Maakuntauudistusta mutustellessa

Kun yrittää päästä jostain uudesta kärryille, tulee sitä yleensä mutusteltua tai uutta makua maisteltua. Joku on jopa nukkunut yön yli. Niin tuntuu tapahtuvan nyt myös tämän maakuntauudistuksen kanssa. Ensin on syytä asiaa hiukan sulatella ennen kuin alkaa tekemään johtopäätöksiä. Olemme siis jonkun suuren muutoksen edessä. Joku voisi sanoa, että jopa historiallisen muutoksen alussa.

Etelä-Pohjanmaa on käynnistänyt ripeästi maakuntauudistuksen alueellisen valmistelun. Valtiovarainministeriö pyysi toukokuussa maakuntien liitoja kutsumaan koolle uudistusta koskevat keskeiset organisaatiot ja käynnistämään esivalmisteluvaiheen. Näin myös on tapahtunut ja esivalmisteluvaihe on konkreettisesti käynnistynyt. Valmistelutyö tehdään hyvin pitkälti työryhmissä, joille on jaettu valmisteltavaksi hallituksen 5.4.2016 linjaamat maakunnille siirrettävät tehtävät. Etelä-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksen valmistelu on käynnistynyt jo aikaisemmin sote-projektin toimesta.  Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä, jolla pystytään vastaamaan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin sekä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä.

Jostain syystä kaikissa uudistuksissa, oli sitten kyse lainsäädännön, palvelujärjestelmien tai hallinnon uudistamisesta, puhutaan aina selkeyttämisestä ja yksinkertaistamisesta. Tämä on aivan ymmärrettävä ja kannatettava tavoite. Kuinka sitten aina onnistutaan näissä tavoitteissa jää nähtäväksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä ELY-keskusten elinkeinovastuualueet ovat maakuntauudistuksen valmistelussa korostaneet toimintamallia, jossa alueet luovat tehokkaasti kasvua kansantalouteen. Suomessa eri alueiden vahvuudet ja kasvumahdollisuudet tulee kyetä hyödyntämään entistä tehokkaammin. Maakunnilla tulee olemaan merkittävä rooli aluekehityksen edistämisessä, yritysten kehityksen ja kasvun tukemisessa sekä työllisyyden edistämisessä. Näitä tavoitteita tukeakseen TEM on yhdistämässä TE-toimistojen työ- ja elinkeinopalvelut sekä ELY-keskusten yrityspalvelut julkiseksi kasvupalveluksi maakuntauudistuksen yhteydessä.

Julkisten kasvupalvelujen määrittely ja sisällön tuottaminen ovat vielä vaiheessa. Voisi olettaa, että kasvupalveluilla tuetaan elinkeinoelämän ja yritysten kasvuedellytyksiä, parannetaan työmarkkinoiden dynamiikka, jotta työ ja tekijät kohtaavat paremmin sekä edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä. Uskon, että julkinen kasvupalvelu sopii jatkossa erittäin hyvin omankin maakunnan tarpeisiin. Nyt ja tulevaisuudessa uusien kasvun edellytysten etsiminen ja luominen on erittäin tarpeellista. Rakennemuutosta tapahtuu kaiken aikaa ja osin kiihtyvällä tahdilla toimintaympäristössämme. Maakunnan keskeisiä voimavaroja ja toimijoita on mahdollista koota tulevassa maakuntauudistuksessa yhden hallinnon alle ja hyödyntää jo siitä syntyvää synergiaa.

Etelä-Pohjanmaa on kehittyvä, kasvava ihmisten ja yritysten maakunta! Tämä oli mutustelun lopputulos.

Jari Aaltonen
Johtava asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus mukana maakuntauudistuksessa

Odottelemme pian lausunnolle luonnosta maakuntalaista, josta hallituksen tulisi antaa esityksensä eduskunnalle vielä tämän vuoden marraskuussa. Suunnitelman mukaan maakuntalaki astuu voimaan 1.7.2017 ja maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018. Maakuntavaltuustot ja -hallitukset järjestyvät keväällä 2018 ja aloittavat maakuntastrategian laadinnan ja avainhenkilöiden valinnan. Täydellä voimalla maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Huhtikuun kehysriihen yhteydessä hallitus linjasi maakuntien tehtävät, joita on yhteensä 22. Iso osa näistä tehtävistä rakentuu nykyisten ELY-keskusten tehtävien varaan, sillä pääosa ELY-keskusten tehtävistä siirtyy maakunnille. ELY-keskuksen Elinkeinot-vastuualueen tehtävät siirtyvät maakunnille lähes kokonaan, samoin kuin ELY-keskuksen ohjauksessa olevien TE-toimistojen tehtävien järjestämisvastuu. Ympäristö-vastuualueen tehtävät jaetaan maakuntien ja uudistettavan valtakunnallisen aluehallintoviraston kesken. Liikenne-vastuualueen tehtävien lopullinen kohtalo odottaa Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämän yhtiöittämisselvityksen lopputulosta. Maakuntiin siirtyvät lisäksi maakuntaliittojen ja pelastuslaitosten tehtävät, eräitä kuntien ja aluehallintovirastojen tehtäviä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen.

Valtionvarainministeriö on 4.5.2016 asettanut valtakunnalliset työryhmät uudistuksen valmistelua varten, ja näiden työryhmien työ on alkanut välittömästi. Työryhmien työ toimii pohjana alueelliselle valmistelulle, joka on käynnistynyt valtakunnan eri alueilla eri tavoin ja eri tahdissa. Jotkut tulevista maakunnista ovat työssään jo pitkälle järjestäytyneitä, jotkut taas vielä lähes lähtökuopissa. Toivottavaa on, että valtakunnallisten työryhmien työn ja maakuntalain luonnoksen myötä maakuntien valmistelu riittävässä määrin yhdenmukaistuu ja osallistaa uudistuksen osapuolet tasapuolisesti. Erittäin tärkeää on sekä valtakunnallisen että maakunnallisen valmistelun integrointi pidempään käynnissä olleeseen SOTE-uudistukseen. Näiden kahden valmistelun yhdistäminen on ratkaisevan tärkeää yhteistä maakuntaa rakennettaessa.

Myös pohjalaismaakunnissa on lähdetty liikkeelle hieman eri tahdissa ja eri tavoin. Pohjanmaalla tapahtuvaan valmisteluun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on osallistunut Ympäristö- ja Liikenne-vastuualueidensa puitteissa, ja samoin valmistaudumme olemaan mukana Keski-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla valmistelua on tehty Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen yhteistyönä siten, että mukaan on sitoutettu myös muut organisaatiot, joiden tehtäviä tulevaan maakuntaan siirtyy. Valmistelun johtoryhmä koostuu organisaatioiden luottamus- ja virkamiesjohdosta. Valmisteluryhmään ja työryhmiin pyritään puolestaan kokoamaan osallistuvien organisaatioiden paras asiantuntemus. Myös henkilöstöjärjestöt ja sidosryhmät otetaan mukaan. Edellytykset hyvälle yhteistyölle on luotu ja aloitus näyttää lupaavalta.

Aluehallintouudistuksen tavoitteena on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Selkeän työnjaon lisäksi uudistuksella pyritään hallintorakenteiden yksinkertaistamiseen ja byrokratian vähentämiseen. Näitä periaatteita noudattamalla ja asiakaslähtöisyys huomioimalla on mahdollisuus tehdä alueiden kehittämisestä entistä kustannustehokkaampaa ja tuloksellisempaa. Pidetään nämä periaatteet johtotähtenä ja luodaan ennakkoluulottomasti uusi maakunta.

Mika Soininen
Ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

****************************************************************************************************

NTM-centralen i Södra Österbotten deltar i landskapsreformen

För tillfället väntar vi på att utkastet till landskapslag ska komma på remiss. Regeringen har för avsikt att ge sin proposition till riksdagen i november i år. Enligt planerna träder landskapslagen i kraft 1.7.2017 och landskapsval ordnas i januari 2018. Landskapsfullmäktige och landskapsstyrelserna organiserar sig våren 2018 och påbörjar arbetet med att göra upp en landskapsstrategi samt väljer nyckelpersoner. Landskapen inleder verksamheten till fullo 1.1.2019.

I samband med budgetrian i april drog regeringen upp riktlinjerna för landskapens uppgifter, som är totalt 22 till antalet. En stor del av dessa uppgifter byggs upp av NTM-centralernas uppgifter, eftersom största delen av NTM-centralernas uppgifter överförs till landskapen. Uppgifterna som NTM-centralens ansvarsområde för näringar, arbetskraft och kompetens sköter överförs nästan i sin helhet till landskapen. Detsamma gäller också ansvaret för att organisera TE-byråernas uppgifter, som styrs av NTM-centralerna. Ansvarsområdet för miljö och naturresursers uppgifter delas upp mellan landskapen och det riksomfattande regionförvaltningsverket, som kommer att förnyas. Det slutliga avgörandet om ansvarsområdet för trafik och infrastrukturs uppgifter väntar på slutresultatet av kommunikationsministeriets bolagiseringsutredning. Till landskapen överförs utöver landskapsförbundens och räddningsverkens uppgifter även vissa kommuners och regionförvaltningsverks uppgifter samt ordnandet av social- och hälsovårdstjänsterna.

Finansministeriet har 4.5.2016 tillsatt riksomfattande arbetsgrupper för att bereda reformen och arbetet i grupperna har börjat omedelbart. Arbetsgruppernas arbete ligger till grund för den regionala beredningen, som har startat på olika håll i landet på olika sätt och i olika takt. Vissa av de framtida landskapen är redan långt i organiseringen, medan andra knappt ligger i startgroparna. Det är önskvärt att beredningen i landskapen i tillräcklig utsträckning förenhetligas i och med de riksomfattande arbetsgruppernas arbete och utkastet till landskapslag och gör reformens parter delaktiga på ett jämlikt sätt. Det är synnerligen viktigt att såväl den riksomfattande beredningen som landskapsberedningen integreras med social- och hälsovårdsreformen som har pågått en längre tid. Det är mycket viktigt att beredningen av dessa två helheter förenas när det gemensamma landskapet byggs upp.

Även i de österbottniska landskapen har beredningen börjat i lite olika takt och på olika sätt. NTM-centralen i Södra Österbotten har deltagit i beredningen i Österbotten inom ramen för ansvarsområdena för miljö och naturresurser samt trafik och infrastruktur och vi är beredda på att delta på motsvarande sätt i Mellersta Österbotten. I Södra Österbotten har beredningen gjorts i samarbete mellan Södra Österbottens förbund och NTM-centralen så att även andra organisationer, vars uppgifter överförs till landskapen, har engagerats att delta. Styrgruppen för beredningen består av organisationernas ledande förtroendemän och tjänstemän. I beredningsgruppen och i arbetsgrupperna försöker man å andra sidan samla de deltagande organisationernas bästa sakkunskap. Även personalorganisationerna och intressegrupperna tas med. Förutsättningarna för gott samarbete har skapats och inledningen ser lovande ut.

Syftet med regionförvaltningsreformen är att skapa en klar arbetsfördelning mellan kommunen, landskapet och staten. Utöver tydlig arbetsfördelning försöker man med reformen göra förvaltningsstrukturerna enklare och minska byråkratin. Genom att följa dessa principer och beakta kundorienteringen finns det möjlighet att göra utvecklingen av regionerna kostnadseffektivare och resultatrikare. Dessa principer är vår ledstjärna i arbetet med att fördomsfritt skapa det nya landskapet.

Mika Soininen
Överdirektör
NTM-centralen i Södra Österbotten