Rahaa hankkeille, jotka edistävät digitaalisuutta

Digitaalisuus on edelleen aihe, jonka edistäminen on elintärkeää maaseudun kehittämiselle. Pidimme syyskuussa Mahtisatoa treffit ja hankeinfon, jossa toivoimme erityisesti hankkeisiin lisää digitaalisuutta ja sen mahdollisuuksien hyödyntämistä (katso lisää https://pareemaaseutu.fi/arkisto/ajankohtaista/). Hyrrästä saatavan raportin mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tällä ohjelmakaudella rahoittanut maaseuturahastosta 10 kehittämishanketta, joissa on edistetty digitaalisuutta. Tätä kirjoittaessani istun kotona työpöydän ääressä töissä, etäpäivällä. Omasta mielestäni digitaalisuus tällä ohjelmakaudella on lisännyt hyvinvointiani konkreettisesti mahdollistaen esim. etäpäivien tekemisen, koska kaikki työssä tarvittavat tiedot ja asiakirjat löytyvät kannettavalta tietokoneeltani – sähköisessä muodossa.

Hyrrä-palvelun logo repeävän paperin takana. Kaiken tämän on mahdollistanut Hyrrä – maaseudun tukien sähköinen järjestelmä, jonka kautta hakijat voivat hakea mm. yritys- ja hanketukia. Hyrrä -järjestelmässä tehdään niin ikään tukien myöntö- ja maksupäätökset. Kaikki on kätevästi sähköisessä muodossa ja arkistointi hoituu kuin itsestään. Juuri tuo arkistointi on ollut asia, josta olen kuullut monen hakijankin olevan mielissään. Enää ei tarvitse etsiä hankemappia ja kadonneita papereita toimiston uumenista, kunhan on vain kerran syöttänyt tai liittänyt ne Hyrrään. Tiedot ovat kaikkien saatavilla Hyrrässä ja vieläpä 24/7.

Hyrrä-palvelun logo.

Aluksi pidin sähköistä järjestelmää hankalana ja tulostin papereita ahkerasti. Paperilta oli muka paljon mukavampi lukea. Nyt huomaan, että vähitellen tulostaminen on vähentynyt ja olen ehkä vähän huomaamattanikin oppinut lukemaan asioita ruudulta. Ihan kokonaan en ole tulostamiselta vielä kuitenkaan välttynyt, vaan joissain tapauksissa koen, että minun on pakko saada tehdä merkintöjä käsin suoraan asiakirjaan. Tältä osin odotan vielä omaa kehittymistäni ja järjestelmän kehittymistä.

Hyrrä-järjestelmää kuvaava Pöyrööt-sarjakuva, jossa pohjalaismies kertoo millaisia vanhanajan perinteiset hyrrät olivat ja millainen on Hyrrä-järjestelmä.

Hyrrän myötä huomaan myös, että sähköpostiliikenne asiakkaiden kanssa on vähentynyt, koska asiakirjat voi liittää suoraan Hyrrään. Itse pidän tätä hyvänä asiana, koska enää ei tarvitse pelätä sitä, että asiakirjat hukkuisivat omaan sähköpostiini. Sähköisen asioinnin yksi negatiivinen puoli on mielestäni kuitenkin se, että kasvokkaiset kohtaamiset ja puhelimella soittaminen ovat vähentyneet. Ihmisten välinen vuorovaikutus onkin juuri se asia, mitä olen paljon pohtinut digitaalisuuteen liittyen. Toki digitaalisuus tarjoaa välineitä jo sähköiseen kohtaamiseenkin, mutta ainakin itse koen siltä osin vielä aikamoista kömpelyyttä. Vuorovaikutus, kumppanuus ja yhteistyö ovat kuitenkin asioita, joiden kautta löytyy uusia innovaatioita ja kokeiluja. Hyrrääkin oppii parhaiten käyttämään, kun joku neuvoo kädestä pitäen tai katsot netistä ohjevideon.

Kahta en hanketyössä kuitenkaan vaihtaisi: toinen on Hyrrä ja toinen on… yhteistyö!

Minna Nikkari
Kehittämissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelman kuulumisia

Hankkeisiin ja yritystukiin vielä rahoitusta

Kuluva EU:n ohjelmakausi on kääntynyt loppusuoralle. Hanke- ja yritystukiin on vielä tänä vuonna käytettävissä mukavasti rahoitusta, ensi vuoden ollessa rahoitusmäärältään vaatimattomampi. Kannustaisinkin jalostamaan hyvät hanke- ja yritystuki-ideat tänä vuonna hakemuksiksi saakka. Seuraavat hankkeiden valintajaksot tänä vuonna ovat toukokuun ja lokakuun lopussa. Yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja lokakuun lopussa. Ensi vuoden osalta valintajaksoihin on tulossa hiukan muutoksia. Hankkeiden valintajaksot vuonna 2020 ovat maaliskuun ja syyskuun ja yritystukien valintajaksot ovat tammikuun, huhtikuun, heinäkuun ja syyskuun lopussa. Tukipäätöksiä voidaan tehdä 2020 vuoden loppuun saakka ja hankkeiden toteutusaika voi näillä näkymin olla 31.12.2022 saakka.

Väliarvioinnin havainnot

Maaseutuohjelman mahtisatoa, tuloksia ja vaikuttavuutta, juhlittiin viime viikolla lähes 180 henkilön voimin. Maaseutujuhlassa saimme kuulla hienoja vaikuttavuustarinoita siitä, mitä merkitystä maaseuturahaston tuella on ollut ihmisten, yhteisöjen ja yritysten elinvoimaan.

Kuva maaseutujuhlasta

Mahtisatoa -vaikuttavuusprosessin lisäksi olemme toteuttaneet alkuvuodesta yhdessä Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa yhteisen alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarvioinnin. Siinä Etelä-Pohjanmaan tunnuspiirteiksi nousivat yritystukien hyvä maakunnallinen kattavuus sekä teollisten yritysten tukeminen ja uuden yritystoiminnan edistäminen. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaalla panostetaan yleishyödyllisiin vapaa-ajan investointeihin.

Hankkeiden keskeisiä tuloksia ovat kohderyhmän osaamisen nostaminen, tietomateriaalin tuottaminen kohderyhmälle sekä toteuttajaorganisaation osaamisen paraneminen. Hankkeilla on myös edistetty yhteistyöverkostojen syntymistä ja alueiden väliset hankkeet koetaan onnistuneiksi. Yritystukien merkittävimmiksi tuloksiksi todetaan yrityksen toiminnan laadun koheneminen, työllisyyden säilyminen sekä uudet tuotteet tai palvelut. Pidemmällä aikavälillä hankkeiden vaikutuksia arvioidaan näkyvän lisäinvestointeina, yrityksien uudistumisena ja kannattavampana toimintana.

Arviointi suosittaa, että jatkossa tulee kiinnittää huomioita maaseudun kehittämistyön julkisuuskuvan parantamiseen, hankkeiden kohderyhmien tarkempaan määrittelyyn ja vaikuttavuuden parantamiseen esimerkiksi kytkemällä kehittämistoimia vahvemmin yritysten omiin kehittämisprosesseihin. Näin uusien toimintatapojen juurruttaminen olisi todennäköisempää.

Lue lisää väliarvioinnista.

Alueelliset painopisteet ohjelmakaudelle 2020-2027

Helmi-maaliskuussa kokosimme maaseutuohjelman keskeisiltä toimijoilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä ja kommentteja tulevan ohjelmakauden tarpeista ja painopisteistä. Sähköisten kyselyjen lisäksi järjestimme kaksi keskustelutilaisuutta.

Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen keskeiset tarpeet liittyvät maatalouden kannattavuuden tukemiseen, maaseudun infrastruktuuriin ja asumisen edellytyksiin, osaamisen lisäämiseen ja siinä erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen, maaseudun yritystoiminnan edistämiseen, kestävään metsätalouteen, energia- ja ympäristöasioiden sekä kestävän kehityksen huomiointiin.

Näiden perusteella esitimme Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen tuleviksi painopisteiksi:

1) Ruokaprovinssin kehittäminen
2) Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen
3) Maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi
4) Osaamisen lisääminen

Läpileikkaavina teemoina: ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Näiden painopisteiden sisältöjä tullaan tarkentamaan tulevan syksyn aikana, olette tervetulleita tähän työhön mukaan!

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus