniikkaa ja uusia monitoimitiloja on saatu käyttöömme, mikä on myös muuttanut ihmisten tapoja työskennellä. Myös matkustaminen on vähentynyt uuden tekniikan myötä.

Keväinen kuva joesta, jonka ympärillä kasvusto on erityisen vihkeää.

Minkälaista on ollut johtaa EPO ELYn Y-vastuualuetta, henkilökohtaiset haasteet ja onnistumiset?

Työtehtävät ovat olleet mielenkiintoiset, ja ovat monipuolisesti kattaneet alueemme kolme maakuntaa. Olen oppinut tuntemaan maakunnat ja sidosryhmät hyvin. Vesistötehtävät ovat olleet tutuimpia, mutta johtajana olen saanut perehtyä moneen uuteen asiaan talon asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijavirasto tarvitsee eri alojen osaajia ja juuri yhteistyö eri sektorien asiantuntijoiden kanssa on ollut työssä parasta. Johtajan tehtävä on myös tarjonnut erinomaisen näköalapaikan alueen elinkeinoelämän toimintaan.

Onnistumisiin kuuluu myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kokemus ja osaaminen kolmella eri paikkakunnalla toimimisesta, tätä kokemusta olisi mahdollista jakaa myös muille. Maantieteelliset rajat eivät tehtävissä juurikaan vaikuta, pikemminkin monipaikkaisuus helpottaa päivittäistä toimintaa.

Mieleenpainuvat tapaamiset 10 vuoden ajalta?

Montakin tulee mieleen, mutta ylipäänsä yhteydet erilaisiin ihmisiin alueemme maakunnissa ovat rikastuttaneet työtä. Jos yhden yksittäisen esimerkin mainitsisin: kansliapäällikkö Hannele Pokka ja Etelä-Pohjanmaan keskeiset päättäjät oli kutsuttu Seinäjoelle tutustumaan kansallispuistoaloitteeseen. Kesken maastossa tapahtuneen esittelyn paikalliset ”häjyt” kurvasivat metsuripuvuissa ruosteisella Corollalla ihmisten keskelle ja huusivat ensimmäiseksi: ”Maharattako tietää, notta kenen mailla oikein ollahan?” Järjestäjille tuli häiriköijistä jo pieni paniikki, mutta Hannele käveli suoraan miesten luo ja rupesi juttelemaan heidän kanssaan. Tilanne oli 5-10 minuutissa ohi. Myöhemmin Hannele kertoi konfliktista myös Helsingissä. Vaikutti siltä, että hän suorastaan nautti tapauksesta.

Kuvassa ylijohtaja luovuttaa Aulis Rantalalle korkea-arvoisen kunniamerkin, taustalla johtaja Aulis Östergård.

Jäikö mielestäsi jotain tekemättä, jotain sellaista, jota olisit vielä halunnut saada aikaan ennen eläköitymistä?

Minusta substanssiasiat ovat hyvässä mallissa. Toki maailmahan ei ikinä tule valmiiksi, joten varmasti aina löytyy kehitettävää. Olo on kuitenkin luottavainen siitä, kuinka ELY:n osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö jatkaa asioiden kanssa mutkattomasti eteenpäin. Tuntuu hyvältä, että uusiakin painotuksia on tulossa, kuten ilmastoasiat ja luonnonsuojelun edistämisen HELMI-ohjelma.

Talouskysymyksissä on haasteita, aiemmin pienemmissä virastoissa oli helpompi saada kattava kokonaiskuva taloudellisesta tilanteesta ja sen kehittymisestä. Kuitenkin taloudella on ratkaiseva merkitys jo ihan henkilöstöresurssien kannalta.

Terveisiä Y-vastuualueen henkilöstölle?

ELY-keskus on vahva alueellinen toimija, jolla on vahva toimivalta, vaikka olemme ministeriöiden suorassa ohjauksessa. ELY-keskukset saavat itse päättää rahojen käytöstä ja hankkeiden hallinnasta. Tehtävät ja tekeminen jatkuvat ja toivon henkilöstölle onnea ja menestystä tulevaisuudessa. ELY on asiantuntijavirasto ja kun asiantuntija osaa työnsä, menestyy hyvin.

Haluan myös lämpimästi kiittää elyläisiä vuosien ja joidenkin kohdalla vuosikymmenten hyvästä, mukavasta ja mutkattomasta yhteistyöstä.

Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen entistä johtajaa haastattelivat Satu-Mikaela Burman ja Åsa Teir-Bäckström

Vt3 parantamista suunnitellaan Helsingby – Laihia välillä

Jo 1980-luvulla aloitettiin valtatien 3 parantamisen suunnittelu välillä Helsingby – Laihia. Suunnitelmat valmistuivat ensimmäisen kerran 1990-luvulla, jolloin ajateltiin, että tien parantaminen voisi alkaa vuoden 2005 paikkeilla. Tänä vuonna on aloitettu uudelleen suunnittelemaan valtatien parantamista nelikaistaiseksi.

Nykyisen voimassa olevan lain ympäristövaikutustenarviointimenettelyn mukaisesti ensin aloitetaan hankkeen merkittävien vaikutusten tunnistaminen laatimalla YVA -ohjelma. Ohjelmasta saadun palautteen, maastotutkimusten sekä vanhojen ympäristöselvitysten perusteella valitaan tielinjaukset, joiden merkittäviä vaikutuksia selvitetään tämän YVA -selostuksen laadinnan aikana. YVA -selostuksessa esitetään arvioinnin tulokset, vaihtoehtojen vertailu, selvitys alueen ympäristön nykytilasta sekä käytetyistä arviointimenetelmistä. YVA-menettelyn vaikuttavuutta parannetaan, sillä arviointia kohdennetaan merkittäviin ympäristövaikutuksiin: ihmisiin, luontoon, rakennettuun ympäristöön ja luonnonvaroihin.

ELY-keskuksen liikennevastuualue vastaa vaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutustenarviointimenettelyn lainmukaisuutta ja selvitysten asianmukaisuutta valvoo hankkeen yhteysviranomainen, joka antaa tämän prosessin lopuksi oman näkemyksen YVA-menettelystä.

Ympäristövaikutustenarviointimenettelystä saadaan tietoa hankkeen toteutettavuudesta. Saadun tiedon perusteella hankkeen ohjausryhmä pohtii eri linjausvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ennen päätöksen tekemistä. Valitusta vaihtoehdosta tullaan laatimaan yleissuunnitelma ja sen laatiminen alkaa näillä näkymin vuoden 2020 alusta.

Hankkeen yleisötilaisuus keräsi arvioilta 140 kuulijaa

Ensimmäinen yleisötilaisuus pidettiin viime viikolla Laihian nuorisoseuralla, jonne oli kokoontunut sekä Laihian että Mustasaaren kunnan asukkaita. Yleisötilaisuudessa esiteltiin tämän hankkeen suunnitteluvaiheita, jotka tehdään ennen tien mahdollista rakentamista.

Kaavio YVA menettelystä rakentamissuunnitelmaan: Tämän hankkeen yhteydessä suunnitellaan kaaviossa punaisella ympäröityä vaihetta.

 

Kun ELY-keskus on saanut päätöksen yleissuunnitelman lainvoimaisuudesta, niin sen jälkeen voidaan käynnistää tiesuunnittelu. Tiesuunnittelun käynnistäminen tietysti edellyttää rahoituspäätöstä.

YVA-menettelyn ja yleissuunnittelun aikana tullaan pitämään useita yleisötilaisuuksia sekä työpajoja. Niissä kerätään näkemyksiä ja mielipiteitä koko suunnittelun ajan. Tilaisuuksista ilmoitetaan lehti-ilmoituksin, postituslistan sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankesivun välityksellä.

 

Ensimmäisessä yleisötilaisuudessa hankkeen konsultti Joonas Hokkanen Ramboll:sta esittelee suunnitteluvaiheita.

Hanketta viedään eteenpäin yhdessä kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa. Vuoropuhelua eri tahojen kanssa käydään monessa eri vaiheessa. Oheinen kaavio kertoo mitä kaikkea on suunnitelmissa toteuttaa.

 

   

Lisätietoja:

 


Eeva Kopposela
Johtava liikennejärjestelmäasiantuntija, hankkeen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Mene(s)tyksen hinta – viisautta vai viisastelua

Esan_blogi_kaavio

Pariisi. Murheellisten ja väkivallan tapahtumien muisto elää.
Pariisi. Uusi ilmastosopimus on syntynyt. Käykö sittenkään huonosti?

Vaikka viikot ovat ajallisesti aivan samanpituisia ympäri vuoden, niin useista syistä katsellaan kalentereita tähän aikaan pidemmälle niin taakse- kuin eteenpäinkin. Yleiset maailman uutisten 2015 isot asiat nousivat riippumatta asuin- ja ajatteluympäristöstä aika samanlaisina eli  turvallisuus- ja talousuutiset olivat voitolla niin CNN:n, TASS:n kuin China News’n sivuilla. Oli paljon ei-toivottua tapahtunutta. Vaikeinta on varmasti silloin, kun tapahtuu asioita, joihin emme oikein voi vaikuttaa. Pelko on vaikea olotila, olipa sen syy väkivalta, vaaralliset epidemiat, talouden romahdukset, hirmumyrskyt tai maanjäristykset. Silti on alueita maapallolla, joissa joudutaan lähes joka aamu heräämään sellaisiin uhkiin. Monella meistä taisi silti olla ohimenevä maailmantuska loppiaisaattona tv:n ääressä – omasta puolestani en pidä epämoraalisena olla kiinnostunut sellaisestakaan tunteiden palosta ja mediashow’sta. Taru olikin totta, urheilu tuotti myös keskustelua ihmisen henkisistä voimista. Ja tulihan esiin tulevaisuuden sukupolvet, jotka lisäksi pukukoppi- ja jälkikäytöksellään ansaitsisivat varmasti ylimääräisen mitalin kaulaansa.

Esan_blogi_peltoaJaPilviä_pienempi

Ympäristö. Niistä maailman kärkiuutisista voi ainakin heti todeta, että kaikki kestävän kehityksen kolme vetohevosta tarvitaan jatkossakin: hyvää taloutta ja sivistynyttä sosiaalisuutta ympäristöhevosen rinnalle. Isossa kuvassa ympäristö luonnonvaroineen on kuitenkin useimmin kriisien taustalla. Mutta ihan oikeastikin: vaikka raha puhuu, niin kuulijoilla on muitakin intressejä. Silti on hyvä tunnustaa ja tunnistaa talouden voima ja mahdollisuudet.

  • Pariisin ilmastokokous onnistui tässä: kerrottiin suoraan rahan tarve. Yksityistä ja julkista ilmastorahoitusta tulisi saada liikkeelle vuositasolla 100 miljardia US dollaria vuoteen 2025 mennessä – ja kehitysmaita suositaan ohjelmassa.

Toisaalta ilmaston osalta hommaa riittää, kun siihen kuuluvia, ikäviä sääennätyksiä tulee esiin. Viime lokakuussa havaittiin voimakkain hurrikaani koskaan. Joulua ennen täälläkin satoi ja myrskysi: lämpötilat ennätyksellisiä, myös merivesi pääsi rannikolla metrin verran ylikorkeuteen tuulten painamana. Viime talvena ei paljon hiihdelty. Nyt tammikuun alkupuolella pakkanen sitten paukkuu.

Ilmasto meidän maakunnissamme sitten (kts. raportti). On se lämmennyt – Varsinais-Suomen keskilämpötilat ovat 30 vuodessa siirtyneet meille. Kevät aikaistunut parilla viikolla – syksy venyy, ja talvi alkaa myöhemmin. Hiihdosta ei tullut viime keväänä oikein mitään, ja taisi moni kaivinkone jäädä käymättä ruoppaustöissä, kun rannat jäivät kunnolla jäätymättä. Rankkasateetkin näyttävät lisääntyneen, ja uusia tulva-alueita joudutaan piirtämään kartoille.

Esan_blogi_rajuilma_pienempi

Oma työympäristöni ELY-keskuksessa joutuu yhä enemmän ottamaan nämä asiat huomioon niin tulvariskeissä kuin vesien tilassa. Samalla kun pyrimme hoitamaan ihmisen osuutta kasvihuonekaasujen päästöissä alas, niin tämän ns. hillintäpolitiikan toisena puolena on sopeutuminen oloihin – rakentamalla ja kehittämällä uudenlaista asumista, liikennettä, luontaistaloutta, tekniikkaa, yrittäjyyttä.

Tilanne on kuin loppiaisaattona. Olemme voitolla, tulee lunta tupaan – tarvitaan jatkoaika. Olemme siellä, otetaan voitto kotiin.

Koskenniemi_Esa_5304

Esa Koskenniemi
Luontoympäristöyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus