Kevättä ja valoa kohti CAP:n kanssa

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) tavoitteilla pyritään kehittämään EU:n maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla ottaen huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja edistäen maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Viljelijätukien lisäksi myös maaseudun kehittämistukien rahoituskokonaisuus tulee olemaan Etelä-Pohjanmaalla merkittävä.

Alueemme on yksi koko maan maatalous- ja maaseutuvaltaisimmista maakunnista. Maaseudun kehittämisrahoitus tarjoaa jatkossakin hyvät rahoitusmahdollisuudet niin maatalouden kuin maaseudunkin kehittämistoimiin. Rahoituksen avulla tuetaan maatilojen kilpailukykyä vahvistavia investointeja, ympäristö- ja energiainvestointeja sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviä investointeja, maaseudun yritysten kasvua ja kehitystä, työllisyyden edistämistä sekä maaseudun harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomista maaseutukylille. Leader ryhmien rahoitus on merkittävä osa maaseudun paikallista kehittämistyötä.

Rahoituksen tavoitteena on myös helpottaa uuden teknologian hyödyntämistä niin maatiloilla, yrityksissä kuin kylien palvelujen kehittämisessäkin.

Toimeenpano alkaa…

Uudistetun maaseutupolitiikan toimeenpano alkaa vaiheittain talven ja kevään aikana. Kansallinen säädösvalmistelu on edennyt, CAP kautta koskevat lakiesitykset on eduskunnassa hyväksytty ja valtioneuvoston asetusluonnoksia valmistellaan. Valtioneuvoston asetusten tultua voimaan tiedämme eri tukijärjestelmien tarkemmat ehdot.  Toimeenpanon valmistelu on Ruokavirastossa hyvässä vauhdissa ja tukien hallinointiin käytettäviä tietojärjestelmiä päivitetään vastaamaan uusia tukijärjestelmiä.  Paperihakemukset jäävät historiaan, jatkossa tuet haetaan ainoastaan sähköisesti VIPU ja HYRRÄ järjestelmissä.

Tuen hakijoilla ja hallinnolla on uuden oppimisen aika ja samalla vanhojen tukijärjestelmien ehdoista pois oppiminen. Suurimmat uudistukset koskevat viljelijätukijärjestelmää. Kokonaisuus on valtavan iso pelto- ja eläintukia koskevine tukijärjestelmineen. Kehittämis- ja rahoitustukien osalta muutokset ovat kohtuullisen pieniä, lähinnä toimintaa selkeyttäviä ja toivon mukaan ”yksinkertaistavia”. Ruokavirasto käynnisti aluehallinnon, ELY-keskusten ja Leader ryhmien koulutukset jo loppusyksyn aikana ja koulutukset jatkuvat koko talven ja kevään ajan.

Maatilojen investointituet, asetusluonnos 22.12.2022

Maatilojen investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien haku alkaa kevään kuluessa. Investointitukea myönnetään 1) maatalouden kilpailukyvyn kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen, 2) ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin 3) maatilojen energiainvestointeihin ja 4) eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviin investointeihin.

Tuen hakijan ikää ja määräysvaltaa koskevat ehdot säilyvät ennallaan. Ammattitaitoa koskeva edellytys on jatkossa vain maatalouden kilpailukykyä kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa. Näissä investoinneissa on tuen myöntämisen ehtona liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Tuen hakijan on kuitenkin hyvä, erityisesti isoimmissa investoinneissa, esittää liiketoimintasuunnitelma tukihakemuksen yhteydessä. ELY-keskus voi myös harkintansa mukaan edellyttää liiketoimintasuunnitelman laatimista.

Kaikissa investointitukitoimissa on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys. Maatalouden yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan. Hankkeen voi omalla riskillään aloittaa, kun tukihakemus on jätetty vireille. Enää ei siis tarvitse odottaa tukipäätöksen antamista.

Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain. Kaikki hankkeet valitaan rahoitukseen valintamenettelyn kautta. Käytössä olevat valtakunnalliset valintakriteerit vahvistetaan tammikuun lopussa.

Käytössä olevat tukimuodot ovat: avustus, tuotantorakennusinvestoinneissa lisäksi korkotukilaina ja mahdollisuus valtion takaukseen. Tukitasoja tulee käyttöön aikaisempaa vähemmän. Maatalouden kilpailukyvyn kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa avustuksen enimmäismäärä tukikelpoisista kustannuksista olisi arvion mukaan 25 tai 35 %, ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistävissä investoinneissa 40 % ja  energiainvestoinneissa 40-50 %. Rakentamiskustannusten laskentaperusteena olevat yksikkökustannukset tullaan tarkistamaan siten, että ne vastaavat paremmin nykyistä kustannustasoa.

Tukikohteet ja käytettävät tukitasot tulevat sisältymään valmisteilla olevaan kohdentamisasetukseen. Kilpailukyvyn kehittämistä ja maatalouden nykyaikaistamista edistävissä investoinneissa nuorilla viljelijöillä on mahdollisuus korotettuun investointiavustukseen nykyisen 5 vuoden sijasta 7 vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta.

 

Nuorten viljelijöiden aloitustuki, asetusluonnos 22.12.2022

Tuen tavoitteena on parantaa nuorten viljelijöiden asemaa ja saada alalle uusia maatalousyrittäjiä, joilla on mahdollisuus kannattavan toiminnan harjoittamiseen ja tilojen kehittämiseen. Tuen ehdot, jotka koskevat nuoren viljelijän ikää, määräysvaltaa ja ammattitaitoa, vastaavat aikaisempia ehtoja. Yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan ja tiloilla on oltava jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys.

Avustuksen enimmäismäärä tulee olemaan 40 000 tai alemman tason aloitustuen osalta 10 000 euroa. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Maksatusta on jatkossa haettava eli sitä ei enää makseta automaattisesti. Avustuksen lisäksi on mahdollisuus korkotukilainaan ja varainsiirtoverovapauteen aivan kuten aikaisemminkin. Uutena tukemisen muotona otetaan käyttöön valtiontakaus. Jos maataloutta harjoitetaan maatalousyhtymänä tai hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö, jossa on useita tuen edellytykset täyttäviä osakkaita, aloitustuki voidaan myöntää kullekin tuenhakijalle.

Investointitukien tavoin rahoitettavat hankkeet valitaan valintamenettelyn kautta. Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain, Tukijaksot ovat jatkossa samat kuin investointituissa.

ELY-keskus tulee järjestämään rahoitustuista koulutusta rahalaitoksille ja neuvojille sekä viljelijöille myöhemmin kevään aikana.

Julkaisemme säännöllisesti Uutisjyvät-uutiskirjettä, jossa kerromme ajankohtaisia asioita CAP:iin, maaseutuun ja maatalouteen liittyen. Tilaa ihmeessä kirjeemme omaan sähköpostiisi täältä (keha.viestitys.fi).

Ritva Rintapukka
Maaseutuyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rakennetuilla turvataan kotimaisen ruoan saatavuutta

Tänä syksynä, 4. syyskuuta, vietettiin ensimmäisen kerran suomalaisen ruoan päivää. Aihe onkin syytä nostaa parrasvaloihin, sillä yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupungistuneilla alueilla ja ostaa ruokansa suoraan kaupasta. Kosketus ruoan tuottamiseen on vähentynyt eikä monikaan osaa käyttää enää raaka-aineita ruoan valmistuksessa sellaisenaan, vaan he ostavat elintarviketeollisuuden eriasteisesti jalostamia raaka-aineita, puolivalmisteita ja eineksiä.

Kuitenkin tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa. Suomi syö-tutkimukseen vastanneista 78% pitää tärkeänä syödä kotimaisia elintarvikkeita. Ihmiset haluavat tietää, kuka on tuottanut heidän ruokansa ja minne tuotanto on jäljitettävissä. Jotta kuluttajat saavat kaipaamaansa kotimaista ruokaa, on pidettävä huoli, että ruoan tuottajien, maanviljelijöiden, toimintaedellytykset pysyvät kunnossa.

Tukien merkitys investointien rahoituksessa on keskeistä

ELY-keskusten myöntämillä rakennetuilla edistetään maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua tukemalla toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittämistä. Tukien merkitys investointien rahoituksessa on ollut keskeistä ja oletettavaa on, että ilman rakennetukia maataloustuotannon taso ei olisi nykytasolla. Tilatasolla investoinnit parantavat tilojen elinvoimaa sekä eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Alueellisesti vaikutukset näkyvät työpaikkojen lisääntymisenä ja kansantaloudellisesti koko elintarvikeketjun tuottavuuden kasvuna ja huoltovarmuuden turvaamisena. LUKEN vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan maatilojen investoinnit aiheuttivat alkutuotantoon 1,2 mrd euron ja elintarviketeollisuuteen 2,6 mrd euron arvonlisäyksen. Maatalouden investoinnit tuottavat siis lisäarvoa koko elintarvikeketjulle.

Viime vuosi oli ennätysvuosi Etelä-Pohjanmaalla

Viime vuonna Etelä-Pohjanmaalla tehtiin maatalouden investointi- ja aloitustukitukipäätöksiä ennätysmäärä. Rahoitusta myönnettiin n. 70 milj. euroa yhteensä 405 hankkeeseen. Euromääräisesti suurimman osan investointituista haukkasivat lypsykarjatalouden investoinnit ja kappalemääräisesti eniten myönnettiin rahoitusta salaojituksiin. Tänä vuonna hakemuksia on tullut lähes samaan tahtiin, mutta päätökset on tehty vasta kahden ensimmäisen hakukierroksen osalta, joten myönnetyt tukimäärät eivät ole vielä tiedossa. Tällä ohjelmakaudella rakennetukiin varatut rahat alkavat olla lopussa, joten todennäköisesti kaikkia hankkeita ei saada tänä eikä ensi vuonna enää rahoitettua.

Kulutustottumusten muutos on näkynyt myös rakennetukikäsittelijöiden pöydällä.  Tänä vuonna on Etelä-Pohjanmaalla tullut vireille 15 hanketta, jotka koskevat lihasiipikarjatuotannon laajentamista. Edellisvuosina hakemuksia on ollut keskimäärin 5 kappaletta vuodessa. Lihan kokonaiskulutus henkeä kohti on viime vuosien aikana pysynyt suunnilleen samana, 81 kg/hlö, mutta siipikarjan lihan osuus siitä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä suomalaiset syövät 25,6, kiloa siipikarjan lihaa henkeä kohti vuodessa. On selvää, että myös tuotannon on kasvettava, jotta saadaan riittävästi kotimaista lihaa.

 

Olisi toivottavaa, että myös tulevalla CAP-ohjelmakaudella pystyttäisiin turvaamaan ja mieluiten lisäämään suomalaista maataloustuotantoa. CAP-ohjelman sisältöä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta tiedossa on, että kuluja leikataan nimenomaan kehittämistoimista. Jatkossa onkin tärkeää, että rakennetukivarat saadaan kohdennettua hankkeisiin, joiden vaikutukset ovat suurimmat niin taloudelle kuin ympäristön, eläinten ja tuottajien hyvinvoinnille.

Anja Norja
Asiantuntija, maatalouden rahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus