Maaseutuohjelmaan tulossa siirtymäkausi

Kuluva ohjelmakausi 2014-2020 on kolmas EU:n rahoituskausi, jonka toimeenpanossa olen työurani aikana ollut mukana. Neljännen rahoituskauden vaihdos on ihan tuota pikaa edessä. Rahoituskausien taitoskohdissa on ollut selkeät suunnitelmat, kuinka vaihdos sujuisi sujuvasti. Aina suunnitelmat eivät ole toteutuneet niin kuin piti ja se on näkynyt maaseudun kehittämistyössä rahoituskatkoksina.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituskauden 2022-2027 (CAP 27) valmistelu on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa. Tuntuu, että erityisesti tällä kertaa valmistelua ovat hidastaneet isot ja osittain ennakoimattomatkin asiat: EU:n toimielinten kokoonpanojen viimevuotiset muutokset, Brexit-keskustelu ja nyt viimeisimpänä pandemia ja siihen liittyvät elvyttämissuunnitelmat. Muun muassa näiden vuoksi monivuotista rahoituskehysratkaisua ei ole vielä saatu aikaiseksi ja toimeenpanoasetusten käsittely on kesken. Kansallisella tasolla valmistelu kuitenkin etenee ja toimia alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmistelun suhteen on myös tehty.

Työkoneet ovat muuttuneet vuosien varrella: hevosvetoinen äes.

Siirtymäkausi tulisi koskemaan myös hanke- ja yritystukia

Monen asian ollessa vielä auki, nykyiseen CAP-uudistukseen on tulossa siirtymäkausi. Tämän hetken virallisen tiedon mukaan komissiossa valmistaudutaan yhden vuoden siirtymäkauteen, mutta poikkeustilanne huomioiden kahden vuoden siirtymäkausi näyttää todennäköisemmältä.

Näköpiirissä on, että ensimmäistä kertaa siirtymäkauden menettelyt koskettaisivat myös hanke- ja yritystukia. Asiakkaan näkökulmasta siirtymäkausi ei toisi suuria muutoksia. Maaseutuohjelman hanke- ja yritystukien haku ja päätöksenteko jatkuisi kuluvan kauden menettelyillä, mutta rahoitus tulisi uuden kauden varoista. Maaseudun kehittämistyötä pystyttäisiin ylläpitämään ilman rahoituskatkoksia jo tutuksi tullein toimin.

Kuluvan kauden rahoitusta vielä jäljellä

Hanke- ja yritystukiin on vielä jäljellä kehittämisrahoitusta. Seuraava kehittämishankkeiden valintajakso päättyy syyskuun lopussa. Syksyn hakuun toivotaan aikaisempaan tapaan konkreettisia elinkeinotoimintaa hyödyttäviä usean toimijan yhteistyöhankkeita.

Seuraavat yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja syyskuun lopussa. Ensi vuoden valintajaksojen aikataulut tarkentuvat syksyllä ja niistä tiedotetaan silloin mm. Uutisjyvät- uutiskirjeessämme (www.ely-keskus.fi).

On tärkeää, että maakuntamme kehittämisinto ja -halu säilyvät myös poikkeusoloissa ja sen jälkeen. Yhteistä tulevaisuutta tehdään tänään ja huomenna!

Kehittämisterveisin

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Maksatuksen hakemisen helppous vai vaikeus

ELY-keskus maksaa maaseutuohjelmasta myönnettyjä investointi- ja kehittämistukia miljoonia euroja vuodessa. Tukien turvin rakennetaan, hankitaan koneita ja laitteita ja tehdään monenlaista maaseudun kehittämistyötä ympäri Etelä-Pohjanmaata. On hienoa, kuinka Etelä-Pohjanmaalle myönnetyille varoille löytyy paljon käyttöä hyviin kohteisiin.

Tukihakemuksia toimitetaan monilta eri tahoilta, hakijoina ovat mm. maatila- ja muut yrittäjät eri yhtiömuotoineen, yhdistykset, seurat, oppilaitokset, kunnat, kuntayhtymät ja muut julkiset toimijat. Erilaisia hankkeita on käynnissä alueellamme paljon ja sen myötä myös maksuhakemuksia tulee ELY-keskuksen käsiteltäväksi päivittäin. Toimimme EU- ja kansallisten säädösten sekä Ruokaviraston ohjauksen perusteella ja hakemusten käsittelylle asetetuissa aikatauluissakin pitäisi pysyä.

Ensin hanketta toteutetaan ja syntyneiden todellisten kulujen perusteella haetaan tuen maksatusta. Loppumaksatuksen yhteydessä useimmissa investoinneissa käydään paikan päällä. Hankkeilla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia yksittäisistä yrittäjistä kuntien asukkaisiin. Esimerkiksi luontoreitit, laavut, kodat ja viimeisimpänä uutuutena rinteisiin rakennetut kuntoiluportaat ovat kaikkien käytössä.

Puutteelliset maksuhakemukset suuri ongelma

Hakijat toivovat tietenkin nopeaa maksuhakemusten käsittelyä saadakseen rahat tililleen ja sitähän mekin haluaisimme. Mutta… törmäämme liian usein suureen ongelmaan; puutteellisiin maksuhakemuksiin. Vain yksittäiset maksuhakemukset ovat sellaisia, että ne pystytään käsittelemään kerralla loppuun. Mukaan mahtuu toki monia melkein täydellisiä hakemuksia eli tarvitsee pyytää vain vähäisiä täydennyksiä.

Varsinkin kehittämishankkeiden maksuhakemuksien kanssa olemme välillä pahemmassa kuin pulassa. Ja aivan erityisesti silloin, kun hankkeiden toteuttajana on julkinen toimija. Hankkeiden toteuttaminen sujuu, mutta maksatusasiat valitettavasti eivät niinkään. Tuntuu siltä, että melko useat julkiset toimijat eivät ole selkeästi vastuuttaneet maksuhakemusten laadintaa ja liitteiden kokoamista. Tarvittavia dokumentteja puuttuu, eikä riitä, että niitä pyydetään vain kerran tai kaksi, vaan täydennysten toimittamiset kestävät syystä tai toisesta viikkokausia. Monesti on vielä niin, että monen pyynnön jälkeen toimitetut täydennykset aiheuttavat vielä lisäkysymyksiä. Kustannusten hylkäyksiä joudutaan tekemään, jos tarvittavia selvityksiä ei toimiteta pyynnöistä huolimatta.

Maksuhakemuksia toimitetaan myös myöhässä. Tänäkin syksynä olemme valitettavasti joutuneet tekemään useamman kielteisen maksupäätöksen. Olemme hylänneet pahimmillaan maksuhakemuksen, jossa lähes 20.000 euron tuki jäi kokonaan maksamatta, koska hakemus oli toimitettu myöhässä ilman tarpeeksi painavia syitä. Syntyneet kustannukset jäävät näissä tapauksissa tuen saajan vastattavaksi. Tukirahoille olisi varmasti ollut käyttöä.

Hallintolain mukaan tuen hakijalle on varattava mahdollisuus täydentää hakemusta puutteiden osalta. Täydennyspyynnön jälkeen voisimme tehdä maksupäätöksen niillä tiedoilla mitkä ovat annettu, ilman toistuvia täydennyspyyntöjä. Olemme palvelualttiita ja ymmärtäväisiä ja joustamme lähes loputtomiin asti, että tuki pystyttäisiin maksamaan täysimääräisesti. Maksuhakemusten käsittelyajat venyvät.

Maksatuksen hakemisen ohjeet löytyvät tukipäätösten ehdoista ja Ruokaviraston nettisivuilta (www.ruokavirasto.fi). Lisäksi ELY-keskus järjestää hankkeiden aloituspalavereita tai ainakin tarjoaa sellaista pidettäväksi. Leader-ryhmien kautta rahoitetuissa hankkeissa neuvoja antaa ko. ryhmä. Ja soittaakin meille saa ja lähettää sähköpostia. Autamme mielellämme maksatusasioissa.

Yhteistyöterveisin

Anne Palokoski
Maksatuspäällikkö
Maaseutuyksikön maksatusryhmä

 

Maaseutuohjelman kuulumisia

Hankkeisiin ja yritystukiin vielä rahoitusta

Kuluva EU:n ohjelmakausi on kääntynyt loppusuoralle. Hanke- ja yritystukiin on vielä tänä vuonna käytettävissä mukavasti rahoitusta, ensi vuoden ollessa rahoitusmäärältään vaatimattomampi. Kannustaisinkin jalostamaan hyvät hanke- ja yritystuki-ideat tänä vuonna hakemuksiksi saakka. Seuraavat hankkeiden valintajaksot tänä vuonna ovat toukokuun ja lokakuun lopussa. Yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja lokakuun lopussa. Ensi vuoden osalta valintajaksoihin on tulossa hiukan muutoksia. Hankkeiden valintajaksot vuonna 2020 ovat maaliskuun ja syyskuun ja yritystukien valintajaksot ovat tammikuun, huhtikuun, heinäkuun ja syyskuun lopussa. Tukipäätöksiä voidaan tehdä 2020 vuoden loppuun saakka ja hankkeiden toteutusaika voi näillä näkymin olla 31.12.2022 saakka.

Väliarvioinnin havainnot

Maaseutuohjelman mahtisatoa, tuloksia ja vaikuttavuutta, juhlittiin viime viikolla lähes 180 henkilön voimin. Maaseutujuhlassa saimme kuulla hienoja vaikuttavuustarinoita siitä, mitä merkitystä maaseuturahaston tuella on ollut ihmisten, yhteisöjen ja yritysten elinvoimaan.

Mahtisatoa -vaikuttavuusprosessin lisäksi olemme toteuttaneet alkuvuodesta yhdessä Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa yhteisen alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarvioinnin. Siinä Etelä-Pohjanmaan tunnuspiirteiksi nousivat yritystukien hyvä maakunnallinen kattavuus sekä teollisten yritysten tukeminen ja uuden yritystoiminnan edistäminen. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaalla panostetaan yleishyödyllisiin vapaa-ajan investointeihin.

Hankkeiden keskeisiä tuloksia ovat kohderyhmän osaamisen nostaminen, tietomateriaalin tuottaminen kohderyhmälle sekä toteuttajaorganisaation osaamisen paraneminen. Hankkeilla on myös edistetty yhteistyöverkostojen syntymistä ja alueiden väliset hankkeet koetaan onnistuneiksi. Yritystukien merkittävimmiksi tuloksiksi todetaan yrityksen toiminnan laadun koheneminen, työllisyyden säilyminen sekä uudet tuotteet tai palvelut. Pidemmällä aikavälillä hankkeiden vaikutuksia arvioidaan näkyvän lisäinvestointeina, yrityksien uudistumisena ja kannattavampana toimintana.

Arviointi suosittaa, että jatkossa tulee kiinnittää huomioita maaseudun kehittämistyön julkisuuskuvan parantamiseen, hankkeiden kohderyhmien tarkempaan määrittelyyn ja vaikuttavuuden parantamiseen esimerkiksi kytkemällä kehittämistoimia vahvemmin yritysten omiin kehittämisprosesseihin. Näin uusien toimintatapojen juurruttaminen olisi todennäköisempää.

Lue lisää väliarvioinnista.

Alueelliset painopisteet ohjelmakaudelle 2020-2027

Helmi-maaliskuussa kokosimme maaseutuohjelman keskeisiltä toimijoilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä ja kommentteja tulevan ohjelmakauden tarpeista ja painopisteistä. Sähköisten kyselyjen lisäksi järjestimme kaksi keskustelutilaisuutta.

Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen keskeiset tarpeet liittyvät maatalouden kannattavuuden tukemiseen, maaseudun infrastruktuuriin ja asumisen edellytyksiin, osaamisen lisäämiseen ja siinä erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen, maaseudun yritystoiminnan edistämiseen, kestävään metsätalouteen, energia- ja ympäristöasioiden sekä kestävän kehityksen huomiointiin.

Näiden perusteella esitimme Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen tuleviksi painopisteiksi:

1) Ruokaprovinssin kehittäminen
2) Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen
3) Maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi
4) Osaamisen lisääminen

Läpileikkaavina teemoina: ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Näiden painopisteiden sisältöjä tullaan tarkentamaan tulevan syksyn aikana, olette tervetulleita tähän työhön mukaan!

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

Seikkailua vaikuttavuuspolulla

–  Maaseutuohjelman rahoitusta, tuloksia ja vaikuttavuutta

Tulokset on saavutettu – vaikuttavuuden kultajyviä etsitään lisää

Etelä-Pohjanmaalla on käytettävissä maaseutuohjelman rahoitusta 80 miljoonan euron panos hanke- ja yritystukiin seitsemän vuoden jaksolle. Rahoituksen raamit on kirjattu valtakunnalliseen ”Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020” ja toteuttamista varten on yhteistyössä laadittu maakunnan näköiset kehittämisen tavoitteet. Haetut hankkeet käyvät valintaseulan läpi ja mukaan rahoitukseen pääsevät vain ne, jotka vastaavat parhaiten alueen kehittämistarpeisiin. Rahoituksen oikea kohdentuminen takaa, että kehittämistyöstä saadaan tavoiteltu tulos. Seurannoissa ja arvioinneissa tähänastinen tulos on osoittautunut oikein hyväksi.

Kerrotaan, että hankkeet tuottavat valtavasti hyvää ihmisten, yhteisöjen ja yritysten hyväksi. Mitä se hyvä oikeasti on, miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään? Hankkeissa tehty kehittämistyön vaikuttavuus tuppaa jäämään helposti raporttien uumeniin. Vastauksena vaikuttavuuden arvioinnin ja viestinnän haasteisiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus käynnisti vaikuttavuusmatkan, prosessin jonka tavoitteena on ollut yhdessä hankkeiden toteuttajien, kehittämistyön tekijöiden kanssa muotoilla paras arvioinnin tapa vaikuttavuuden todentamiseen ja siitä viestimiseen. Matka alkoi viime vuoden syyskuussa ja osallistujia on ollut reilut sata henkeä. Kahdessa työpajassa on työstetty vaikuttavuuden arvioinnin mallia ja tehty kokeiluja sen toimivuudesta. Vaikuttavuuspolku on alkanut hahmottua.

Vaikuttavuuden siementen kylvämistä

Vaikuttavuuspolulla seikkailu alkaa, kun on tarve ratkaista maaseudun kehittämiseen liittyviä kiperiä kysymyksiä. Tarpeet voivat liittyä elinkeinojen kehittämiseen, alueen vetovoiman lisäämiseen, kylien palvelujen parantamiseen, metsävarojen hyödyntämiseen tai moniin muihin maaseudun elinvoiman lisäämiseen liittyviin kysymyksiin. Ideointivaiheessa ensimmäiset siemenet istutetaan vaikuttavuuspolulle. Hankesuunnitelmaan kirjataan mitä tehdään, että siemenistä saadaan itämään satoa. Kasvun aikaan saamiseksi tarvitaan panokseksi resursseja, tekijöitä ja rahoitusta.

Kun päästään toteutuksessa tositoimiin, keskitytään tekemiseen ja kerrotaan mitä on menossa. Siinä tohinassa arviointi jää helposti tekemättä, varsinkin kun siihen ole sopivia välineitä. Määrällisesti mitattavat asiat ovat helpompia, vaikuttavuus on pikemminkin arvio monimutkaisista vaikuttavuusketjuista. Vaikuttavuutta kannattaa ainakin yrittää arvioida ja rummuttaa aikaansaannoksista, että kaikki hyvä työ saadaan mahdollisimman laajasti hyödynnettyä.

Hankkeen koko elinkaari on seikkailua vaikuttavuuspolulla

Matkan varrella vaikuttavuuden polku on alkanut kirkastua, arvioinnin pullonkaulat tulla näkyviin. Kokeilujen kautta on selvinnyt, että passiiviset täytettävät lomakkeet eivät tuota toivottua vaikuttavuuden arviointia. Mitään uutta välinettä ei silti tarvita, koska niitä on jo olemassa. Tietoa ja osaamista välineiden käyttöön sen sijaan tarvitaan. Vertaistuki, vuorovaikutus, sosiaalisen pääoman liikuttaminen ja teemakeskustelut siivittävät kummasti vaikuttavuuden esiin nousua. Siksi vuorovaikutteisuus on oleellinen osa vaikuttavuuspolkua. Arviointitietoa tulisi koota ja yhdistellä tietoa kokonaisuuksiksi, silloin yksittäisistä mahtavista hankkeista syntyy mahtisato. Näillä kokemuksilla rikkaampana vaikuttavuuspolkua tullaan vielä jatkossakin tallaamaan yhdessä hankkeiden toteuttajien ja rahoittajien kanssa. Kehittäminen on jatkumo, jossa kultajyvistä kertomalla saadaan uusia siemeniä kehittämiseen.

Juhlitaan Mahtisatoa

Kehittämistyö on matka, johon mahtuu vastamäkeä ja myötätuulta, sitkeitä ponnisteluja ja onnistumisen kokemuksia. Se on vaativaa tekemistä, jossa ei ole pikavoittoja. Välillä on hyvä juhlia maaseudun hyväksi tehtyä työtä. Seuraava etappi on 7.5.2019 pidettävä Mahtisatoa maaseutujuhla.

 

Tuija Nikkari
Viestintäasiantuntija, joka häärää maaseutuyksikössä ja yrityspalvelujen viestinnässä plus Leader-hankkeiden parissa. Taustaltaan kehittämisen ja rahoituksen asiantuntija.

 

 

Aloitetaanko totutella tulevaan!?

Jos haluamme pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen, monimuotoisuutta olisi säästettävä kaikkialla ja myös lisättävä. Tämä koskee niitä luonnonresursseja, joita taloudellisesti hyödynnämme; metsiä, maatalousalueita sekä lähiympäristöä. Maaseutuohjelmaan tarvitaan keinoja, joilla lisätään näiden alueiden luonnon monimuotoisuutta. Nyt tarvitaan mielikuvitusta, innovaatioita ja asiantuntemusta! Ei tarvitse muuttaa koko kulttuuri-identiteettiä ja kääntyä ”vihreäksi”, meillä on perinteemme ja emme halua laittaa heti koko identiteettiämme uusiksi, mutta olemme sopeutuvaisia. Pitäisi löytää luontoa säästäviä vaihtoehtoja, jotka säästäisivät myös kustannuksia tai uhraus olisi niin pieni, että se kannattaisi tehdä pitkällä tähtäyksellä, totutella tulevaan!

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa pitäisi muuttaa niin, että tehostamisen sijaan se kannustaisi maataloutta maapallon kannalta kestävämmäksi. Esimerkiksi! Tuotetaan ruoka sekatiloilla tai tilojen välisessä yhteistyössä, joissa viljellään vuoroviljelyllä yksivuotisia kasveja ja monivuotisia nurmikasveja. Vuoroviljelyssä eri kasvilajit vuorottelevat ja eläimet ja pellot hyötyvät toisistaan. Tämä vähentää riippuvuutta lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista sekä parantaa maaperää että monimuotoisuutta. Halpa teollinen ruoka on halpaa vain kaupassa, mutta ei enää ympäristökustannusten jälkeen. Suomessa useasti ruokakasviksi kylvetty sato menee rehuksi luonnonolojemme vuoksi. Maaseudun tulee sopeutua ja varautua sekä samalla olla mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Vain siten saadaan turvattua kotimainen ruuantuotanto.

Kuluttaja tekee valintoja ja edellyttää kotimaan tuotannolta. Pitäisi kuluttaa terveellisesti, luontoa suojellen, ilmastoystävällisesti sekä ihmis- ja eläinten oikeuksia kunnioittaen. Pitäisikö luopua lihasta vai olla vain pihi ja syödä lautanen tyhjäksi? Ihmiset eivät pysty syömään nurmea, mutta lehmät pystyvät. Märehtijät muuntavat ruohon lihaksi ja maitotuotteiksi, joilla ihmiset voivat herkutella. Märehtijöiden pitää saada laiduntaa ulkona ja syödä nurmea. Laiduntamalla on mahdollista ylläpitää luontotyyppejä, jotka ovat uhattuja. Tällä hetkellä ei kuitenkaan laidunneta siten, että se tukisi luonnon monimuotoisuutta. Luomuviljelyssä on tämän lisäksi sellaisia viljelykäytäntöjä, jotka edistävät hiilen sitoutumista maaperään. Esimerkiksi; ravinteiden kierrätys, biologinen typensidonta ja viljelykierto. Maan kasvukunnosta ja multavuudesta huolehtiminen edistää myös maan hiilensidontakykyä. Tällainen pelto kestää myös paremmin sään ääri-ilmiöitä.

Se miten maataloudessa menee, näkyy elintarvikkeiden hintojen lisäksi myös teiden varsilla, kylissä ja peltoaukeilla. Maatalous ja maaseutu tuottavat ruuan ohella myös maisemaa. Vaikka maatilojen lukumäärä on EU:n aikana puoliintunut, niin tuotantoala on pysynyt saman suuruisena. Suurin muutos peltomaisemassa on miltä pellot näyttävät ja mitä kasveja niillä viljellään. Kuitenkin edelleen vain maan viljely kykenee tuottamaan ne piirteet, joiden perusteella tunnistamme alueen maaseuduksi. Suomen verrattain pienialaisia peltolohkoja reunustavat monimuotoisuutta ylläpitävät pientareet ja metsänreunat. Maatilakoon kasvu vähentää pienipiirteistä maisemaa, agraari-idyllin heinäseipäät korvautuvat valkoisilla muovipaaleilla ja luonnonlaitumet rehualoilla tai luonnonhoitopeltonurmilla. Saman tyyppiset asiat on myös kaupungeissa, kun varaudutaan ilmaston muutoksen vaikutuksiin ja panostetaan luonnon monimuotoisuuteen. Nämä panostukset vaikuttavat hulevesiin, tulviin ja edistävät kaupunkilaisten hyvinvointia sekä terveyttä. Tämä edellyttää kasvien kasvua ja niiden tarvitsemien kasvuolosuhteiden huomioimista. Ei riitä jonkin kasvin käyttö ylijäämä alueelle, vaan kasvien kasvu, veden ja ravinteiden kierto sekä maan hoitaminen kytkeytyvät yhteen.

Viljelijän toimenkuva on laajentumassa ruuan tuottajasta maaseudun ja maapallon hoitajaksi. Suomessa on jo olemassa maataloustuottajia, joiden päätyönä on luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito sekä alkuperäisrotuisten eläinten geenien säilyttäminen. Tavallinen viljelijä on myös huolissaan ilmastosta ja luonnon monimuotoisuudesta, mutta ei voi laittaa koko ajatusmaailmaansa ja valitsemaansa tuotantosuuntaa uusiksi. He valitsevat mahdollisuuksien mukaan ympäristötoimia, kuten kasvipeitteisyys, valumavesien käsittely, ravinteiden kierrätys ja peltoluonnon monimuotoisuus. Ehjiin monivuotisten kasvien pientareisiin on koulutuksissa kannustettu koko EU:n ajan, mutta vieläkin niissä on puutteita. Puutteet ovat vesiensuojelullisia ja eivät myöskään edistä luonnon monimuotoisuutta!

Kestävää elämäntapaa voi toteuttaa sekä kaupungissa että maalla! Tämä edellyttää tietoa ympäristössä tapahtuvista muutoksista, oman osuuden ymmärtämisestä ja valmiutta löytää uusia toimintamalleja niin omaan elämään kuin esimerkiksi yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiselle.

Pekka Länsivierto
Asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus