Liikenteen ja maankäytön yhteenkytkentä

Liike kuuluu erottamattomana osana kaikkeen elämään maapallolla. Ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa käytetään termiä liikenne. Liikennejärjestelmä taas on käsite, joka sisältää myös ympäröivän kokonaisuuden ja kattaa liikenneväylät, liikennevälineet ja ohjausjärjestelmät. Laajalle kattokäsitteelle on tarve, sillä liikenteen yhtymäkohdat ympäröivään yhteiskuntaan ovat merkittävät. Liikennejärjestelmää ei kehitetäkään tyhjiöön eikä sillä ole itseisarvoa, vaan sen tulee aina palvella sitä käyttäviä ihmisiä ja sen varaan tukeutuvia toimintoja.

Rakennetun ympäristön suunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 15 a § mukaisesti ”jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua”. Suomessa liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan valtakunnallisesti (Liikenne12) ja maakunnallisesti. Rajatummalta maantieteelliseltä alueelta liikennejärjestelmätason vaikutuksia arvioidaan erilaisissa esiselvityksissä ja -suunnitelmissa, joita myös ELY-keskus tekee. Yksityiskohtaisempaa suunnittelua tehdään yleissuunnitelmassa ja siitä edelleen tie/rata- ja rakentamissuunnitelmissa, joiden tarve ja sisältö on laissa säädetty. Esiselvitysten tarve ja sisältö ei ole samalla tavoin lakisääteinen, mutta ihanteellisessa tilanteessa liikennejärjestelmätason vaikutuksia on selvitetty ennen tarkempien suunnitteluvaiheiden aloittamista.

Rakennusten ja toimintojen sijoittelusta käytetään käsitettä maankäyttö. Aikojen saatossa ihmisten rakentama ympäristö on kohdistunut otollisiksi katsotuille sijainneille. Pohjalaismaakunnissa esimerkiksi asutusta on kohdistunut nauhamaisesti jokivarsille. Tänä päivänä maankäyttöä ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavoituksella ja valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla. Maankäyttö raamittaa ihmisten liikkumista, sillä liikkumisen tarve syntyy pitkälti maankäytössä osoitettujen toimintojen välillä, kuten asuinalueella sijaitsevasta kodista työpaikalle ja palveluihin.

Kokonaisuus huomioon

Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen takaa eri vaikutukset huomioivaan suunnitteluun perustuvan rakennetun ympäristön kehittämisen. Yksi haaste yhteensovittamisessa on toisinaan ristiriitaiset intressit, sillä käyttäjäryhmiä tarpeineen on erilaisia. Esimerkiksi pitkämatkaiselle liikenteelle tärkeät maantiet voivat houkutella varrelleen uutta maankäyttöä kaupallisille toiminnoille. Tämä on ymmärrettävää, koska runsasliikenteinen tie tarkoittaa samalla runsasta potentiaalia asiakasvirroissa. Liikennejärjestelmän toimivuudelle tällainen uusi maankäyttö voi kuitenkin synnyttää ongelmia, sillä olemassa olevat ratkaisut eivät välttämättä sovellu uuden maankäytön vaatimuksiin. Tällöin syntyy tarve liikenneyhteyksien, joko uusien tai olemassa olevien, kehittämiseen.

Liikennejärjestelmän ja maankäytön muutoksissa ELY-keskuksen liikennevastuualueen tehtävä on arvioida, että maantieliikenteen kokonaisuus toimii eri käyttäjäryhmille. Edellä kuvatussa esimerkissä tulee huomioida muun muassa pitkämatkaisen liikenteen sujuvuus, liittymien toimivuus ja liikenneturvallisuus. Vastuualue huomioi liikenteen lainsäädännön, asetukset ja ohjeistukset sekä Liikenne12:n tavoitteet ja arvioi suunniteltujen muutosten vaikutuksia näissä esitettyjen määräysten, periaatteiden ja suositusten valossa. Vastaavasti ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue arvioi muutoksia maankäytön ja ympäristöarvojen näkökulmista. ELY-keskuksen tehtävä on toimia ihmisten ja alueiden parhaaksi, ja eri näkökulmat huomioimalla saadaan muodostettua liikenteen ja maankäytön kokonaisnäkemys käsittelyssä olevasta asiasta. Liikennejärjestelmän ja maankäytön muutoksissa avoin vuoropuhelu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettuna takaa parhaat edellytykset sille, että liikenteen ja maankäytön yhteensovitus onnistuu.

Mikko Vallbacka
Liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rasvaa kuntakaavoituksen rattaisiin

ELY-keskuksen tehtävä kuntien kaavahankkeiden valvojana on keventynyt viimeisimpien MRL-muutosten myötä. Lausuntoasioissa painopiste on siirtynyt maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävien asioiden näkökulmaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ELY-keskuksen tehtävien määrittelyssä on kuitenkin säilynyt lause ”Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä.” Mitä tuo edistäminen tarkalleen ottaen on, sitä eivät lait ja asetukset kerro. Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä lainsäätäjän ajatus tuosta MRL:iin kirjatusta edistämistehtävästä oli asiantuntija-apu, ajankohtaiskoulutus, ennakollinen viranomaisyhteistyö ja kaavoitustoimen kehittämishankkeet.

Perinteistä edistämistehtävän täyttämiseksi tulkittavaa ELY-keskuksen toimintaa ovat vuosittaiset kehityskeskustelut kuntien ja viranomaisten välillä sekä ELY:n järjestämät rakennetun ympäristön neuvottelupäivät. Molempien avulla on mahdollista välittää tietoa uusimmista lakimuutoksista, kehityshankkeista, valtakunnallisista suosituksista ja oikeustapauksista. Niissä liikutaan kuitenkin yleisellä tasolla menemättä kuntakohtaisiin pullonkauloihin.

Kunnissa maankäytön suunnittelu on arkipäivää, ja monet asiat sujuvat varmasti rutiinilla. Toisaalta kutistuvissa kunnissa resurssit pienenevät, hartiat kapenevat ja työpaikkojen houkuttelevuus osaajien keskuudessa kevenee sitä mukaa kun väki vähenee. Lääkkeitä tähän tulisi etsiä aktiivisesti esimerkiksi tiiviimmästä kunta- ja viranomaisyhteistyöstä. ELY-keskuksessakin on asiantuntijoita, joiden osaamista ja työpanosta voisi hyödyntää enemmänkin, mikäli kunnat näkevät tämän tarpeelliseksi ja mielekkääksi.

Kunnat odottavat ELY-keskukselta uutta tietoa

Maakunnan kuntien tarpeita ja toiveita on pyritty selvittämään kyselyn avulla. Reilun tusinan vastauksen perusteella selvästi tärkeimmäksi maakunnan järjestämän yhteistyön muodoksi nousi informaation välittäminen. Sen koki melko tai erittäin tarpeelliseksi 100% vastaajista! Kaavoittajien ja rakennusvalvontojen keskustelutilaisuuksia sekä (yleis-)kaavojen viranomaisneuvotteluja pidettiin myös melko tarpeellisina. Annetuista vaihtoehdoista hännän huipuksi tarpeellisuudessa päätyi MRL:n mukaiset kehityskeskustelut.

Etelä-Pohjanmaan kunnat näyttäisivät tekevän varsin vähän yhteistyötä alueiden käytön suunnittelussa. Maankäytön kysymykset ovat usein paikallisia ja ne halutaan ratkaista paikallisesti. Arkista työtä haittaavia pullonkauloja voi kuitenkin olla, joten teknisellä ja resurssitasolla yhteistyö kuntien välillä sekä kuntien, ELY:n ja maakuntaliiton välillä voisi tukea maankäytön suunnitteluprosessien sujuvuutta. Etelä-Pohjanmaan liitto on edistänyt kuntien, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton alueidenkäytön työntekijöiden verkostoitumista järjestämällä kahtena vuonna yhteisen opintomatkan. Tästä soisi päästävän vielä pidemmälle käytännönläheiseen yhteistyöhön ja resurssien jakamiseen edellyttäen, että kunnat näkevät yhteistyön mielekkääksi.

Avuksi osaamisyhteistyö ja tekniset keskustelut

Edellä tulkitun kyselyn tulosten sekä omien kuntakaavoittajan kokemuksieni pohjalta nousee visio kuntiin, maakuntaliittoihin ja ELY-keskukseen hajaantuneen osaamisen tehokkaammasta hyödyntämisestä tiiviimmän yhteistyön avulla. Voisiko ELY edistää kuntakaavoitusta esimerkiksi auttamalla kuntien alueidenkäytön asiantuntijoita pysymään kartalla vaikkapa julkisten paikkatietopalveluiden ja tietolähteiden tarjonnassa? Prosessiin ja sitä sujuvoittavaan tietopohjaan – mukaan lukien MRL-tulkinnat – keskittyvien kuntakohtaisten keskustelujen avulla ELY-keskuksen ylitarkastajat voisivat osaltaan auttaa uusimman tiedon ja osaamisen leviämistä kaikkiin kuntiin. Samalla voitaisiin keskustella alueidenkäytölle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden huomioimisesta kuntien maankäytössä, kuntien itsemääräämisoikeutta loukkaamatta.

Marketta Nummijärvi
Ylitarkastaja
Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maanteiden huomioiminen kaavoituksessa

Kaavoitus on kuntien ja maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä, jota ohjaavat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). Maakuntien liitot laativat maakuntakaavoja ja kunnat suunnittelevat omaa maankäyttöään yleis- ja asemakaavoituksen kautta. Maantieverkon liikennesuunnittelu kuuluu puolestaan alueelliselle tienpitoviranomaiselle eli paikalliselle ELY-keskukselle. Liikenteen suunnittelulle ei ole samalla tavalla yhtä omaa lakia, joka sitä ohjaisi, vaan ohjaavia lakeja on monta, kuten esimerkiksi MRL, maantielaki, joukkoliikennelaki ja ratalaki. Maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun tulisi kulkea yhtäaikaisesti käsi kädessä. Ilman maankäyttöä ei ole liikennettä, ja ilman liikennettä ei ole maankäyttöä. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan suuresti siihen minne ihmisten matkat suuntautuvat ja mitä liikennemuotoja voidaan käyttää sekä kuinka paljon näitä matkoja tehdään.

Mitä asioita kaavoituksessa tulisi sitten huomioida, kun tarkastellaan liikennekysymyksiä? Keskeisiä asioita ovat liikenneturvallisuus, liikenteen toimivuus, muutokset liikennemäärissä ja elinympäristön laadussa. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan kulkutapajakaumaan eli mikä liikennemuoto valitaan matkantekoon esimerkiksi henkilöauto vai joukkoliikenne. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi myös liikenteen suuntautumiseen sekä liikennemääriin. Se miten ja minne eri tomintoja sijoitetaan, vaikuttaa myös jo olemassa olevan liikenneverkon sujuvuuden ja turvallisuuden säilyttämiseen sekä parantamismahdollisuuksiin.

Kaavoituksen yhteydessä on hyvä selvittää kaavan liikenteelliset vaikutukset. Mikäli kaava-alue on laaja tai kaavaan on sijoitettu paljon liikennettä aiheuttavaa maankäyttöä, esimerkiksi kaupallisia palveluja, on usein tarpeen tehdä erillinen liikenteellinen selvitys. Selvityksessä esitetään liikenteen nykytilanne ja tarkastellaan kaavoitettavien toimintojen aiheuttamia vaikutuksia liikenteeseen ja arvioidaan onko tarpeen tehdä tieverkolle joitain toimenpiteitä, jotta liikenne olisi sujuvaa ja turvallista myös, kun kaava-alue on rakentunut. Usein on myös tarpeen tarkastella laajempaa kokonaisuutta kuin pelkkää kaava-aluetta, sillä liikenne ei useinkaan ala eikä lopu kaava-alueiden rajoilla. ELY-keskuksen tehtävä on valvoa, että erityisesti pitkänmatkainen liikennöinti on turvallista ja sujuvaa ja että liikenneolosuhteet ovat yhtäläiset eri puolilla Suomea. Maanteiden varrelle, etenkin vilkkaasti liikennöityjen väylien varrelle, kaavoitettaessa on myös muistettava huomioida maantieliikenteen melualue. Kaavoituksen yhteydessä tulee tällöin tehdä meluselvitys, josta nähdään kuinka laajalle maantieliikenteestä aiheutuva melu leviää. Melualueelle ei tulisikaan kaavoittaa melulle herkkiä toimintoja, kuten esimerkiksi uutta asumista, ilman meluntorjuntatoimenpiteitä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toimii paikallisena tienpitoviranomaisena Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella. ELY-keskus ohjaa kuntia kaavoituksessa ja tekeekin tiivistä yhteistyötä alueen kuntien kanssa maankäytön suunnitteluun liittyvissä asioissa. Tehtävämme on huolehtia siitä, että kaikilla on turvallista liikkua tieverkolla ja että matkanteko on sujuvaa. Yhteistyöllä sekä tiensuunnittelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisella taataakin se, että matkanteko maantieverkolla on sujuvaa ja turvallista myös maankäytön muuttuessa tai laajentuessa.

 

 

 

Hanna Kauppila
Liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

ELY-keskus kuntien kanssa vuoropuhelussa kaavoitus- ja rakentamisasioissa

Muuttuva toimintaympäristö

Vuoden 2020 alusta maakuntauudistuksen myötä muuttuvat viranomaiset ja viranomaisyhteistyö kaavoitus- ja rakentamisasioissa: keskeisiä viranomaisia ovat silloin kunta, maakunta, valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) ja Liikennevirasto. Lainsäädäntö on vielä keskeneräistä ja toiminnan suunnittelu on vasta aloitusvaiheessa.

Maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu 1.5.2017 (21.4.2017/230) lukien merkittävästi jo ennen perustettavien maakuntien toiminnan alkamista. Muutos merkitsee kunnan päätösvallan lisääntymistä ja mahdollisuutta paremmin arvioida maankäytön suunnittelutarvetta kunnan olosuhteiden perusteella. ELY-keskuksen tehtävänä on edistää kuntien kaavoituksen ja rakennustoimen järjestämistä.

 Kehittämiskeskustelut

Tämä mittava hallinnon ja MRL:n muutos oli runkona ELY-keskuksen ja kuntien välisissä juuri päättyneissä kehittämiskeskusteluissa. Esillä oli useita tärkeitä asiakokonaisuuksia:

• maakunnan alueidenkäytön tehtävät
• kuntien näkemykset maakuntauudistukseen
• yleiskaavoituksen laajenevat käyttömahdollisuudet
• kylien ranta-alueiden kaavoitus
• maaseutuyritystä varten tarpeellinen rakentaminen
• kaupan sijainnin ohjauksen väljeneminen

Kehittämiskeskustelun keskeisempiä tuloksia on viranomaisten yhteistyön edistyminen. Oma kokemukseni on, että tässä onnistuttiinkin hyvin. Kunnat, maakunnan liitot ja ELY-keskus saivat hyviä taustatietoja toimintansa kehittämistä varten.

Kuntien näkemyksiä

Maakuntauudistus

Kunnissa SOTE-asiat ovat vieneet paljon aikaa, maakuntauudistus sen sijaan on jäänyt etäisemmäksi. Pienempien kuntien taholta oltiin jonkin verran huolissaan siitä, miten niiden ääni tulee kuuluviin maakuntien päättävissä elimissä. Myös huoli liikenneverkon yhtenäisyyden ylläpidosta tuotiin esille. Maaseudun kylien ja niiden palveluiden kehittäminen nostettiin samoin esille. Kuntapuheenvuoroissa pidettiin myös valvonnan roolia MRL:n mukaisissa asioissa epäselvänä.

MRL:n muutoksesta

Yleisesti kunnat pitivät muutosta hyvänä. Tuotiin esille se, että muutos sisältää pitkälti niitä periaatteita ja suosituksia, joihin alueella aikaisemmin toteutetussa Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen –hankkeessa jo päädyttiin.

Muutamat kunnat olivat ehtineet arvioida, miten kaavoituksen ja rakentamisen uusia ohjausvälineitä voidaan kunnassa hyödyntää. Kun MRL:n muutos oli ollut voimassa vasta muutaman kuukauden, ei useassa kunnassa kuitenkaan oltu vielä ehditty näin pitkälle. Tahtoa tähän jatkossa oli selvästi olemassa.

Laajentuneet mahdollisuudet yleiskaavan käyttämiseen rakentamisen suoraan ohjaamiseen (suoraan rakennuslupapäätöksellä ilman asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua) koettiin hyödyllisenä ja kuntien olosuhteet aikaisempaa paremmin huomioivana. Samoin kylien ranta-alueiden kaavoituksen edellytysten helpottuminen nähtiin parantavan kylien kehittämistä.

Maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen rakentaminen suoraan rakennusluvalla (ilman suunnittelutarveratkaisua) oli monessa kunnassa pohdinnassa. Kun säännökseen lisättiin eduskuntakäsittelyssä myös liitännäiselinkeinot, koettiin soveltamisessa epävarmuutta.

Seuraavat askeleet

Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu ja maakunnan alueidenkäytön tehtävien arvioinnissa halutaan jatkossakin tarkkaan kuunnella pohjalaismaakuntien kuntien odotuksia. Maakunnan liittojen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen taholta tehtiin kunnille laaja kysely maakunnan alueidenkäyttötehtävistä. Vastauksia saatiin runsaasti, kiitokset niistä. Mahdollista on, että kuntien odotuksia vielä selvitetään tarkennetulla kyselyllä.

ELY-keskus tukee MRL:n muutoksen toteuttamista. Toteuttamisessa toki on kaavoituksen ja rakentamisen toimijoilla haastetta. Hyvällä yhteistyöllä ja riittävällä resurssoinnilla näihin tehtäviin uusia mahdollisuuksia avautuu.

 

 

Matti Rantala
Alueidenkäytön ryhmäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Maankäytön ohjaus muuttuu maakuntauudistukseen nähden etupainotteisesti – ELY-keskus kuntien kanssa mukana muutoksessa

Kuntien itsenäinen rooli kaavoitus- ja rakennusasioissa on kasvanut vaiheittain

Kaavoitusta ja rakentamista on sotien jälkeen ohjattu vuoden 1958 rakennuslain ja vuodesta 2000 lähtien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädöksin. Kuntien päätösvaltaa lisättiin jo rakennuslain aikana usealla osittaisuudistuksella. MRL teki, vuonna 2000 voimaantullessaan, kuntien kaavoitus- ja rakennustoimen varsin itsenäiseksi valtion ohjauksesta.

Valtion ja kuntien välisen työnjaon järjestelyä alueidenkäytön tehtävissä voidaan ajallisesti kuvata näin:

• Vuoden 2000 MRL korostaa kuntien päätösvaltaa alueidenkäytössä (kuntakaavojen alistaminen poistui).
• MRL:n muutos 2016 poisti maakuntakaavojen alistamistarpeen ympäristöministeriöön.
• Vuoden 2016 aikana siirrettiin ELY-keskukselta rakentamisen poikkeamisasiat kuntien ratkaistavaksi.
• Vireillä oleva MRL:n muutos lisää entisestään kuntien päätösvaltaa, muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alkupuolella.
• Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) valtioneuvosto on viimeksi päättänyt 2008. Näillä varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteiden uusiminen on parhaillaan käynnissä.
• Tulevan maakuntalain yhteydessä valitusasiat ja laillisuusvalvonnan kysymykset on tarkoitus siirtää perustettavalle uudelle valtion virastolle runsaan kahden vuoden kuluttua.
• Tämän jälkeen ajankohtaistuu MRL:n kokonaisuudistus.

Valmistelussa olevan MRL:n muutoksen (HE MRL:n muutoksesta, luonnos 22.6.2016) tausta

Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite normien purusta siten, että luodaan paremmat edellytykset yritystoiminnalle, maataloudelle, investoinneille, rakentamiselle ja kilpailulle. Rakentamisella on merkittävä vaikutus työllisyyden kehitykseen. Maan talous, mukaan lukien rakennustoiminta, on pitkän aikaa ollut alavireessä. Toimiva kaavoitus taas luo edellytykset rakentamiselle. Kaavoitus- ja lupamenettelyä halutaan tehostaa ja sujuvoittaa nykyiseen verrattuna ja kuntien toimivaltaa halutaan entisestään laajentaa.

Mihin asiakokonaisuuksiin MRL:n muutos nyt kohdistuu?

• Elinkeinotoimintaa edistetään väljentämällä suurmyymälöiden kaavallista sijainninohjausta, suurmyymäläksi katsotaan nykyisen 2000 k-m2 sijasta vasta yli 4000 k-m2 yksikkö ja kaupan laadullisesta luokittelusta tilaa vievään ja päivittäistavarakauppaan luovutaan. Maaseudulla helpotetaan olemassa oleviin maaseutuyrityksiin liittyvien rakennusten rakentamista niin, että erillistä suunnittelutarveratkaisua ei enää vaadita.
• Kaavoitusmenettelyä tehostetaan: Päätösvaltaa voidaan asemakaava-asioissa siirtää valtuustolta alemmalle tasolle, asemakaavan vaiheittainen laatiminen, ”vaiheasemakaava”, mahdollistetaan ja erillistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei tarvita vähäisissä asemakaavamuutoksissa. Ilmeisen vanhentuneen yleiskaavan ohjausvaikutusta asemakaavoitukseen väljennetään niin, että asemakaava voidaan laatia siitä poiketen. Merkittävää muutosta kaavoitusjärjestelmässä merkitsee myös yleiskaavan käyttömahdollisuuksien lisääminen rakentamisen suorassa ohjaamisessa.
• Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia lisätään kylien ranta-alueilla: loma-asutusta käsittelevien yleis- ja asemakaavojen täydennysrakentamismahdollisuuksien turvaaminen kylissä on painavampi tekijä kuin vaatimus säilyttää yhtenäistä rakentamatonta rantaviivaa.
• ELY-keskuksen tehtävää alueidenkäytössä suunnataan edistämiseen nykyisen ohjauksen sijasta. Lausunnot, neuvottelut, valvonta ja muu toiminta sekä valitusoikeuden käyttäminen kohdistetaan valtakunnallisiin ja merkittäviin maakunnallisiin asioihin.

MRL:n muutosesitys

ELY-keskus on osaltaan arvioinut, että lakimuutos tuskin merkittävästi vaikuttaa rakentamisen määrään pohjalaismaakunnissa. Rakentamisen määrä riippuu enemmän maan talouden yleisestä kehityksestä. Yleiskaavan käyttömahdollisuuksien laajentaminen asutuksen sijoituksen ohjauksessa soveltuu hyvin Pohjanmaan maakuntien asutusrakenteeseen. Asutuksen ohjauksessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään yhdyskuntarakenteeseen ja maatalouden kehittämisedellytyksien turvaamiseen.

MRL:n (ja aikaisemmin rakennuslain) soveltamisen tueksi on vuosien kuluessa muodostunut merkittävää oikeuskäytäntöä. Muutos tuo mukanaan paljon uutta kaavoituksen ja rakentamisen ohjaukseen. Haasteena tulee olemaan se, että uutta oikeuskäytäntöä syntyy vasta pidemmän ajan kuluessa.

Muutosesityksestä annetut lausunnot löytyvät valtioneuvoston nettisivulta (kohdassa asiakirjat).

Miten lakimuutosehdotus menee eteenpäin?

 

Muutoksia tehdään rivakasti eikä pitkään tuumaukseen ole aikaa.

Hallituksen esitys MRL:n muutoksesta on tarkoitus saada hallituksen käsittelyyn loppuvuodesta ja voimaan vuoden 2017 keväällä. Pohjalaismaakuntien kunnilta vain 3 kunnalta pyydettiin lausunto, mutta onneksi muutama kunta antoi lausunnon oma-aloitteisesti. ELY-keskus arvioi, että muutos olisi parempi toteuttaa maakunta-uudistuksen kanssa 2019. Siinä yhteydessä joudutaan joka tapauksessa MRL:a tarkastelemaan uudelleen.

 

Matti Rantala
Alueidenkäytön ryhmän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus