Maksajat syksyisellä Karhunkierroksella 

Etätyö ja koronarajoitukset ovat olleet monelle tervetullut tilaisuus hidastaa tahtia ja miettiä mihin energia kannattaa suunnata. Rajansa kuitenkin kaikella, yli puoli vuotta etätöissä puuduttaa ja työkavereita alkaa olla jo ikävä. Viime aikoina useat mediat ovat uutisoineet etätyöapatiasta, johon moni on ajautunut, kun arjesta puuttuvat kokonaan kohtaamiset työkavereiden kanssa. Päätimme ottaa työkaverin kainaloon ja lähteä syyskuussa torjumaan etätyöapatiaa luontoon ruskamatkailun merkeissä!

Pitkospuut.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Savinajoen kyltti ja retkeilijä ottaa rennosti.Me valitsimme kohteeksi Ison Karhunkierroksen, joka on Oulangan kansallispuiston alueella kiertävä patikointireitti, jonka pituus on 82 kilometriä. Sen voi pilkkoa osiin ja tehdä useamman päiväretken, mutta me kuitenkin pakkasimme rinkkamme koko reittiä varten. Meillä matkaan meni neljä päivää ja kolme yötä. Kierroksella sai olla melko rauhassa, nauttia hiljaisuudesta ja luonnon kauneudesta. Luonnossa liikkuminen edistää tutkitusti myös terveyttä ja ihmiset ovatkin hyödyntäneet luontokohteita koronaepidemian aikana ahkerasti. Tämä näkyi Karhunkierroksellakin, erityisesti kun Iso Karhunkierros sivusi Pientä Karhunkierrosta, retkeilijöitä oli erityisen paljon.

Pieni polku vesistön vieressä.Matkamme alkoi Hautajärven lähtöpisteestä kohti Rukaa. Alkuun matkanteko oli melko vaivatonta ja maasto oli hyväkulkuista, alhaalla mutkittelevan Oulankajoen maisemissa oli mukavaa edetä kohti päämäärää. Matkan aikana ajatuksissa pääsääntöi-sesti oli seuraava välipalahetki tai yöpymispaikalle kiiruhtaminen ennen pimeän tuloa, mutta ainakin ajatukset pääsivät tuulettumaan kunnolla. Kolmantena päivänä saavutimme Kitkajoen rannan ja pääsimme nauttimaan sen leppoisasta kohinasta. Reitti kulkee hetken matkaa Pienen Karhunkierroksen kanssa samaa osuutta, mutta ennen sille laskeutumista oli kuitenkin kivuttava melkoinen ylämäki.

Polku ja luontoa ruskan väreissä.Ylösnousut ja alas laskeutumiset tuntuivat olevan koko reitin punainen lanka, ja alkureitin tasamaata ei myöhemmin enää edes muistanut. Pienelle Karhunkierrokselle osuvat kosket ja riippusillat olivat kauniita katsella, mutta niiden ruuhkaisuuden vuoksi oli ilo päästä niiden ohi kohti rauhallisempia polkuja ja pitkospuita. Viimeinen päivä oli kaikkien ennakko-odotusten mukaisesti kaikista rankin, viimeinen 10 kilometriä oli pelkkää nousua ja laskua, mutta maisemat toki olivat sen puolesta todella upeat ja loppumatkan rankkuus teki maaliviivan ylittämisestä vielä palkitsevampaa.

Maaseuturahastosta rahoitettavat yleishyödylliset investoinnit ovat usein merkittävässä roolissa, kun erilaisia retkeily- ja luontokohteita ylläpidetään tai rakennetaan uusia. Karhunkierroksellakin vastaan tuli Kuusamon kesäreittien kehityshanke 2018–2020, jossa oli mm. kunnostettu Karhunkierroksen yksityismaaosuudet Konttaiselta Juumaan, Nissivaaran reitti sekä Kuntivaaran polku. Juurakkoisten polkujen päättyessä osasimme jo olla todella kiitollisia hankkeella hiljattain sorastetuista poluista ja uusista silloista!

Nyt on hyvä aika kehittää vaikkapa omien lähialueiden retkeilymahdollisuuksia Maaseuturahaston tuella. EU:n vanha ohjelmakausi on päättymässä, mutta samalla alkaa siirtymäkausi uuteen ohjelmakauteen eikä katkoa hankkeiden rahoitukseen tule. Teemme jatkuvasti töitä myös hankkeiden maksuhakemusten kanssa ja maksut saadaan hoidettua tällä hetkellä melko nopeasti. Muistathan siis hakea hankkeellesi maksua säännöllisesti!

Kirjoittajat retkeilyvarusteissaan.

 

 

Maksatusasiantuntijat
Riitta Suomalainen
ja Jenni Harju
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseuturahastosta maksettu hanke-, yritys- ja rakennetukia 128 miljoonaa euroa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpano on maksatusten osalta täydessä vauhdissa. Kuluvalla ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa myönnetyistä hanke-, yritys- ja maatalouden rakennetuista on tähän mennessä maksettu 128 miljoonaa euroa. Tuet myönnetään erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Näiden osalta maksatukset käynnistyivät vähitellen vuonna 2017. Ylivoimaisesti eniten tukieurot kohdistuvat maatalouden rakennetukiin. Monet investoinnit ovat miljoonaluokkaa ja tuen merkitys on todella suuri.

Maksetut tuet 2017-2020. Rakennetukia 77,8 M€, hanketukia 20,1 M€, yritystukia 14,8 M€, Leader-hanketukia 10,8 M€ ja Leader yritystukia 4,5 M€.

Maaseuturahastosta tuettavat kehittämis- ja investointihankkeet etenevät siten, että ensin kohteeseen on haettava rahoitusta. Täytyy tehdä suunnitelma, jonka mukaan toteutus tapahtuu ja kustannukset pitää olla etukäteen arvioituna. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hankkeen kustannuksiin on varattu tietty määrä tukea.

Tukea ei makseta kevyin perustein. Maksatusta haetaan sitä mukaa, kun hanke toteutuu. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että toteutus on tapahtunut rahoituspäätöksen ja siinä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta on pääsääntöisesti esitettävä kirjanpito, laskut ja tiliotteet. Joissakin tukimuodoissa esitetään muita luotettavia dokumentteja, josta toteutuminen voidaan todeta. Lisäksi investointien loppumaksatuksen yhteydessä voidaan tehdä tarkastuskäynti paikan päälle tai pyydetään toimittamaan valokuvia toteutuksesta. Hanke pitää oikeasti toteutua, että tuki voidaan maksaa. Koronapandemian takia olemme tosin joutuneet jättämään tarkastuskäyntejä tekemättä.

Ohjelmakauden maksatukset lähtivät tukimuoto kerrallaan käyntiin. Alkutaipaleella pääsi syntymään isoja ruuhkia varsinkin kehittämishankkeissa. Rahoituspäätöksiä oli tehty jo paljon, ja kun maksatus niiden osalta viimein käynnistyi, tuli hakemuksia heti runsaasti. Tuen maksaminen ei tapahdu yhtä helposti kuin laskun maksu. Kehittämishankkeet ovat usein laajoja kokonaisuuksia, joissa voi olla mukana myös monia osatoteuttajia. Ruuhkan purku vei eri syistä aikaa, mutta nyt käsittelytilanne on hyvä. Meillä on osaavat maksatusasiantuntijat, Hyrrä on kehittynyt ja myös hakijat ovat oppineet kokemuksen myötä maksatusprosessia koko ajan paremmin.

Ennen maksuhakemuksen laatimista kannattaa lukea rahoituspäätös ehtoineen ja hyväksytty suunnitelma. Käsittely sujuu huomattavasti nopeammin, kun hakemus on huolellisesti tehty ja mukana on tarvittavat liitteet. Ja on vielä sanomattakin selvää, että sähköinen asiointi nopeuttaa käsittelyä.

 

Anne Palokoski
maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelman kuulumisia

Hankkeisiin ja yritystukiin vielä rahoitusta

Kuluva EU:n ohjelmakausi on kääntynyt loppusuoralle. Hanke- ja yritystukiin on vielä tänä vuonna käytettävissä mukavasti rahoitusta, ensi vuoden ollessa rahoitusmäärältään vaatimattomampi. Kannustaisinkin jalostamaan hyvät hanke- ja yritystuki-ideat tänä vuonna hakemuksiksi saakka. Seuraavat hankkeiden valintajaksot tänä vuonna ovat toukokuun ja lokakuun lopussa. Yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja lokakuun lopussa. Ensi vuoden osalta valintajaksoihin on tulossa hiukan muutoksia. Hankkeiden valintajaksot vuonna 2020 ovat maaliskuun ja syyskuun ja yritystukien valintajaksot ovat tammikuun, huhtikuun, heinäkuun ja syyskuun lopussa. Tukipäätöksiä voidaan tehdä 2020 vuoden loppuun saakka ja hankkeiden toteutusaika voi näillä näkymin olla 31.12.2022 saakka.

Väliarvioinnin havainnot

Maaseutuohjelman mahtisatoa, tuloksia ja vaikuttavuutta, juhlittiin viime viikolla lähes 180 henkilön voimin. Maaseutujuhlassa saimme kuulla hienoja vaikuttavuustarinoita siitä, mitä merkitystä maaseuturahaston tuella on ollut ihmisten, yhteisöjen ja yritysten elinvoimaan.

Kuva maaseutujuhlasta

Mahtisatoa -vaikuttavuusprosessin lisäksi olemme toteuttaneet alkuvuodesta yhdessä Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa yhteisen alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarvioinnin. Siinä Etelä-Pohjanmaan tunnuspiirteiksi nousivat yritystukien hyvä maakunnallinen kattavuus sekä teollisten yritysten tukeminen ja uuden yritystoiminnan edistäminen. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaalla panostetaan yleishyödyllisiin vapaa-ajan investointeihin.

Hankkeiden keskeisiä tuloksia ovat kohderyhmän osaamisen nostaminen, tietomateriaalin tuottaminen kohderyhmälle sekä toteuttajaorganisaation osaamisen paraneminen. Hankkeilla on myös edistetty yhteistyöverkostojen syntymistä ja alueiden väliset hankkeet koetaan onnistuneiksi. Yritystukien merkittävimmiksi tuloksiksi todetaan yrityksen toiminnan laadun koheneminen, työllisyyden säilyminen sekä uudet tuotteet tai palvelut. Pidemmällä aikavälillä hankkeiden vaikutuksia arvioidaan näkyvän lisäinvestointeina, yrityksien uudistumisena ja kannattavampana toimintana.

Arviointi suosittaa, että jatkossa tulee kiinnittää huomioita maaseudun kehittämistyön julkisuuskuvan parantamiseen, hankkeiden kohderyhmien tarkempaan määrittelyyn ja vaikuttavuuden parantamiseen esimerkiksi kytkemällä kehittämistoimia vahvemmin yritysten omiin kehittämisprosesseihin. Näin uusien toimintatapojen juurruttaminen olisi todennäköisempää.

Lue lisää väliarvioinnista.

Alueelliset painopisteet ohjelmakaudelle 2020-2027

Helmi-maaliskuussa kokosimme maaseutuohjelman keskeisiltä toimijoilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä ja kommentteja tulevan ohjelmakauden tarpeista ja painopisteistä. Sähköisten kyselyjen lisäksi järjestimme kaksi keskustelutilaisuutta.

Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen keskeiset tarpeet liittyvät maatalouden kannattavuuden tukemiseen, maaseudun infrastruktuuriin ja asumisen edellytyksiin, osaamisen lisäämiseen ja siinä erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen, maaseudun yritystoiminnan edistämiseen, kestävään metsätalouteen, energia- ja ympäristöasioiden sekä kestävän kehityksen huomiointiin.

Näiden perusteella esitimme Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen tuleviksi painopisteiksi:

1) Ruokaprovinssin kehittäminen
2) Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen
3) Maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi
4) Osaamisen lisääminen

Läpileikkaavina teemoina: ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Näiden painopisteiden sisältöjä tullaan tarkentamaan tulevan syksyn aikana, olette tervetulleita tähän työhön mukaan!

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

Hankekakkua yritysporukalle

Usein kuule yrittäjien kommentoivan, että hankkeet ovat ajan ja rahan tuhlausta. Osallistuminen hankkeeseen ei houkuttele, jos niistä ei irtoa yrityskohtaista kehittämisapua. Hanke on kuin pieni kirosana, byrokraattinen ja ikävä. Väitän, että tämä ei ole ollenkaan totta. Lyöttäytymällä yhteen muiden saman kehittämistarpeen äärellä olevien kanssa, voit saada juuri yritysporukalle räätälöidyn hankkeen ja rahoitusta sen toteuttamiseen. Hankekakkua on kuin onkin tarjolla yrittäjien itse valitsemilla aineksilla ja herkuilla.

Maaseuturahasto tukee yritysryhmissä tehtävää kehittämistä, hanketta kutsutaan silloin yritysryhmähankkeeksi. Tällainen hanke taipuu moneen, olipa kyseessä markkinointi, tuotekehitys, konseptointi, vienti, työhyvinvointi, brändäys tai vaikka virtuaalitodellisuus. Yritykset leipovat oman hankekakkunsa omien kehittämistarpeiden mukaiseksi. Yrittäjän oma tavoite ja innostus sen eteenpäin viemiseksi ratkaisee tuloksen.

Yritysryhmään tarvitaan kolmesta kymmeneen yritystä. Yhteisen kehittämisen lisäksi jokaiselle yritykselle räätälöidään myös omat kehittämistoimet. Yritysryhmän koulutushankkeessa voi olla enemmänkin kuin kymmenen yritystä mukana. Tuki on 75 prosenttia kustannuksista ja yritys sijoittaa 25 prosenttia omaa rahaa. Kustannukset jaetaan yritysten kesken heidän keskenään sopimallaan tavalla. Yrityksen koko täytyy olla pieni tai matkailualalla mikro. Tuki on tarkoitettu maaseutualueille, Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen ydinkeskusta on rajattu tuen ulkopuolelle. Maatalouden alkutuotanto ei voi olla mukana yritysryhmässä.

Hankkeen hakee ja toteuttaa jokin kehittäjäorganisaatio, esimerkiksi kehittämisyhtiö, oppilaitos tai kunta, jolla on intressiä olla viemässä yritysten tavoitteita eteenpäin. Hankehallinnon byrokratian kiemurat eivät jää millään tavalla yrityksen vaivaksi, vaikka rahaa ei siirretä yritysten tilille, kaikki hankkeen hyöty tulee heille. Toteuttaja hankkeen parhaat asiantuntijat ja osaamisen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä.

Etelä-Pohjanmaalla on rahoitettu vuodesta 2016 alkaen lähes 20 yritysryhmähanketta, joissa on mukana sata yritystä. Alueemme pienillä yrityksillä vaikuttaa olevan kasvuhaluja, koska yli puolessa hankkeista tavoitteena on kansainvälistyminen ja vienti. Suuri merkitys on sillä, että kehittämistyö maistuu herkulliselta, yhteistyöstä vertaisten kanssa saa uutta puhtia yrittäjän arkeen ja bisnekseen.

Yhteinen asiamme on hyödyntää tarjolla oleva yritysryhmähankkeiden rahoitus ja osoittaa, että sillä on merkitystä kasvuun, työllisyyteen, innovaatioihin ja alueen elinvoimaan. Pienikin, aidoista tarpeista lähtevä, panostus voi laittaa liikkeelle myönteistä kehitystä yrityksen ja koko yhteiskunnan hyväksi.

Kasvua Pohjoismaista -yritysryhmähanke

Väyliä vientiin avattiin Kasvua Pohjoismaista-yritysryhmähankkeessa, jonka toteuttajana toimi Suomen Yrittäjäopisto. Mukana ollut Memorial Oy:n toimitusjohtaja Jere-Miikka Myllymäki kertoo odottavansa innolla maailmanvalloitusta. Lue juttu Kasvua Pohjoismaista-hankkeesta Uutisjyvät 2016 –lehdestä (flipbook) (sivulla 25).

Jere-Miikka Myllymäki kertoo myös videolla miksi osallistui yritysryhmähankkeeseen (YouTube).

Uusien konseptien kehittäminen ja kokeilut aina valmiiksi markkinoitaviksi tuotteiksi onnistuu myös yritysryhmähankkeessa. Lue juttu Elämänmaku-yritysryhmähankkeesta, jossa on kehitetty ja testattu aivan uusia green care- periaatteella toteutettavia palvelutuotteita projektipäällikön johdolla. Uutisjyvät 2017 –lehdestä (flipbook) (sivulla 23).

Elämänmaku –yritysryhmähankkeen projektipäällikkö Osku Ketola Sedusta ja Tuija Nikkari ELY-keskuksesta tapasivat tallin kulmilla luontohyvinvointipalvelujen kehittäjiä: Keijo Viertoman, Teea Ekolan, Satu Aution, Kalle Reinikan ja Noora Lipposen.

 

Lisätietoja

www.maaseutu.fi
www.mavi.fi
www.mahdollisuuksienmaa.fi


Tuija Nikkari
Kehittämisasiantuntija ja tiedottaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, maaseutuyksikkö

Kyläinvestoinnissa tarvitaan talkoohenkeä

Etelä-Pohjanmaalla on satoja kyliä ja niissä aktiivista väkeä. Maa- ja metsätalous, teollisuus ja palveluelinkeinot antavat tuloa ja elämisen mahdollisuuksia kylien asukkaille. Yhteisiä kyläläisten investointeja toteutetaan edelleen Etelä-Pohjanmaalla ja sitähän on tehty EU:n Maaseuturahaston, Suomen valtion ja kuntien tuella ja rahoituksella jo 1990-luvun lopulta lähtien. Kyläinvestointeihin on käytetty Maaseuturahaston (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma) yleishyödyllisiin investointeihin varattua tukea. Nyt tällä ohjelmakaudella 2014  -2020 ELY-keskus kohdistaa E-P:llä 7,5 milj. euroa julkista tukea (EU:n ja valtion rahoitusta) kyläinvestointeihin ja muutaman miljoonan kylien kehittämishankkeisiin. Lisäksi alueen Leader-yhdistykset rahoittavat useilla miljoonilla euroilla kylien kehittämishankkeita ja yleishyödyllisiä investointeja. Yhteensä kylien kehittämiseen käytetään siis julkista rahoitusta reilusti yli 10 milj. euroa koko ohjelmakaudella.

Mikä on yleishyödyllinen investointi? Voitaisiin puhua paremminkin kyläinvestoinneista. Investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä ja myös pysyvyyttäkin vaaditaan. Investointi voi olla esim. yhteiseen harrastukseen tarvittavan laitteen hankinta tai kylätalon rakennusinvestointi.

Jyrkän uudessa kesäteatterissa on pyörivä esiintymislava

Perusedellytyksenä on, että kylältä tai kunnasta löytyy sopiva yleishyödyllinen hakijataho, vaikkapa kyläyhdistys tai urheiluseura. Ja ilman yhdistyksen innokkaita vastuuhenkilöitä eivät asiat edisty edes hakemukseksi. Vastuuhenkilön ei tarvitse eikä pidäkään olla ”kylähullu”, mutta kuitenkin olisi oltava sopivasti ”urheiluhenkeä” ja riskinsietokykyä viedä hanke alusta loppuun. Talkootyöt ja talkooporukan kokoaminen tulee vastaan lähes aina rakennushankkeissa eli myös sosiaalista johtajuutta olisi hyvä vetäjällä olla.

Mitä sitten on investoitu kylillä?

Investointien kirjo on laaja; kylätalon remppa, ylipainehalli, latujen lumetusjärjestelmä, elektronisten ratalaitteiden hankinta ampumaharrastukseen, kyläseuran terassi, kaukalohanke, tanssisalin kunnostus, kesäteatteri, liikuntaleikkipuisto lapsille, hiekkatekonurmikenttä, eläkeläisten harrastustila jne.

Miksi kylillä investoidaan? Kyläläisillä on halua ylläpitää ja parantaa elämisen olosuhteita, toimintoja ja viihtyvyyttä kylillä, jotka usein ovat myös kaukana kuntien ja kaupunkien keskustojen palveluista. On huomattava, että myös E-P:llä sivukyliltä asukkaita on muuttanut keskusta-alueille ja kunnat ja kaupungit ovat liittyneet yhteen. Näin on syntynyt entisistä kuntien kirkonkylistä vireitä kaupunkien kyläkeskuksia. Yhteiset toimet luovat vireyttä kylällä. Usein yhteinen tekeminen johtaa ja liittyy myös elinkeinojen kehittymiseen ja työpaikkojen syntymiseen. Myös muut kuin kyläläiset käyttävät näitä yhteisiä palveluja, esim. kylällä olevalla tanssipaikalla voi käydä väkeä hyvinkin laajalta alueelta.

Kainaston nuorisoseurantalo on hyvässä kunnossa ja ”kovassa” käytössä.

ELY-keskuksella on vuoden 2018 loppupuolella ohjelmakauden tukirahaa jäljellä noin 600 000 euroa yhdistysten yleishyödyllisiin investointeihin. Uusia hakemuksia otetaan vastaan koko ajan. Menossa oleva hakemusten valintajakso päättyy lokakuun lopussa, jonka jälkeen arvioidaan saapuneet hakemukset. Myös Leader-ryhmistä kannattaa tiedustella tukimahdollisuuksia kylähankkeisiin ja investointeihin.

 

Tapio Sivula
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus