Maatalouden investoinneilla haetaan kannattavuuden parantamista

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli mukana Länsi-Suomen viiden ELY-keskuksen alueella toteutetussa maatalouden investointitukien arviointitutkimuksessa. Tutkimuksen kohteena olivat viljelijät, jotka ovat saaneet investointitukea ajanjaksolla 2014 – 31.7.2019.

Etelä-Pohjanmaa on vahvaa maatalousaluetta, jossa viljelijöiden kehittämisaktiivisuus ja -halukkuus ovat hyvällä tasolla. Investointitukia on haettu innokkaasti viime vuosina ja hakijat ovat kilpailleet rahoituksen saannista. Julkisen rahan sijoittaminen näihin kohteisiin on vahva kannustin elinvoimaisen maatalouden kehittämisessä.

Etelä-Pohjanmaalla tutkimuksessa korostuivat kotieläintalouden rakentamisinvestoinnit, mihin avustusmuotoista tukea on myönnetty eniten. Tuotantorakennusinvestoinnit ovat mittaluokaltaan isoja. Investointien tärkeimpänä tavoitteena nähtiin tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen. Maidontuotantotiloilla korostuivat myös johtamiseen ja töiden organisointiin liittyvät tavoitteet. Investoivat tilat tavoittelevat työn tehokkuuden lisäämistä, työn fyysisen kuormittavuuden vähentämistä, parempaa tuotantovarmuutta ja tuotteiden laatua. Eläinten hyvinvoinnin parantuminen on yhä merkittävämpi osa investointitavoitteita.

Lukumääräisesti eniten oli salaojitusinvestointeja. Salaojitushankkeiden koko kuitenkin vaihtelee paljon ja avustusten määrät jäävät pienemmiksi. Salaojitus on yksi keinoista, jolla viljelijä voi tehostaa peltoviljelyä. Pellon salaojituksella on monia positiivisia hyötytekijöitä: lohkokuvio paranee, jolloin viljely helpottuu ja nopeutuu, pellon viljelyala kasvaa, maan hyvän rakenteen ylläpito helpottuu, maan rakenne paranee, päistehaitta pienenee, rikkakasvi- ja tuholaispaine alenee ja avo-ojien kunnossapitotarve poistuu.

Investointihankkeiden tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin tai melko hyvin. Parhaiten ovat toteutuneet ympäristökestävyyteen liittyvät tavoitteet pellon kasvukuntoon ja tilusrakenteeseen liittyvissä hankkeissa. Kannattavuuden parantamiseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet hyvin noin kolmanneksella investoineista tiloista.

Merkittävällä osalla tuen saajista ei ollut suuria haasteita investoinnin toteuttamisessa. Yleisimmät haasteet liittyivät hallinnon vaatimuksiin (mm. rakennus- tai ympäristölupa) sekä työntekijöiden tai urakoitsijoiden puutteeseen, toimintaan tai näiden kustannuksiin. Investointitukihakemusten käsittelyn yhteydessä on valitettavan usein tilanne, että rakennus- ja/tai ympäristölupahakemus laitetaan vireille vasta tukihakemuksen vireille tulon jälkeen. Lupahakemusten käsittelylle jäävä aika jää liian lyhyeksi, hakemuksia perutaan tai joudutaan hylkäämään lupien puuttuessa.

Tuotannon laajentajilla myös toteutuksen keston venyminen suunnitellusta, kustannusten merkittävä ylittyminen, oma jaksaminen ja ajankäyttö sekä oma osaaminen nousivat niin ikään haasteina esiin. Maatalouden kehittämistavoitteiden yleisimpinä esteinä koettiin heikko ja/tai vaihteleva kannattavuus, oman pääoman puute, lisäpellon saatavuus ja/tai hinta.

Noin joka viidennellä tilalla on tarkoitus toteuttaa laajennusinvestointeja – erityisesti laajentamisen valinneilla tiloilla ja maitotiloilla. Neljänneksellä tiloista on aikomus toteuttaa jotain toiminnan tehostamisinvestointeja. Runsas kolmannes tuen saajista ei joko tiennyt tai ilmoittanut investointiaikomuksistaan.

Tutkimus on tehty ennen Valion julkistamaa tuotantosopimuksiin perustuvaa maidon hinnoittelujärjestelmää, mikä tulee merkittävästi vaikuttamaan maidontuotannon laajentamisinvestointeihin ja sillä on heijastusvaikutuksia myös nautakarja-talousinvestointeihin.

Arvioinnin toteuttivat Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopistosta ja Augurix Oy. Arviointi perustui rekisteri- ja kyselyaineistoihin.

 

Ritva Rintapukka
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Syö maakunnan menu – autat viljelijää investoimaan ja tuottamaan lähiruokaa.

Etelä-Pohjanmaan maanviljelijät ovat erittäin hyvin hyödyntäneet maatalouden investointitukia. E-P:n ELY-keskuksen rakenneyksikkö on myöntänyt ohjelmakauden 2014-2020 aikana tähän menneessä n.155 milj. eur maatalouden kehittämiseen avustuksina ja korkotukiluottoina, josta viimeisen vuoden aikana myönnettiin n. 47,7 milj.eur! Usko yrittäjyyteen on edelleen kova. Maakuntaan on investoitu uusia karjatalousrakennuksia, peruskorjattu vanhoja, rakennettu kasvihuoneita ja kuivaajia, salaojitettu peltoja, vaihdettu isännyyksiä, otettu käyttöön kotimaista energiaa, hyödynnetty aurinkovoimaa ja biokaasunkin hyödyntäminen alkaa orastaa.

Maatalousyrittäjät, joiksi nykyään maanviljelijöitä on alettu kutsua monen miljoonan euron investointiensa vuoksi, ovat halunneet kehittyä – siis Etelä-Pohjanmaalla kuljetaan maan kärkijoukoissa. Tuotantoteknologiaan, eläinten hyvinvointiin ja tehokkaisiin tuotantoketjuihin on haluttu panostaa ja se auttaa viljelijöitä pärjäämään kiristyneessä kilpailussa, jossa tuotantopanoksien hinnat ovat nousseet ja tuotteen hinnat laskeneet kauppojen ankaran hintakilpailutuksen seurauksena. Maakunnassamme on ollut tekemisen meininki ja se näkyy vireänä maaseutuna, hoidettuina peltona ja rakennuksina. Positiivinen vire ruokkii kehityksen kulkua ympärilleen. Nämä tehdyt investoinnit maatalouteen ovat mahdollistaneet voimakkaan jalostustoiminnan keskittymisen E-P:lle. Kun syöt Seinäjoella kirnuttua voita, Nurmossa leikattua lihaa, Jalasjärvellä kypsytettyä herkkujuustoa, Ilmajoella tehtyä makkaraa, Kauhajoella palvattua leikettä, Teuvalla poimittua salaattia, Soukallajoella kypsytettyä kurkkua, Munakassa tuotettua porkkanaa, Karijoella nostettua perunaa ja vielä oman paikallisleipomon leipää, niin olet mukana tukemassa koko ruokaketjua Etelä-Pohjanmaalla.

Ruoka-ala työllistää E-P:llä n. 20 % koko maakunnan työllisyydestä ja maatalouden välitön vaikutus 10,9 %  (KnuuttilaM&Vatanen E 2017 LUKE-raportti). Siis ei ole aivan sama mitä syöt ja missä tuotettua. Ruoka- ja ostokäyttäytymisemme heijastuu ympärillemme hyvin monin eri tavoin – joko vahvistaen tai heikentäen.

Vaikka maatalouden tulokehitys on ollut heikkoa ja varsinkin viime kesän vaihtelevat sääolosuhteet koittelivat joitakin viljelijöitä hyvin kaltoin, niin siitä huolimatta myös tämän vuoden investointihakemuksien euromääräinen taso ennustaa ainakin yhtä vilkasta vuotta kuin aiempikin. Maatalousyrittäjyydessä korostuu hyvän ammattitaidon merkitys, jossa vastuiden ja yrityskokojen kasvaessa pystytään kestämään myös markkinaheilahtelujen ja sääolosuhteiden aiheuttamaa epävarmuutta.

Tuotekehitys ja uutuuksien kehittäminen liittyvät olennaisesti eteläpohjalaiseen ruoantuotantoon. FoodWest oli mukana kehittämässä härkäpapuvalmistetta, josta saatiin uutuustuote markkinoille 2016. Markkinat olivat jo valmiita odottamaan kotimaisia kasvisproteiinivalmisteita, sillä nyhtökauratuote oli lanseerattu hieman aiemmin. Sen tuotanto ei pystynyt vastaamaan kysyntään ja siten kauhavalainen härkäpaputuote sai lentävän lähdön. Viimeisin tuoteuutuus elintarviketuotannossa lienee Juustoportin ilmoitus kauramaidon purkittamisen aloittamisesta. Hyvin samaan aikaan Valio ilmoitti vastaavasta toimesta. Kauramaito sinällään on jo aiemmin markkinoilla ollut tuote, mutta kaupan hyllyt ovat olleet pääasiassa ulkomaisen tuotannon valtaamia. Odotan mielenkiinnolla mitä kotimaisesta sirkkatuotannosta ja sen jalostuksesta alkaa kuulua. Sen jälkeen kun sirkkojen käyttöön elintarvikkeena näytettiin vihreää valoa alkaa siritys kuulua monessa tuotantohallista – sama siritys varmaan kuuluu myös tuotekehittelijöiden aivoituksissa – mihin eri käyttötarkoitukseen sirkkaproteiinia voisikaan laittaa.

 

Heikki Mäntykoksi
Asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus