Mietteitä maataloudesta

Olen jollakin lailla ollut tekemisissä maatalouden kanssa lähes koko ikäni. Synnyin ja kasvoin savolaisella maitotilalla, tein töitä navetassa ja pelloilla heti kun kykenin ja polkimille yletyin. Jossakin vaiheessa kuitenkin kyllästyin lannan hajuun ja tein päätöksen, että mikä ammatti tahansa on ok, kunhan sillä ei ole mitään tekemistä maatalouden kanssa. Elämä kaupungissa tuntui trendikkäältä.

Jonkin aikaa meni hyvin, mutta sitten iski keväällä halu saada taas multaa kynsien alle. Kaipuu maalle kasvoi ja jätin biokemian opinnot kesken. Päätin vaihtaa maisemia ja sormi kartalla osui Etelä-Pohjanmaalle, jossa en ollut koskaan aiemmin käynyt. Aloitin ummikko-savolaisena agrologiopinnot Ilmajoella ja sillä reissulla olen vieläkin.

Opintojen jälkeen jatkoimme mieheni kanssa maitotilan pitoa. Elämä eteni vauhdikkaasti, lapset kasvoivat ja tilaa laajennettiin. Halusin vielä lisää haastetta ja tilanpidon ohella siirryin töihin neuvontajärjestöön talousasiantuntijaksi. Sitä kesti aikansa ja nyt olen päätynyt töihin maaseutuhallintoon, rahoituksen asiantuntijaksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen.

Maataloudessa tapahtunut suuri muutos 1990-luvuta tähän päivään

Olen siis nähnyt maatalouden murrosta ja kehittymistä kolmessa eri roolissa: yrittäjänä sekä asiantuntijana neuvontajärjestössä ja nyt valtion hallinnossa. Kun aloitimme tilanpidon ja maidontuotannon vuonna 1993, keskilehmäluku tilaa kohti oli n. 12 lehmää ja vuonna 2017 lähes 44 lehmää/tila ja nousussa koko ajan. Tilat ovat kasvaneet rajusti koko EU-ajan. Muistan opiskeluaikoina osallistuneeni johonkin seminaariin, jossa silloinen Maatilahallituksen pääjohtaja Kalevi Hemilä ennusti, että maatilojen lukumäärä putoaa 40 000 – 50 000 tilaan. Sitä ennustetta pidin silloin yliarvioituna, mutta oikeassa hän oli. Vuonna 2017 oli n. 48 500 maatilaa, mikä on yli 50 % vähemmän kuin vuonna 1995 ja samalla tilojen keskikoko on kasvanut yli kaksinkertaiseksi, ollen tällä hetkellä liki 50 hehtaaria/tila.

Tilakoon kasvu on tuonut uusia haasteita maatilayrittäjille. Huomion painopiste on pitkään ollut tuotannossa ja substanssiosaamisessa, mutta talousosaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Yhä suurempi rooli on myös johtamistaidoilla ja organisointikyvyllä. Strategisella tasolla on kyettävä luomaan selkeä visio ja hahmottamaan toiminnan tavoitteet. Operatiivisella tasolla on sitten pystyttävä toteuttamaan ne asettamansa tavoitteet. Ittellisten isäntien on osattava nykyisin myös verkostoitua sekä opeteltava usein toistellut englanninkieliset termit management ja benchmarking.

Maatalouden kannattavuudesta

Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu paljon maatalouden kannattavuudesta. LUKE:n tuoreen arvion mukaan vuonna 2018 maatalouden kannattavuus oli heikoin koko 2000-luvulla. Syynä tähän on pääasiassa erittäin huono ja vaihteleva sato, mutta myös jatkuva tuotantopanosten hintojen nousu. Yrittäjätuloa jäi keskimäärin 7 200 €/tila, mikä on 40% vähemmän kuin edellisvuonna. Vähintään puolet viljelijöistä eivät saa korvausta työlleen ja omalle pääomalleen. Siitä huolimatta osa viljelijöistä pärjää hyvin ja yli puolet on vastannut tutkimuksessa näkevänsä tilansa kannattavuuden lähitulevaisuudessa melko hyvänä tai hyvänä. Olennaista olisi nyt varmaan ottaa selvää, miten hyvin pärjäävät oikein toimivat ja mitä he tekevät toisin. Toivonkin, että menestymistarinoita ja onnistumisia nostetaan jatkossa entistä enemmän esille, jotta saadaan uusia ja innokkaita nuoria mukaan ruokabisnekseen.

Keskustelu maatalouden tulevaisuudesta on paikoin hyvinkin synkkää, täällä Etelä-Pohjanmaalla riittää kuitenkin innokkuutta tilojen kehittämiseen. Viime vuonna ELY-keskus myönsi rakennetukia yli 70 miljoonaa euroa avustuksina ja korkotukilainoina ja tahti tuntuu jatkuvan tänä vuonna lähes yhtä kiivaana. Tammikuussa päättyneelle ensimmäiselle hakukierrokselle tuli n. 100 investointitukihakemusta ja 13 nuoren viljelijän aloitustukihakemusta. Näillä investoinneilla pohjalaiset tilat turvaavat kotimaista elintarviketuotantoa.

Vaikka ajat ovat haastavia, niin toivon, että kaikki maatalouden parissa ja ympärillä työskentelevät muistavat pitää huolta myös oman päänsä pääomasta:

”50% onnellisuudestasi on luonnon määräämää,
10% ympäristön tuomaa ja
40% on omissa käsissäsi”.

 


Anja Norja
Asiantuntija, maatalouden rahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tulvariskienhallinnassa ja vesienhoidossa arvostetaan yhteistyötä

Tulvariskien hallinnan suunnittelusta ja vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä oli käynnissä kuuleminen heinäkuun alkuun saakka. Suunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein, ja nyt oli mahdollista antaa lausunto tai vastata kyselyyn ja kertoa, mihin seuraavalla suunnittelukaudella tulisi kiinnittää huomiota. Saatu palaute otetaan huomioon tulvariskienhallinnan ja vesienhoidon suunnittelussa ja toimenpiteissä.

Tulvariskeistä haluttiin kuulla, ovatko merkittävät ja muut tulvariskialueet rajattu oikein. Ovatko kansalaiset, kunnat ja järjestöt samaa mieltä ELY-keskuksen ehdotuksen kanssa siitä, missä tulvariskialueita on, ja kuinka merkittäviä tulvat ovat?

Tulvariskien osalta alueiden rajauksiin oltiin pääosin hyvin tyytyväisiä. Muutamia uusia alue-ehdotuksia ilmeni, sekä mainintoja tulvista määritettyjen tulvariskialueiden ulkopuolella. Näihin alueisiin saatiin mainintoja:

  • Uusiksi merkittäviksi tulvariskialueiksi ehdotettiin Lapuanjoella Lapuan ja Kauhavan alueita ja Tiukanjoella useita alueita
  • Uusikaarlepyytä ehdotettiin nimitettävän muuksi tulvariskialueeksi
  • Lisäksi tulvahaittoja mainittiin muodostuvan Perhonjoella, Kruunupyyjoella ja Kitinojan lähettyvillä

Vuoden 2012–2013 tulvien jälkeen Lapväärtinjoen rantaan rakennettiin tulvaseinäkettä asutusta suojaamaan.

Myös ELY-keskuksen nimeämien tulvariskialueiden laajennusta toivottiin. Sen sijaan mikään taho ei ehdottanut tulvariskialueita pienennettäviksi. Tehtyihin lisäyksiin edelliseltä kierrokselta oltiin hyvin tyytyväisiä. Tulvariskien hallinnan ja tavoitteiden katsottiin olevan yleisesti ottaen kohdallaan.

Vesienhoidon osalta haluttiin kuulla mm. ovatko suunnitelmien keskeiset kysymykset oikein määritettyjä, ja miten toimenpiteitä voitaisiin edistää.

Pääosin keskeisiä kysymyksiä pidettiin oikeina. Keskeisiin kysymyksiin ehdotettiin nykyisten kohtien lisäksi esimerkiksi vesienhoidon rahoituslähteiden varmistamista, Pohjanmaalla happamien sulfaattimaiden haittojen vähentämistä ja ehkäisemistä, ilmastonmuutoksen myötä aiheutuvien vedenlaadun muutoksien minimoimista sekä keskeisten kysymysten tarkempaa painotusta johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Yhdenkään keskeisen kysymyksen merkitystä ei kritisoitu, mutta alueellisia eroja tärkeimmissä asioissa saatettiin todeta.

Lausunnon antajat olivat huolissaan maatalouden, metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Osan mielestä näiden sektoreiden vaikutusta vesistöihin on liioiteltu, ja elinkeinoja tulee voida harjoittaa. Ojitus oli erittäin ajatuksia ja tunteita herättävä aihe. Useampi mainitsi jätevedenpuhdistamot ja niiden toiminnan tehostamisen, sekä huomion kiinnittämisen lääkejäämien ja mikromuovien poistoon jätevedestä välttämättömänä. Myös pohjavesien suojelu näyttäytyi tärkeänä. Tiedottamista, mitattua tietoa ja seurantaa toivottiin lisää.

Monet pitivät rahoituksen ja resurssien puutetta vesienhoidon uhkana. Rahoituksen varmistamista pidettiin tärkeänä, jotta vesienhoidolliset toimenpiteet olisivat riittäviä ja niitä voitaisiin toteuttaa pitkällä tähtäimellä. Resurssien suuntaamisesta annettiin myös toiveita ja ehdotuksia. Monen mielestä resurssit ja sitä myötä toimenpiteet tulisi kohdistaa herkimmille vesistöalueille tai alueille, joissa toimenpiteillä on eniten vaikutusta, tai joissa vesien hyvän tilan tavoite on kauimpana. Erityisen paljon vastauksissa painotettiin toimenpiteiden kustannustehokkuuden merkitystä. Tähän liittyen toimenpiteiden toivottiin olevan ennakoivia, sillä haittojen ennaltaehkäisy on usein kustannustehokkainta.

Lausunnon antajilla oli ristiriitaisia näkemyksiä siitä, millainen vapaaehtoisten toimijoiden roolin tulisi olla. Osan mielestä vesienhoidon painopisteen tulisi olla vapaaehtoisissa toimissa ja osan mielestä ei pidä jättää niin paljoa vastuuta vapaaehtoisille. Saatettiin toivoa tiukempia ympäristölupia tai muuta lainsäädäntöä turvaamaan vesien tilaa. Lisäksi vapaaehtoisten kerrottiin tarvitsevan asiantuntija-apua. Erään lausunnon mukaan viranomaisten tulee nähdä neuvonanto asiakaspalveluna, ja tehdä vesiensuojelu yksityisille ja yrittäjille mahdollisimman helpoksi. Tämä tarkoittaisi neuvontapalveluiden selkeyttä ja apua toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Molempien kuulemisten lausunnoissa painotettiin yhteistyön merkitystä. Toisena tärkeänä teemana nähtiin ilmastonmuutos ja sen huomioon ottaminen. Vesienhoidon ja tulvariskienhallinnan tärkeydestä lausujat olivat yhtä mieltä.


Mona Nykamb
Harjoittelija, Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vaikuttavaa maaseudun kehittämistä

Maaseutuohjelma on merkittävä EU:n jäsenmaksujen palautuskanava Suomelle. Sen rahoitus on merkittävä piristysruiske maaseudun elinvoimaisuudelle saaden aikaan sekä kehittämistoimenpiteitä että investointeja. Etelä-Pohjanmaalla käytetään maaseuturahaston mahdollisuuksia tehokkaasti hyödyksi.

Alueellamme rahoitetuilla hankkeilla on pyritty mm. elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistamiseen ja uudistamiseen, eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen ja lähiruoan käytön edistämiseen sekä metsätalousyrittäjyyden ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseen että puurakentamisen edistämiseen. Yritystuilla on kannustettu yrityksiä kasvuun tukemalla investointeja, niiden suunnittelua ja yrityksen perustamista. Kylissä on panostettu liikunta- ja harrastuspaikkojen sekä erilaisten kylä- ja kokoontumistilojen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Yhteinen tekeminen luo yhteisöllisyyttä, joka on tärkeä hyvinvoinnin ylläpitäjä.

Rahoitetuista hankkeita on esillä esimerkiksi viime syksynä julkaistussa Uutisjyvät-lehdessä, jonka pystyt lukemaan alla olevasta linkistä.

http://aada.fi/flipbook/ely-keskus/uutisjyvat_1-2017/#p=4

Hulmin_peltoja

Mitä on vaikuttavuus?

Hankkeiden ja yritystukien vaikuttavuudesta ja tuloksista keskustellaan vilkkaasti. Vaikuttavuus -käsitteenä kuvaa tavoitteiden saavuttamista ja päämääriin pyrkimistä ja sitä voidaan usein arvioida vasta pitkän aikajänteen kuluessa. Suurimpana haasteena on vaikutuksen ja vaikuttavuuden erottaminen: mikä on ollut yleishyödyllisenä investointina rakennetun harrastuspaikan merkitys alueen asukkaiden hyvinvoinnille?

Hankkeiden seurantatietoja, arviointeja tutkimustuloksia ja muita havaintoja yhdistelemällä saadaan tietoa rahoituksen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Vaikuttavuutta kannattaa yrittää mitata ja kuvailla saadaksemme paremman käsityksen siitä mihin kaikkeen olemme pystyneet vaikuttamaan.

 

Tulossa alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman väliarviointi

Olemme suunnitelleet yhdessä Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa yhteistä alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarviointia. Tavoitteena on tuottaa maakuntakohtaista arviointitietoa sekä alueiden välistä vertailutietoa hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja vaikuttavien toimien aikaan saamiseksi. Miten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat ja rahoitetut toimet ovat vastanneet alueellisiin erityispiirteisiin? Miten alueiden elinkeinollinen kehittäminen on toteutunut ja miten eri kohderyhmät ovat hyötyneet kehittämistoimista?

Tämän ulkopuolisen arvioinnin rinnalle olemme suunnittelemassa hankkeille syksyllä alkavaa työpajojen sarjaa, jossa hanketoimijat voivat pohtia toimintansa konkreettisia tavoitteita, niiden saavuttamisen keinoja sekä kohtaamiaan onnistumisia ja yllätyksiä. Erityisenä tavoitteena on lisätä hankkeiden osaamista vaikuttavuuden esille tuomisessa. Mitä muutoksia hankkeella saadaan aikaan hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen.

Uuden ohjelmakauden valmistelutyö on käynnistymässä. Onnistumisten analysointi ja hyvien esimerkkien esille tuominen on entistä tärkeämpää, että pystymme osoittamaan maaseuturahaston merkityksen alueellisessa kehittämistyössä.

Toivomme teitä mukaan tähän työhön yhdessä meidän kanssamme!

 

Hanna_Mäkimantila1

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maatalous MAKU matkalta…

Maakuntauudistuksen juna kulkee vääjäämättä eteenpäin, vaikka tuntuu, että olisi tarve välillä pysähtyä kaikilla asemilla ja hengähtää. Se ei ole mahdollista, sillä eri valmistelukokonaisuuksien junat ja raiteet kulkevat samaan aikaan kohti määränpäätä. On pysyttävä raiteilla, että tuo määränpää, uusi yhteinen Etelä-Pohjanmaa saavutetaan 1.1.2020.

Aikataulussa pysyminen ei ole kiinni pelkästään oman maakunnan valmistelukokonaisuuden toimivuudesta. Helsingin pääteaseman täytyy toimia ja tehdä päätöksiä mahdollistaen sen, että junat voivat kulkea ilman suurempia routaheittoja ja mutkia. Mutkaisella raiteella matkan teko on epämukavaa. Kuoppia on ollut ja tulee olemaan vielä kierrettävänä ja haasteita ratkaistavana.  Vähäinenkin epävarmuutta luova huojunta raiteilla horjuttaa valmistelua ja uskoa siihen, että määränpää saavutetaan. Perille on saavuttava aikataulussa ja hyvin valmistautuneena- ei kuitenkaan levänneenä, sillä siihen ei jäljellä oleva valmisteluaika anna mahdollisuutta.

Nimetön suunn.malliMaatalouspalvelujuna on kulkenut matkaansa kuin toimintavarma dieselveturi täynnä työnsä osaavia ja kokeneita asiantuntijoita. Kuntien asemilta poimittiin asiantuntijat kyytiin jo hyvissä ajoin ja palveluiden suunnittelumatkaa on taivallettu yhdessä. On päästy yhteisymmärrykseen siitä, minkälaiset viljelijätukipalvelut tarvitaan ja miten ne järjestetään. On valmisteltu esitys siitä, kuinka monta asemaa tarvitaan palveluja tarjoamaan, että viljelijöiden asiointimatka asemalle olisi kohtuullinen. Suurin osa asiakkaistamme on päätynyt sähköiseen lippuun. On hahmoteltu myös sitä, montako veturihenkilöä tarvitaan, että juna kulkee sujuvasti ja laadukkaasti palvellen ja tukimaksut saadaan oikein ja ajallaan tuen hakijoille. Viljelijätukivaunu kuljettaa kyydissään Etelä-Pohjanmaalle vuosittain yli 200 miljoonan euron rahasäkkiä kotimaiselle ruuantuotannolle välttämättömiä ja alueemme maatalouden kilpailukyvyn turvaavia euroja.  Ruokaketjua ei alueellamme ole, ellei ole mahdollisuutta elinkelpoisen maatalouden harjoittamiseen. Maatalousvaltaisella alueella tällä rahasäkillä on merkittävä vaikutus myös alueen kunnille ja elinkeinoelämälle laajemminkin.

Veturihenkilöiden lisäksi on tärkeää, että asiantuntijajoukko on valmis matkustamaan sekä taivaltamaan maakuntamatkaa avoimin mielin ja muuttuvin menetelmin. Maaseutuviraston – ja ennen pääteaseman saavuttamista aloittavan – Ruokaviraston vaatimukset toiminnalle tiedetään, ne ovat asiantuntijajoukolle aivan peruskauraa. Odotamme toki, että matkan varrelle ilmestyvä, uusi Ruokavirastoristeysasema tarkastelee kaikki toimintonsa läpi, niin että turhat mutkat raiteellamme oikaistaan.

Matkan varrelle on Etelä-Pohjanmaalla osunut useita varsin perusteellisia EU tason matkalipun tarkastajia. Toimintaamme on tarkastettu, läpivalaistu ja pyöritelty siinä määrin, että veturinkuljettajana voin vakuuttaa koko maakuntakonsernille- me osaamme tämän, suuria puutteita ei toiminnasta löydy. Kerran opittu ei minnekään organisaatiomuutoksissa katoa.

Tukivalvontavaunu on liitetty mukaan lähes nykyisessä muodossaan. Sen toiminta ja resurssit on pystyttävä turvaamaan, sillä siitä riippuu saadaanko maksut tuen saajille ajallaan. Matkustajiksi on poimittu myös eläinlääkinnän-, -suojelun ja -valvonnan asiantuntijoita aluehallintovirastosta ja kuntien ympäristöterveydenhuollosta. Kovinkaan pakkanen ei nujerra kasvituholaisia, eläin- eikä kasvitauteja, jotka seuraavat matkaamme varjon tavoin. Siksi vaunussa on mukana myös erikoistuneita asiantuntijoita parantamassa eläinten hyvinvointia, turvaamassa korkealaatuisen ruuan tuottamista ja maa- ja elintarviketuotannon tuotantokyvyn kasvua. Vaunu on yksikerroksinen, yhteisiä toimintamalleja valmistellaan parhaillaan.

Maatalouslomituksen vaunu seisoo vielä malttamattomana asemalla ja odottaa liittämislupaa ja muitakin matkan teon välttämättömiä reunaehtoja Helsingin pääteasemalta. Lomitusvaunua kuitenkin lämmitetään ja varustellaan jo. Se on valmis asiantuntijoineen matkan tekoon heti, kun löytyy oikea raide. Tämä vaunu on kaksikerroksinen- lomituksen järjestäminen ja tuottaminen ovat eri kerroksissa.

Heinäkuuhun mennessä odotamme Helsingin pääteaseman ratkaisuja: jatkuuko matka, hidastuuko matkan teko vai onko tehtävä U–käännös ja palattava takaisin lähtöasemalle.

 

Ritva Rintapukka
Maaseutuyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Uusi E-P
Maatalous, rahoitus- ja kehittämispalvelut -vastuuvalmistelija

Syö maakunnan menu – autat viljelijää investoimaan ja tuottamaan lähiruokaa.

Etelä-Pohjanmaan maanviljelijät ovat erittäin hyvin hyödyntäneet maatalouden investointitukia. E-P:n ELY-keskuksen rakenneyksikkö on myöntänyt ohjelmakauden 2014-2020 aikana tähän menneessä n.155 milj. eur maatalouden kehittämiseen avustuksina ja korkotukiluottoina, josta viimeisen vuoden aikana myönnettiin n. 47,7 milj.eur! Usko yrittäjyyteen on edelleen kova. Maakuntaan on investoitu uusia karjatalousrakennuksia, peruskorjattu vanhoja, rakennettu kasvihuoneita ja kuivaajia, salaojitettu peltoja, vaihdettu isännyyksiä, otettu käyttöön kotimaista energiaa, hyödynnetty aurinkovoimaa ja biokaasunkin hyödyntäminen alkaa orastaa.

lehmat

Maatalousyrittäjät, joiksi nykyään maanviljelijöitä on alettu kutsua monen miljoonan euron investointiensa vuoksi, ovat halunneet kehittyä – siis Etelä-Pohjanmaalla kuljetaan maan kärkijoukoissa. Tuotantoteknologiaan, eläinten hyvinvointiin ja tehokkaisiin tuotantoketjuihin on haluttu panostaa ja se auttaa viljelijöitä pärjäämään kiristyneessä kilpailussa, jossa tuotantopanoksien hinnat ovat nousseet ja tuotteen hinnat laskeneet kauppojen ankaran hintakilpailutuksen seurauksena. Maakunnassamme on ollut tekemisen meininki ja se näkyy vireänä maaseutuna, hoidettuina peltona ja rakennuksina. Positiivinen vire ruokkii kehityksen kulkua ympärilleen. Nämä tehdyt investoinnit maatalouteen ovat mahdollistaneet voimakkaan jalostustoiminnan keskittymisen E-P:lle. Kun syöt Seinäjoella kirnuttua voita, Nurmossa leikattua lihaa, Jalasjärvellä kypsytettyä herkkujuustoa, Ilmajoella tehtyä makkaraa, Kauhajoella palvattua leikettä, Teuvalla poimittua salaattia, Soukallajoella kypsytettyä kurkkua, Munakassa tuotettua porkkanaa, Karijoella nostettua perunaa ja vielä oman paikallisleipomon leipää, niin olet mukana tukemassa koko ruokaketjua Etelä-Pohjanmaalla.

Ruoka-ala työllistää E-P:llä n. 20 % koko maakunnan työllisyydestä ja maatalouden välitön vaikutus 10,9 %  (KnuuttilaM&Vatanen E 2017 LUKE-raportti). Siis ei ole aivan sama mitä syöt ja missä tuotettua. Ruoka- ja ostokäyttäytymisemme heijastuu ympärillemme hyvin monin eri tavoin – joko vahvistaen tai heikentäen.

Porkkanat

Vaikka maatalouden tulokehitys on ollut heikkoa ja varsinkin viime kesän vaihtelevat sääolosuhteet koittelivat joitakin viljelijöitä hyvin kaltoin, niin siitä huolimatta myös tämän vuoden investointihakemuksien euromääräinen taso ennustaa ainakin yhtä vilkasta vuotta kuin aiempikin. Maatalousyrittäjyydessä korostuu hyvän ammattitaidon merkitys, jossa vastuiden ja yrityskokojen kasvaessa pystytään kestämään myös markkinaheilahtelujen ja sääolosuhteiden aiheuttamaa epävarmuutta.

Tuotekehitys ja uutuuksien kehittäminen liittyvät olennaisesti eteläpohjalaiseen ruoantuotantoon. FoodWest oli mukana kehittämässä härkäpapuvalmistetta, josta saatiin uutuustuote markkinoille 2016. Markkinat olivat jo valmiita odottamaan kotimaisia kasvisproteiinivalmisteita, sillä nyhtökauratuote oli lanseerattu hieman aiemmin. Sen tuotanto ei pystynyt vastaamaan kysyntään ja siten kauhavalainen härkäpaputuote sai lentävän lähdön. Viimeisin tuoteuutuus elintarviketuotannossa lienee Juustoportin ilmoitus kauramaidon purkittamisen aloittamisesta. Hyvin samaan aikaan Valio ilmoitti vastaavasta toimesta. Kauramaito sinällään on jo aiemmin markkinoilla ollut tuote, mutta kaupan hyllyt ovat olleet pääasiassa ulkomaisen tuotannon valtaamia. Odotan mielenkiinnolla mitä kotimaisesta sirkkatuotannosta ja sen jalostuksesta alkaa kuulua. Sen jälkeen kun sirkkojen käyttöön elintarvikkeena näytettiin vihreää valoa alkaa siritys kuulua monessa tuotantohallista – sama siritys varmaan kuuluu myös tuotekehittelijöiden aivoituksissa – mihin eri käyttötarkoitukseen sirkkaproteiinia voisikaan laittaa.

 

Mäntykoski_Heikki
Heikki Mäntykoksi
Asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Mietteitä maaseudulle maksettavista tuista

Kuva2 20180108Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 – 2020 toteuttaminen on edennyt vuonna 2017 tukien maksatuksissa vauhdilla eteenpäin. Maaseuturahastosta tuetaan monenlaisten maaseudulla toimivien tahojen investointi- ja kehittämishankkeita. Ryhmästämme maksetaan tukia esim. maatalous-investointeihin, kehittämishankkeisiin ja yleishyödyllisiin investointeihin, yritystukia ja Neuvo2020 -korvauksia. Lisäksi maksetaan muita maatalouden rakennetukia mm. peruskuivatushankkeisiin ja ei-tuotannollisiin investointihankkeisiin, valtakunnallisen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman hanketuet sekä tukia erityisympäristösopimusten ja luomu- ym. sitoumusten perusteella. Viime vuonna näitä kaikkia tukia maksettiin Etelä-Pohjanmaalla yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa. Tänä vuonna maksettavat määrät nousevat vielä huomattavasti.

Etelä-Pohjanmaalla maaseuturahaston tuet on aina hyödynnetty todella hyvin. Ohjelmakausilla alueellemme myönnettyjä euroja ei ole tarvinnut palauttaa käyttämättöminä takaisin, enemmänkin päinvastoin. Tukea erilaisiin tarkoituksiin on haettu Kuva 20180108Etelä-Pohjanmaalle myönnettyä määrää enemmänkin ja varoja on saatu muilta alueilta Suomesta lisää. Tuet maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun myönteisen rahoituspäätöksen saanut tuen hakija toteuttaa hankkeensa ennalta sovitun mukaisesti.

Viime vuonna oli havaittavissa se, että erityisesti maatalousinvestoinneissa rakentamistyöt tapahtuivat nopealla aikataululla. Isoissa investoinneissa liikkuu suuret rahat. Investoijien pitää maksaa laskut tavaran toimittajille ja rakennustyön tekijöille ajallaan ja pankin vakuudet pitää pysyä riittävinä. Investoinneilla on iso työllistävä merkitys monelle toimialalle. Oma arvostukseni varsinkin maatalousyrittäjiä kohtaan on noussut entisestään. Maatilojen määrät vähenevät, mutta tilakoot kasvavat. Vaatii intoa ja rohkeutta, että tiloille löytyy jatkajia, jotka vielä ryhtyvät myös mittaviin investointeihin. Kustannuksiltaan satojen tuhansien eurojen ja monesti reilusti yli miljoonankin euron rakentamisinvestoinnit eivät toteudu ilman vakaata maatalousyrittäjän sitoutumista ja uskoa tulevaisuuteen. Sama koskee tietysti muitakin yrityksiä ja tahoja. Tuen saajia ei ole syytä kadehtia. Kuva1 20180108

Maaseudulla on paljon pieniä kyliä, joissa löytyy innokkaita asukkaita. Erilaiset yhdistykset ovat toteuttaneet yleishyödyllisellä investointituella monenlaisia kulttuuriin, liikuntaan ja harrastuksiin liittyviä hankkeita kyläläisten parhaaksi. Kaikki tämä lisää asumisviihtyvyyttä. Hankkeilla ja niihin liittyvillä talkootöillä on yhteishenkeä kohottava vaikutus.

Erilaisilla kehittämishankkeilla on suuri merkitys maaseudulle. Kehittämistyöllä lisätään maaseudun elinvoimaisuutta ja yleistä hyvinvointia. Vain harva myönteisen rahoituspäätöksen saanut tuen hakija jättää hankkeen toteuttamatta.

kuva1

Suomi täytti 100 vuotta ja sitä on saatu juhlistaa monella eri tavalla. Isänmaallisuus ja kotiseuturakkaus ovat olleet meillä monella ajatuksissa enemmän kuin ennen. Tämä on johtanut omalla kohdallani siihen, että kiinnitän huomiota vielä tarkemmin kuin aikaisemmin, että ostan kaupasta omassa maakunnassa tuotettuja elintarvikkeita. Sama ostopäätös koskee myös muita hankintoja. Jokainen voi omalla valinnallaan olla vaikuttamassa siihen, että mahdollisimman moni euro jää Etelä-Pohjanmaalle hankkimalla tuotteet ja palvelut oman maakunnan toimijoilta.

 

WP_000465

 

 

Anne Palokoski
Maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Hankejuttukeikkojen satoa

Kesä alkaa kääntymään syksyksi ja kesäharjoittelijoiden työurakka alkaa olla ohi. On ollut ilo päivitellä muiden Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen harjoittelijoiden tekstejä tänne blogin puolelle ja lukea millaisia juttuja he ovat kesän aikana päässeet tekemään. Ehkä nyt on viestintäharjoittelijankin aika pohtia vähän millaisia ajatuksia kesä toi mukanaan.

Monenlaista on tapahtunut, mutta mielenkiintoisimpia hetkiä ovat olleet Uutisjyvät-uutiskirjeen juttupankkia varten tehdyt hankejuttureissut. Olemme käyneet maaseutuyksikön asiantuntijoiden ja jopa päällikön kanssa haastattelemassa eri hankekohteita, jonne on myönnetty ELYn maaseuturahastosta investointi- tai kehittämistukea. Maaseuturahastosta myönnetään toki myös paljon muitakin tukia ja niistä voi lukea lisää esimerkiksi tässä blogitekstissä.


Siistittyä rantaa Alavudella

Omat juttukeikkani ovat kuitenkin keskittyneet juuri investointi- ja kehittämistukiin, jotka keskittyvät kehittämishankkeisiin ja yleishyödyllisiin investointeihin.  Olen päässyt vierailemaan kohteissa ympäri Etelä-Pohjanmaan ja saanut huomata, miten monenlaiseen tukia on myönnetty. Olen käynyt tutustumassa uusittuihin rantoihin ja virkistysalueisiin Alavudella, porkkananviljelijän tiloihin Seinäjoella, sekä katsomassa kesäteatteriin rakennettua katsomokatosta Onnelan kesäteatterissa Alahärmässä. Pääsin myös vierailemaan Kauhavalla alumiinisia julkisivurakenteita valmistavan perheyritys Stroitel Oyn tiloissa sekä juttelemaan kahdesta eri kehittämishankkeesta, joista toinen keskittyy kansainvälisesti kilpailukykyisen sianlihantuotantoketjun tuottamiseen sikatiloilla ja toinen taas pyrkii hyödyntämään Lean-johtamisen periaatteita maatilan tuottavuuden parantamisessa. Tästä lisätietoja Lean-johtamisesta tilanäkökulmasta.
Kesäteatterin lavaa ja katsomoa Onnelassa.

Tyhjin käsin en ole koskaan jäänyt juttukeikkojen jälkeen, sillä paljon on jäänyt pohdittavaa myös kotimatkan ajaksi. Ajatuksia on herättänyt esimerkiksi se, miten talkootyö on esimerkiksi Alavudella ja Onnelassa mahdollistanut paljon hyvää. Onnelassa oltiin jo hankekonkareita ja he sanoivat, että aina on löytynyt talkooväkeä, sillä paikka on kyläläisille tärkeä. Alavudella nähtiin myös tuloksien tullessa näkyvimmiksi, miten paljon kaikki hyötyvät uudistetuista rannoista ja siistityistä ympäristöistä ja paikkakuntalaiset ovat myös lähteneet innolla mukaan hankkeen yhteydessä järjestettyihin tapahtumiin.

On ollut myös mielenkiintoista nähdä, miten päähänpiston seurauksena saattaa löytää itsensä täysipäiväisenä porkkananviljelijänä. Hienoa oli lisäksi kuulla, miten tilan isäntä suosi käytettyjen koneiden ostamista, sillä häneltä löytyi taitoa ja kiinnostusta koneiden korjaamiseen. Allekirjoittanut nosti myös hattua sille, että tilan porkkanat viedään aina itse suoraan kauppoihin ilman tukkujen välikäsiä.

Porkkanalajittelijan lajittelemia porkkanoita Kuusiston tilalla

Viestinnänalanopiskelijan herätti pohtimaan ajatus siitä, miten maatalousyrittäjäkin tarvitsee johtamistaitoja ja, miten yksinkertaisilla asioilla (esimerkiksi valkotaulu) voidaan kehittää työntekijöiden ja yrittäjän viestimistä keskenään. Tällaisia asioita on ollut mielenkiintoista päästä yhdistämään omaan koulutustaustaan ja siihen, miten tärkeää viestintä oikeasti on kaikissa mahdollisissa ympäristöissä, sen toteuttamistavat täytyy vain pohtia tilannekohtaisesti sopiviksi.

Onnekseni juttukeikkoja on minulla edessä vielä syksyn aikana lisää, sillä kesäharjoittelusta on tulossa myös syksyharjoittelu.Mikäpä sen mukavampaa, kuin päästä kehittämään vielä lisää omia taitojaan mukavassa työympäristössä. Katsotaan mitä syksy tuo vielä tullessaan! Juttukeikkojen tekstejä julkaistaan Uutisjyvissä pitkin vuotta, kannattaa siis pysyä kuulolla sitä kautta, jos hankkeet kiinnostavat. Tästä pääset tutustumaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaisemiin uutiskirjeisiin ja maaseutuyksikön Uutisjyvät-uutiskirjeisiin.

 

Emma Marttila
Viestintäharjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus