CAP27 ja maaseudun kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla

Maaseudun ja maatalouden kehittämisessä on tällä hetkellä laajasti käytössä termi CAP27. Lyhenteeksi sen tunnistaa, mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan?

Lyhenne CAP27 tulee EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevasta rahoituskaudesta (Common Agricultural Policy, CAP), jota tullaan soveltamaan vuosina 2023–2027. Tulevalla rahoituskaudella tavoitellaan mm. ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, oikeudenmukaista tulotasoa ja kilpailukykyä, uusien viljelijöiden saamista alalle sekä elinvoimaisia maaseutualueita. Jokaisen jäsenvaltion tapaan Suomi laatii kansallisen strategiasuunnitelman (CAP-suunnitelman), jossa kuvataan maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kansalliseen valmistelutyöhön liittyen ELY-keskukset valmistelevat yhdessä alueen toimijoiden kanssa alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat ja paikalliset Leader-ryhmät omat paikalliset kehittämisstrategiansa.

ELY-keskuksen alueellinen valmistelu

ELY-keskusten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat kattavat kehittämishankkeet, maaseudun yritystuet sekä ensimmäistä kertaa myös maatalouden rakennetuet. Kehittämissuunnitelmassa esitetään strateginen näkemys alueen maaseudun kehittämisen painopisteistä sekä kiteytetään keskeiset päämäärät, tavoitteet ja keinot.

Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen painopisteiksi on yhteisesti määritelty

• Ruokaprovinssin kehittäminen
• Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen
• Maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi

Kaikkia painopisteitä yhdistävät läpileikkaavat teemat: digitalisaatio, osaamisen lisääminen, ympäristö, ilmastonmuutos sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.

Viime syksyn aikana kutsuimme koolle keskeisiä toimijoita ja sidosryhmiä miettimään painopisteiden sisältöjä. Työryhmien toiminta on ollut aktiivista ja olemme saaneet niistä paljon kehittämistarpeita ja -ideoita. Kiitos teidän kaikkien mukana olleiden!

Laajemmin maaseudun kehittämistarpeita ja -ideoita kerätään kaikille avoimen VIIMA-kommentointialustan kautta (app.viima.com). Kommentointimahdollisuus on auki maaliskuun loppuun saakka, joten vielä ehtii tuoda omia ajatuksia esille tai jatkojalostaa toisten ideoita.

Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta

CAP27-valmisteluun liittyen meillä on nyt helmikuussa tulossa Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta -webinaari. Tavoitteena on luoda yhdessä tulevaisuuden näkymiä ja verkostoja eteläpohjalaisen maaseudun parhaaksi. Tilaisuudessa kuulemme europarlamentaarikko Elsi Kataisen tuoreimmat kuulumiset CAP27-valmistelusta. Lisäksi Anssi Rantanen johdattelee meitä tulevaisuuden tärkeimpiin metataitoihin: oppimaan oppimiseen, kasvun ajattelutapaan ja tulevaisuuden työelämätaitoihin.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumislinkki uusimmissa Uutisjyvissä (kehaemail.stt.fi)

Tilaisuus on kaikille avoin, lämpimästi tervetuloa!

 

Kehittämisterveisin,

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutu ajankohtaisempi kuin aikoihin

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen. Emme ole voineet välttyä kuulemasta koronakriisin vauhdittamasta maallemuuttobuumista. Kiinnostus maaseutuun on herännyt korona-aikana, kun ihmiset ovat työskennelleet etänä ja maaseutu on noussut vaihtoehtoiseksi asuinpaikaksi. Koronakriisi saattoi pistää vauhtia olemassa oleviin maallemuuttosuunnitelmiin, mutta odotettua isoa maallemuuttobuumia ei tullutkaan. On kuitenkin aistittavissa, että jotain on tapahtumassa.

Varmasti suurin vaikuttavin tekijä maallemuuton mahdollistajana on etätyö. Itselleni siirtyminen keväällä etätyöhön oli ihan uusi asia, joka meni yllättävän hyvin ja luulen että se jää jollain tasolla osaksi myös tulevaisuutta.

Olenko maalainen vai kaupunkilainen? 

Maaseudusta kerrotaan nykyisin monipuolisesti mediassa, joka varmasti lisää kiinnostusta maalle muuttoa ja siihen liittyvää elämäntapaa kohtaan. Vaikka nykypäivän mielikuvat maaseudusta ovat monipuolistuneet, kuulemme silti usein mustavalkoista vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välillä. Tosin monet ihmiset eivät halua lokeroida itseään maalaiseksi tai kaupunkilaiseksi.

Kyllä maalla on mukavaa  

Myös monipaikkaisuuden ilmiö, jossa ihmisillä on useampi kuin yksi asuinpaikka vahvistuu Suomessa. Ihmiset tekevät työtä, asuvat, harrastavat ja tarvitsevat palveluja monella eri paikkakunnalla. Halutaan työskennellä ja nauttia elämästä maaseudun luonnon keskellä, mutta toisaalta pitää kiinni kaupunkielämän tarjoamista palveluista.

Täytyy myös muistaa, että muuttaminen on luonnollinen osa ihmisen elämänpolkua. Samalla se kertoo niistä arvoista, joita pidämme itsellemme tärkeinä. Nuoria vetävät puoleensa koulutus-, harrastus- ja tapahtumatarjonta, kun taas nuoret aikuiset ja lapsiperheet arvostavat asumista ja palveluita mielekkäässä elinympäristössä. Iäkkäämmällä väestöllä asuinpaikan valinnassa vaikuttavat turvallisuus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus.

Kunnilla ja alueilla onkin suuri haaste, pystyvätkö he tarjoamaan kaikille kaikkea. Nyt on aika tuoda esiin väljempää maaseutua, jossa asukkailla on tilaa hengittää ja toteuttaa itseään.

Myös sinulla on mahdollisuus kommentoida ja ideoida, millainen on sinun tulevaisuutesi maaseutu. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kerää kommentteja helmikuulle 2021 asti ja käyttää vastauksia alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmisteluun EU-kaudelle 2021-2027.

Kommentoi ja esitä ideoita Viima-alustalla (app.viima.com)

 

Essi Kiili
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelman kuulumisia

Hankkeisiin ja yritystukiin vielä rahoitusta

Kuluva EU:n ohjelmakausi on kääntynyt loppusuoralle. Hanke- ja yritystukiin on vielä tänä vuonna käytettävissä mukavasti rahoitusta, ensi vuoden ollessa rahoitusmäärältään vaatimattomampi. Kannustaisinkin jalostamaan hyvät hanke- ja yritystuki-ideat tänä vuonna hakemuksiksi saakka. Seuraavat hankkeiden valintajaksot tänä vuonna ovat toukokuun ja lokakuun lopussa. Yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja lokakuun lopussa. Ensi vuoden osalta valintajaksoihin on tulossa hiukan muutoksia. Hankkeiden valintajaksot vuonna 2020 ovat maaliskuun ja syyskuun ja yritystukien valintajaksot ovat tammikuun, huhtikuun, heinäkuun ja syyskuun lopussa. Tukipäätöksiä voidaan tehdä 2020 vuoden loppuun saakka ja hankkeiden toteutusaika voi näillä näkymin olla 31.12.2022 saakka.

Väliarvioinnin havainnot

Maaseutuohjelman mahtisatoa, tuloksia ja vaikuttavuutta, juhlittiin viime viikolla lähes 180 henkilön voimin. Maaseutujuhlassa saimme kuulla hienoja vaikuttavuustarinoita siitä, mitä merkitystä maaseuturahaston tuella on ollut ihmisten, yhteisöjen ja yritysten elinvoimaan.

Mahtisatoa -vaikuttavuusprosessin lisäksi olemme toteuttaneet alkuvuodesta yhdessä Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa yhteisen alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarvioinnin. Siinä Etelä-Pohjanmaan tunnuspiirteiksi nousivat yritystukien hyvä maakunnallinen kattavuus sekä teollisten yritysten tukeminen ja uuden yritystoiminnan edistäminen. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaalla panostetaan yleishyödyllisiin vapaa-ajan investointeihin.

Hankkeiden keskeisiä tuloksia ovat kohderyhmän osaamisen nostaminen, tietomateriaalin tuottaminen kohderyhmälle sekä toteuttajaorganisaation osaamisen paraneminen. Hankkeilla on myös edistetty yhteistyöverkostojen syntymistä ja alueiden väliset hankkeet koetaan onnistuneiksi. Yritystukien merkittävimmiksi tuloksiksi todetaan yrityksen toiminnan laadun koheneminen, työllisyyden säilyminen sekä uudet tuotteet tai palvelut. Pidemmällä aikavälillä hankkeiden vaikutuksia arvioidaan näkyvän lisäinvestointeina, yrityksien uudistumisena ja kannattavampana toimintana.

Arviointi suosittaa, että jatkossa tulee kiinnittää huomioita maaseudun kehittämistyön julkisuuskuvan parantamiseen, hankkeiden kohderyhmien tarkempaan määrittelyyn ja vaikuttavuuden parantamiseen esimerkiksi kytkemällä kehittämistoimia vahvemmin yritysten omiin kehittämisprosesseihin. Näin uusien toimintatapojen juurruttaminen olisi todennäköisempää.

Lue lisää väliarvioinnista.

Alueelliset painopisteet ohjelmakaudelle 2020-2027

Helmi-maaliskuussa kokosimme maaseutuohjelman keskeisiltä toimijoilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä ja kommentteja tulevan ohjelmakauden tarpeista ja painopisteistä. Sähköisten kyselyjen lisäksi järjestimme kaksi keskustelutilaisuutta.

Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen keskeiset tarpeet liittyvät maatalouden kannattavuuden tukemiseen, maaseudun infrastruktuuriin ja asumisen edellytyksiin, osaamisen lisäämiseen ja siinä erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen, maaseudun yritystoiminnan edistämiseen, kestävään metsätalouteen, energia- ja ympäristöasioiden sekä kestävän kehityksen huomiointiin.

Näiden perusteella esitimme Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen tuleviksi painopisteiksi:

1) Ruokaprovinssin kehittäminen
2) Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen
3) Maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi
4) Osaamisen lisääminen

Läpileikkaavina teemoina: ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Näiden painopisteiden sisältöjä tullaan tarkentamaan tulevan syksyn aikana, olette tervetulleita tähän työhön mukaan!

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus