Nykyaikaista soiden ennallistamista

Se, kun ojia syntyy ja täyttyy, ei ole enää vain hikistä työtä lapio kädessä. Ajat muuttuvat ja joku voisi ajatella, että täähän on aika sivistynyttä hommaa. Pääasiassahan luontoa pyritään hyödyttämään istumalla varsin kaukana siitä luonnosta, klikkaillen läpi paikkatietoaineistoja ja sovittaen maanpintamallia kohteille, joilla ei juuri sitä korkeusvaihtelua edes ole.

Nää maanmuodot on tässä meidän toiminnassa varsin tärkeitä. Vesi kun tuppaa asettumaan tietylle tasolle maaperässä, niin täytyy olla aika tarkka tieto siitä, mihin asti sitä vettä tulee todellisuudessa. Ja se meidän homma, on kuivuneille soille luontaisesti kuuluvan, veden palauttamista. Ei johdeta mistään kovin kaukaa niitä vesiä, vaan siltä kuivuneen suon luontaiselta valuma-alueelta.

Paikkatietoa ja karttakuvaa näkyvissä.

Mikäänhän ei varsinaisesti käytännössä rajoita sitä, että missä yhteydessä sitä vettä voidaan palauttaa suolle. Parhaiten se kuitenkin onnistuu muiden ennallistamistöiden tai ojien kunnostamisen yhteydessä. Saattaa jopa rahaa säästyä, vaikkei edes hirveästi se ennallistaminen kiinnostaisi.

Kyllä sinne metsäänkin on välillä syytä lähteä, mutta hommat pitäisi olla aika pitkälle valmiita, kun sinne mennään. Tai vaihtoehtoisesti hommat on voineet mennä joltain osin pieleenkin, jos sinne lähetään. Kokemusta vedenpalautuksesta on sen verran jo kertynytkin, että voidaan todeta, että sinne maastoon kannattaa aina mennä ennen kuin laitetaan paikkoja taas luontaisesti veden valtaan.

Kuva suosta.

Helmi-elinympäristöohjelmassa määritetään tarkkoja paikkoja vedenpalautusuomille, jotta vettymisriskit saadaan minimoitua. Vuoteen 2030 mennessä tulee kartoitettua maastossa 400 kohdetta, ja toivon mukaan mahdollisimman suuri määrä tästä ennallistettua. Tämän toiminnan pohjalta paikallisesti ollaan vettä johdettu ojaston kunnostuksen yhteydessä tänä vuonna Pedersören Passmossenilla, luonnonhoitohankkeen yhteydessä Kauhajoen Rytiperällä ja ennallistamishankkeen yhteydessä Alajärven Iso Narunnevalla.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin oheisten linkkien kautta voit lukea lisää:
Kunnostusojituksen suunnittelu suojelualueiden läheisyydessä (storymaps.arcgis.com)
Vesien palauttaminen suojelusoille -hanke (tapio.fi)
Tapio ja Metsäkeskus suunnittelevat veden palauttamista suojelusoille (maaseuduntulevaisuus.fi)
Vedenpalautus (www.ymparisto.fi)

Blogikirjoittajan kuva.

Olli Salo
Hankekoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

POSKI eli pohjavesien suojelun ja maa-ainesten oton yhteensovittaminen 

Maankamaran eli maa- ja kallioperän ainekset ovat uusiutumaton luonnonvara. Kalliomurske-, sora- ja hiekka-aineksia hyödynnetään kuitenkin jatkuvasti erilaisiin rakennushankkeisiin, kuten esimerkiksi pohja- ja tierakenteisiin sekä betonin tuottamiseen. Suomessa maa-aineksia arvioidaan käytettävän vuosittain 130–150 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä on asukasmäärään suhteutettuna EU:n suurimpia lukuja. Maa-ainesten ottamisella on aina monia vaikutuksia ympäristöön ja luontoon. Ympäristövaikutukset kohdistuvat erityisesti alueen geologisiin ja biologisiin luonnonarvoihin, sekä maisemakuvaan (kuva 1). Soran ja hiekan ottamisalueilla korostuvat lisäksi vaikutukset pohjaveden esiintymisympäristöön. Kallion ottotoiminnasta, kiviainesten käsittelystä ja liikenteen järjestämisestä taas aiheutuu lähes väistämättä melu-, pöly- ja tärinähaittoja. Maa- ja kallioainesten ottoa säätelevätkin useat lait ja asetukset sekä suositukset, joiden avulla ottotoimintaa pyritään ohjaamaan hallitusti sekä vähentämään siitä aiheutuvia haittoja ympäristölle ja luonnolle. 

Isoja hiekkakasoja kesäisessä maisemassa metsän keskellä. Sininen taivas ja muutamia pilviä.
Kuva 1. Hiekka-aineksen ottoalue Kauhavalla (Juha Kinnunen; EcoChange Oy). 

Suomessa ottotoiminnan kestävän suunnittelun ja alueellisen ohjaamisen avuksi on kehitetty vuodesta 1994 asti toiminut POSKI-hanke eli pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishanke. Tämä maakunnallisina erillishankkeina toteutettu tutkimus- ja kehittämistyö on tähdännyt ajantasaisen tiedon tuottamiseen paitsi kiviaines- ja vesihuollon tarpeista, niin myös hyödynnettävissä olevista luonnonmateriaaleista sekä niitä korvaavista materiaaleista. 

Mikä POSKI-hanke?

Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ensimmäinen POSKI-hanke laadittiin vuosina 1994–1997. Tuolloin koottiin perustiedot sora- ja kallioalueiden kiviainesten määrästä ja laadusta, pohjavesialueiden ominaisuuksista, alueiden geologisista, biologisista ja maisemallisista arvoista sekä niiden käyttökelpoisuudesta vedenhankintaan ja kiviainestoimintaan. 1990-luvulla tehdyn selvityksen jälkeen maakuntien maankäytössä voidaan katsoa tapahtuneen monia alueellisia ja paikallisia muutoksia, kuten uusien suojelualueiden perustaminen, kaavoitus, asuin- ja vapaa-ajan rakennuskannassa tapahtuneet muutokset ja viimeisimpänä huomattavampana kokonaisuutena uusien pohjavesialueiden uudelleenluokittelu ja rajaustarkistukset Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Syksyllä 2020 päätettiinkin käynnistää yhdessä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaliittojen kanssa POSKI-hankkeen päivitystyö, jossa POSKI-aineisto päivitettäisiin tähän päivään. 

Päivitystyö käynnistyi toden teolla keväällä 2021, jolloin vanhat maa- ja kiviainesten täysin tai osittain soveltuviksi katsotut aluerajaukset käytiin systemaattisesti läpi poissulkevan analyysin avulla. Poissulkevan analyysin tarkoituksena oli löytää sellaiset alueet, joiden kohdalla maa- tai kalliokiviaineksen otto ei olisi ristiriidassa luonnonsuojelullisten tai muiden maankäyttöä rajoittavien tekijöiden kanssa (taulukko 1). Työvaiheessa käytettiin apuna useita eri paikkatietoaineistoja. Poissulkuvaiheen jälkeen jäljelle jääneille alueille teetettiin tarkemmat maisema- ja luontoinventoinnit, jonka aikana alueet käytiin katsomassa maastossa tarkemmin niillä mahdollisesti esiintyvien arvokkaiden luontoarvojen havainnoimiseksi. Lisäksi maastokartoituksen yhteydessä inventoitiin alueilla mahdollisesti esiintyviä erityisiä maisema-arvoja. 

Hankkeen luontoselvityksiä jatketaan edelleen vuonna 2022, ja lisäksi kartoitetaan uusia mahdollisia POSKI-alueita olemassa olevan geologisen aineiston avulla. Näiden rinnalla selvitetään tarkemmin maakuntien kiviaineshuollon nykytilaa ja tarve-ennustetta vuoteen 2050 asti. Oleellinen osa selvitystyötä on myös luonnonkiviaineksia korvaavien uusiomateriaalien käyttötilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet korvata näillä kiertotalousmateriaaleilla neitseellisen luonnonkiviaineksen käyttöä. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan POSKI-päivityshankkeen on kokonaisuudessaan tarkoitus valmistua vuonna 2023, ja jo sitä ennen hankkeesta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää seuraavien maakuntakaavojen suunnitteluprosesseissa. 

Taulukko 1. POSKI-hankkeen maa- ja kalliokivialueiden luokittelun pääperiaatteet. 

Lisätietoja maa-ainesten ottamistoiminnasta ja kestävästä käytöstä: Maa-ainesten ottaminen: Opas ainesten kestävään käyttöön (Ympäristöministeriön julkaisu). 

Tietoja muiden alueiden POSKI-hankkeista: Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) (Suomen ympäristökeskuksen websivut).  

Olli-Matti Kärnä 
Luonnonsuojelun asiantuntija 
Ympäristö ja luonnonvarat
-vastuualue
Luonnonsuojeluyksikkö 
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 

Vielä ehdit mukaan öljysuojarahaston JASKA-hankkeeseen

Omistatko vanhan kyläkaupan tai vuosia sitten lopetetun huoltoaseman? Kyläkaupoissa on usein myyty myös polttoainetta. Onko sinulla tietoa kiinteistösi maaperän kunnosta? Jos kiinteistöllä on myyty polttoainetta, on mahdollista, että sitä on joutunut myös maaperään. Siitä voi aiheutua terveys- tai ympäristöhaittoja, jos polttoaine jossain vaiheessa kulkeutuu pohjaveteen, sisäilmaan tai vesijohtoputkeen. Terveysongelmia ja taloudellisia haasteita voi aiheutua, jos kaivamisen yhteydessä törmätään pilaantuneeseen maaperään.

Maaperän tilan tietojärjestelmä

Ympäristöviranomaiset ylläpitävät valtakunnallista Maaperän tilan tietojärjestelmää (Matti). Järjestelmään on merkitty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta noin 2000 kohdetta, joissa on todettu tai epäillään maaperän pilaantumista. Osa kohteista sellaisia, jotka on jo kunnostettu tai todettu tutkimuksilla puhtaiksi. Tietojärjestelmään merkitsemisestä on tiedotettu kiinteistöjen omistajia. Kaikki vanhat polttoaineen jakelupisteet tai pienet korjaamot eivät välttämättä ole viranomaisten tiedossa. Kiinteistön omistajanvaihdoksen yhteydessä uudelle omistajalle tulee kertoa, jos tietää tai epäilee että kiinteistöllä saattaa olla pilaantunutta maata.

JASKA-hanke

Ympäristöministeriön yhteydessä toimivan öljysuojarahaston JASKA-hankkeessa tutkitaan ja kunnostetaan riskialueilla (esim. pohjavesialue tai asuttu kiinteistö) sijaitsevia vanhoja öljyllä pilaantuneita kiinteistöjä. Hanke on määräaikainen ja sen toteutus on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. JASKA-hanke on alkanut vuonna 2012. Hankkeeseen otetaan vastaan uusia hakemuksia 31.12.2020 asti.

Hankkeeseen hakeutuminen on kiinteistön omistajalle vapaaehtoista. Hankkeessa tehtävät tutkimukset antavat kuitenkin luotettavaa tietoa alueen tilasta nykyistä tai tulevaa käyttöä ajatellen. JASKA-hankkeeseen voi hakea mukaan ottamalla yhteyttä hankkeen yhteyshenkilöihin.

Kun kiinteistö on valittu hankkeeseen, tehdään ensimmäisessä vaiheessa historiaselvitys (mm. omistushistoria ja toimintahistoria) ja kohteen maaperä tutkitaan.  Jos kohteessa todetaan pilaantuneen maaperän kunnostustarve, voi omistaja hakeutua hankkeen toiseen vaiheeseen, jossa maaperä puhdistetaan. Pirkanmaan ELY-keskus toteuttaa tutkimukset ja mahdollisen puhdistamisen. Tutkimuksesta laaditaan tutkimusraportti ja kunnostuksesta kunnostuksen loppuraportti.

Esimerkki kohteen kunnostuskartasta.

Hankkeeseen soveltuvat kohteet

JASKA-hankkeeseen soveltuvat kohteet ovat mahdollisesti öljyllä pilaantuneita kiinteistöjä. Sellainen voi olla esimerkiksi polttoaineiden jakelupiste (huoltoasema, vanha kyläkauppa tms.), korjaamo tai muu öljyn käsittely- tai varastointialue.

Kohteen tulee olla ns. isännätön, eli sellainen, jossa pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta tai tämä ei kykene vastaamaan puhdistamisen kustannuksista eikä pilaantuneen alueen haltijaa voida kohtuudella velvoittaa puhdistamaan aluetta (Öljysuojarahastolaki 15 §).

Soveltuvan kohteen tulee olla riskikohde. Silloin kiinteistö on asuinkäytössä tai sijaitsee joko pohjavesialueella tai vesistön läheisyydessä.

Koko Suomessa JASKA-hankkeeseen on osallistunut tähän mennessä lähes 430 kohdetta. Tutkituista kohteista 43 % on ollut sellaisia, joissa on todettu maaperän puhdistustarve.

JASKA-hankkeen yhteystiedot

JASKA-hankkeen yhteyshenkilöt:
Mikko Rautio, mikko.rautio@ely-keskus.fi, puh. 0295 036 057
Sanna Pyysing, sanna.pyysing@ely-keskus.fi, puh. 0295 036 046

Öljysuojarahaston JASKA-hanke ja ESKO-kohteet (maaperakuntoon.fi)

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen rooli

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu arvioon siitä, soveltuuko kohde JASKAan. Tutkimusvaiheen jälkeen ELY-keskus antaa öljysuojarahastolle lausunnon siitä, onko kohteessa tutkimusraportin perusteella kunnostustarve. Mikäli kohde kunnostetaan, JASKA-hanke tekee siitä ELY-keskukselle ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ja ELY-keskus antaa ilmoituksen perusteella päätöksen kunnostuksesta. Kohteen kunnostamisen jälkeen ELY-keskus hyväksyy tehdyn kunnostuksen lausunnollaan.

Kohteen tiedot päivitetään Maaperän tilan tietojärjestelmään ja siitä tiedotetaan kiinteistönomistajaa. Kiinteistön myynnin yhteydessä tutkimus- ja kunnostusraportit sekä ELY-keskuksen lausunnot voi esittää tulevalle omistajalle.

 

Anna Vainio
Pohjavesiasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Katja Viitaniemi
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjavesi, iso-P

Pohjavesi. Sitä on piilossa lähes kaikkialla jalkojemme alla olevassa maa-  ja kallioperässä. Näemme Pohjavedestä parhaiten vilauksia silloin, kun se purkautuu maanpinnalle lähteinä, mutta Sitä purkautuu maan uumenista myös muualle, kuten soihin, puroihin, jokiin ja järviin.

Suomessa suurin osa käyttämästämme talousvedestä on Pohjavettä. Pohjanmaalla, Vaasan kaupungissa, on käytössä ns. pintavesilaitos, jossa puhdistetaan Kyrönjoen vettä talousvedeksi. Sinäkin siis käytät Pohjavettä päivittäin. Kun avaat hanan keittääksesi pannullisen kahvia, käyt suihkussa tai peset pyykkiä. Jopa silloin, kun vedät vessan. Tuleeko Pohjavesi siis hanasta? Jossain hanan ja putkiverkoston ”toisessa päässä” sijaitsee kaivo. Se voi olla omalla pihamaallasi, tai jossain hyvinkin kaukana – Pohjavesialueella.

Pohjavesialue on tuhansia vuosia sitten jääkauden tuloksena kerrostunut maaperän muodostuma – yleensä harju, jossa maalajit ovat sopivan karkeita siihen, että sade- ja sulamisvedet imeytyvät hyvin, ja samalla maakerrosten paksuus on niin suuri, että Pohjavettä muodostuu runsaasti, ja sitä jää niin sanotusti varastoon tähän pohjavesimuodostumaan, eli akviferiin. Pohjavesimuodostuman tulee myös olla pinta-alaltaan riittävän suuri, jotta Pohjavettä riittää useamman talouden käyttöön. Joillain alueilla myös kallioperän ruhjeisiin ja rakoihin voi varastoitua suurempia määriä Pohjavettä. Näiltä vedenhankintaa varten tärkeiksi luokitelluilta 1-luokan pohjavesialueilta otetaan vettä kylien ja kaupunkien veden tarvetta varten.

Koska meidän tulee varautua kasvaviin ihmisjoukkoihin, ja ennakoida erilaisia onnettomuus- ja kriisitilanteita, on Suomessa kartoitettu myös vedenhankintaan soveltuvia 2-luokan pohjavesialueita. Ne ovat samanlaisia maaperän muodostumia kuin vedenhankintakäytössä olevat pohjavesialueet, ne vain eivät juuri tällä hetkellä ole vedenottokäytössä, esimerkiksi hankalamman sijaintinsa takia. Vuonna 2015 voimaan tulleen vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutoksen myötä saimme Suomeen uuden pohjavesialueluokan: E niin kuin Ekosysteemi. Tämä E-merkintä voi olla lisätietona myös 1- ja 2-luokan pohjavesialueissa. Näillä alueilla sijaitsee tunnettu luonnonsuojelualue, tai metsä- tai vesilain mukaan suojeltu lähde, ja niiden pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen pohjaveden vaikutuksesta. Tällaisella alueella yleensä piilossa olevan Pohjaveden vaikutus siis näkyy selvemmin niillä esiintyvien kasvi- ja eläinlajien takia.

Pohjavettä, ja erityisesti pohjavesialueita suojellaan ympäristönsuojelu- ja vesilaissa olevilla määräyksillä. Pohjaveden pilaamiskielto koskee kaikkea maaperässämme olevaa pohjavettä. Vedenhankintakäytössä olevan pohjaveden määrää ei myöskään saa vähentää. Näiden määräysten noudattamista valvovat ympäristöviranomaiset ELY-keskuksissa ja kunnissa. Koska pohjavesialueilla maaperä soveltuu hyvin myös rakentamiseen, ja rakentamiseen parhaiten soveltuvat ainekset sijaitsevat usein pohjavesialueilla, aiheutamme toimillamme useita riskejä Pohjavedelle. Lista on pitkä, mutta esimerkiksi jätevedet, öljyt ja torjunta-aineet kaikki sisältävät Pohjavettä pilaavia aineita tai bakteereita. Näiden aineiden joutuminen kaivoon saattaa tehdä vedestä juomakelvotonta pidemmäksikin aikaa. Laajojen alueiden päällystäminen vähentää muodostuvan pohjaveden määrää. Pohjaveden määrää voi vähentää myös ojan kaivaminen, mikä saattaa aiheuttaa purkauman, josta pohjavesi pääsee pakoon varastostaan.

Työni on suojella Pohjavettä, yhtä arvokkaimmista luonnonvaroistamme. Samalla työni on suojella Sinunkin oikeuttasi puhtaaseen juomaveteen. Harva pääsee pröystäilemään sillä, että huuhtoo kultaakin kalliimpaa ainetta pöntöstä alas – joka päivä.


 

Maiju Ikonen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaperän ja pohjaveden puhtaus – terveyden ja ympäristön takia tärkeä asia

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluu monesti hyvin erilaiset ja haastavat maaperän sekä pohjaveden pilaantumistapaukset.

Ennen puhuttiin maaperän tai pohjaveden saastumisesta, nykyisin pilaantumisesta. Termit ovat hieman muuttuneet ajan saatossa. Maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmassa mittakaavassa vasta 1990-luvulla.

Oma työni kohdistuu maaperän sekä pohjaveden suojeluun ympäristölainsäädännön valvonnan kautta. Tärkeintä tässä työssä on huolehtia siitä, että ihmisille on turvattu puhdas ympäristö elää ja työskennellä sekä puhdas vesi, jota juoda.

Työnsarkaa on kuitenkin valtavasti. On kyse sitten vanhasta pilaantumistapauksesta taikka ennakkovalvonnasta, jolla pyritään ehkäisemään mahdolliset maaperän tai pohjaveden pilaantumistapaukset ennalta.

Kuitenkin suurin osa pilaantumistapauksista on tapahtunut jo kauan aikaa, usein vuosikymmeniä sitten.

Viime vuosisadalla yhteiskunnan teollistuessa maaperän tai pohjaveden pilaantumiseen ei liiemmälti kiinnitetty huomiota. Eikä ollut lainsäädäntöäkään. Vanhojen pilaantumistapauksen kunnostusvastuita pohdittaessa joudutaan usein esimerkiksi turvautumaan vanhaan jätelainsäädäntöön.

Huomattava osa aikaisemmista pilaantumistapauksista johtuu öljystä ja siitä jalostetuista jatkotuotteista. Yhteiskunta ei pyöri ilman öljyä ja sitä onkin monessa eri muodossa päässyt ympäristöön vahinkojen sekä aikaisemmin hyväksyttyjen, nykypäivänä kiellettyjen toimien kautta. Toisena tyypillisenä haitallisina aineina ovat raskasmetallit, joita on päässyt ympäristöön teollisessa toiminnassa, kaatopaikoilta, liikenteestä ja hyvin monesta muustakin toiminnasta.

Lopetettu polttonesteiden jakeluasema on yksi tyypillisin yksittäinen kohde, jonka maaperää sekä myös pohjavettä on kunnostettu ja myös jatkossakin kunnostetaan. Ennen vanhaan asemilla ei ollut maaperän tai pohjaveden suojausrakenteita vaan polttonesteet pääsivät vahinkotapauksissa sekä normaalissa jakelutoiminnassa imeytymään maaperään aika helposti. Nykyisin jakeluasemilla tulee olla suojausrakenteet mutta onnettomuuksia ei kuitenkaan voida koskaan ehkäistä täydellisesti.

Öljyvahingot suuri työllistäjä

Onnettomuuksista puheen ollen, yksi suuri työllistäjä onkin erilaiset öljyvahingot. Erilaisia öljyvahinkoja sattuu melkein joka päivä, tosin suurimpaan osaan niistä ei ELY-keskuksen tarvitse puuttua. Pelastuslaitoksen velvollisuuksiin kuuluu ensitoimien tekeminen vahingoissa ja kunnalle tarvittaessa jälkitorjunta. Viimekädessä vahinko muodostuu pilaantuneisuusasiaksi, jossa ELY-keskus on valvontaviranomainen. Yleensä vahingot ovat erilaisia liikennevahinkoja. Ongelmia tulee esimerkiksi silloin kun kuorma-auton polttonesteet ovat valuneet ulosajon seurauksena maahan tai vielä pahempaa, jos säiliöauto on kellahtanut nurin tienpenkalle pohjavesialueella. Tällöin voi olla vaarassa vesilaitoksen raakavesi.

Lämmitysöljyvahingot ovat myös yleisiä. Lisäksi ne on yksittäisen henkilön kannalta todella ikäviä tapauksia, varsinkin jos vakuutusasiat eivät ole kunnossa. Kiinteistön lämmitysöljyvahinkojen kustannukset ovat yleensä kymmeniä tuhansia, joskus jopa satoja tuhansia euroja, ennen kuin tarvittavat puhdistustoimet sekä uudelleenrakennustoimet on tehty. Lämmitysöljyvahingoissa onnettomuuden aiheuttajana voi olla hyvin moni eri asia. Yleensä kuitenkin itse säiliön puhki ruostuminen, liitinvuodot sekä ennen yleisen kaksoisputkijärjestelmän paluuputken rikkoutuminen on tyypillisimpiä vahinkojen aiheuttajia. Myös säiliöiden ylitäyttöjä tapahtuu. Öljyvahingon tapahtuessa onkin tärkeää aina ilmoittaa vahingosta hätäkeskukseen, jotta pelastuslaitos voi suorittaa tarvittavia ensitoimenpiteitä vahingon torjumiseksi.

Pilaantumistapaukset, on ne sitten vuosikymmeniä vanhoja tai uusia vahinkotapauksia saadaan kuitenkin pääsääntöisesti hoidettua siten, että ympäristö- ja terveysriskit ovat hallinnassa kunnostuksen jälkeen. Kunnostustapoja ja riskinhallintatoimenpiteitä on nykyään monenlaisia.

Maaperän osalta puhdistus on yleensä helpompaa kuin pohjaveden. Pohjaveden pilaantumistapaukset voivat olla joskus hyvinkin haastavia, kunnostaminen voi olla kallista, viedä epämääräisen kauan aikaa taikka kunnostaminen voi olla mahdotonta.

Kansalaisten puhtaan veden turvaamiseksi maaperän sekä pohjaveden puhdistuksiin olevia yhteiskunnan resursseja onkin pyritty ohjamaan pilaantuneille alueille, jotka sijaitseva pohjavesialueilla, varsinkin sellaisilla, missä on talousvedenottoa.

Puhdasta vettä hanasta myös tulevaisuudessa

Vettä ei monesti tule ajateltua tarkemmin, se tulee hanasta ja sitä voi juoda. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvyys maailmanlaajuisesti. Me olemme onnekkaita, puhtaita pohjavesivesivaroja on vielä hyvin käytettävissä ja niistä pitää huolehtia myös jatkossa. Asiaan kiinnittää vasta sitten huomiota kun vesi ei ole juomakelpoista tai sitä ei tule hanasta.

Pohjavesialueiden puhtaan veden turvaaminen lainsäädännön valvonnalla onkin yksi ELY-keskuksen työnsarka. ELY-keskuksen pohjavesisuojeluun perehtyneiden viranomaisten ennakkovalvonnalla pyritäänkin puuttumaan asioihin, ennen kuin vahinkoja pääse sattumaan tai riskitoimintoja sijoittautumaan luokitelluille pohjavesialueille.

Onko maaperä tai pohjavesi pilaantunut? Lainsäädännössä on olemassa erilaisia ohje- ja viitearvoja, joilla voidaan arvioida maaperän tai pohjaveden laatua. Rajanveto pilaantuneen ja puhtaan välille on kuitenkin nykyään aika hankala vetää. Harvoin ympäristö puhdistetaan täysin puhtaaksi, jos se on päässyt pilaantumaan. Tarkoitus on puhdistaa kustannustehokkaasti maaperä tai pohjavesi sille tasolle, että jäljelle jääneet haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta ympäristö- tai terveysriskejä jatkossa.

 

pilaantunutmaa

Yllä olevassa kuvassa kunnostettiin I luokan pohjavesialueella olevan ampumaradan valleja seulomalla luodit pois hiekasta ennen pilaantuneen maan pois kuljetusta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Luodit toimitettiin kierrätykseen.

Silloin kun työssä onnistutaan, ei meidän virkamiesten olemassaoloa tavallinen kansalainen liiemmälti huomaa. Olemme taustalla huolehtimassa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnista!

 dsc_0072

Ilkka Närhi
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusvastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus