Ravinteiden kierrätys valokeilassa Farmari 2022 -messuilla

Farmari-messut päästiin järjestämään pitkästä aikaa tänä kesänä. Maaseutuelinkeinoista kiinnostunut yleisö saapui helteiseen Mikkeliin 30.6.–2.7. Edellinen Farmari järjestettiin vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen omalla kotikentällä Seinäjoella. Silloin olimme mukana maa- ja metsätalousministeriön yhteisellä Biotalous-osastolla ja tälläkin kertaa pääsimme mukaan ministeriön yhteisosastolle. Lähdimme Farmariin esittelemään Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa MMM:n organisoimalle Ravinteet ja energia kiertoon -osastolle. 

Hellettä piisasi messuvieraille ja ulko-osastoilla oli paljon nähtävää.

Mikä Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma?

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tarkoituksena on tukea kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä tuotannollisten investointien aloittamista, joiden tavoitteena on biomassoista peräisin olevien ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinteiden kierrätykseen liittyvien uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Valtakunnallinen kokeiluohjelma on osa Sanna Marinin hallitusohjelmaa ja rahoituksen myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa ohjelman toimeenpanosta. 

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vieraili osastolla ja tutustui kokeiluohjelman hankkeiden tuomiin näytteisiin.

Ravinteet ja energia kiertoon -osastolla oli mukana kokeiluohjelman lisäksi ProAgrian Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hanke, Tassunjälki-hanke ja Luken Plasman-hanke. Osastolla esiteltiin ravinteiden kierrätyksestä kiinnostuneille yrityksille ja toimijoille erilaisia rahoitusmahdollisuuksia ravinteiden kierrätyksen testaukseen ja innovaatioihin. Esillä oli myös kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneiden hankkeiden multa-, kasvualusta- ja lannoitenäytteitä. Pöydän ääressä pystyi tutustua muun muassa luujauhosta, metsätalouden sivuvirroista, hevosenlannasta, kanankakasta ja biohiilestä tehtyihin tuotteisiin. 

Lannoite- ja multanäytteitä oli esillä monesta rahoitetusta hankkeesta.

Edellisessä Farmarissa oli myös mukana Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman ensimmäinen kausi 2016-2018. Silloin järjestettiin Ravinteet kiertoon -kävelyjä messualueella. Kiertokävelyn varrella esiteltiin Farmarissa mukana olevia ravinteiden kierrätystä jollain tavalla toteuttavia yrityksiä. Toteutimme tällä kertaa vastaavan kävelyn omatoimikartan avulla, jonne kokosimme useita kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneita yrityksiä ja muita ravinnekiertokohteita. Kartan kanssa aiheesta kiinnostunut yleisö pystyi tekemään oman kiertokävelynsä ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta messualueella. 

Seuraavaksi Seinäjoen vuoro

Seuraavaksi Farmari-messut palaavat jälleen Seinäjoelle vuonna 2024. Vuonna 2017 olin juuri aloittanut viestintäharjoittelijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ja ensimmäiset työtehtäväni liittyivät silloin Farmari-messuihin. Nyt viisi vuotta ja muutamaa eri työpaikkaa myöhemmin palasin ELY-keskukseen töihin ja löysin edestäni jälleen Farmari-messut. Ympyrä tuntuu sulkeutuneen ja tälläkin kertaa Farmarit olivat hieno kokemus. Seuraavia Farmareja odotellessa voit tutustua MARIKA-hankkeen tekemään messukoosteeseen tai lukaista allekirjoittaneen edellisen Farmari-blogin vuodelta 2017. 

Oletko kiinnostunut ravinteiden kierrätyksestä? Tutustu Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan! Ohessa kokeiluohjelmasta rahoitetun IHAA-hankkeen esittelyvideo, joka oli esillä myös Farmari-messuilla.  

Emma Marttila
Viestintäasiantuntija
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen

Toinen ohjelmakausi menossa 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toista kautta on nyt toteutettu vajaa 1½ vuotta. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinnepitoisten biomassojen prosessointia, jotta niistä saadaan ravinteet talteen ja uudelleen kiertoon. Ohjelmasta on mahdollista hakea tukea tutkimus- kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin sekä investointeihin. Kyseessä on valtakunnallinen ohjelma ja rahoitus on pääasiassa tarkoitettu pk-yrityksille. Mitään rajausta toimialaan ei ole, vaan rahoitusta voi saada, kunhan kehittäminen tai investointi edistää ravinnekiertoa. 

Perustavoitteena ohjelmalla on, että se tarjoaa ravinnekiertoon keskittyville yrityksille mahdollisuuden kehitykseen, tutkimukseen ja pilotointiin, jotta yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet olisivat uskottavia ja testattuja. Nimensä mukaisesti kokeiluohjelma tarjoaa rahoituskanavan ja mahdollisuuden kokeiluille, jotka ovat uusia ja innovatiivisia. Hankkeiden tulokset eivät siis aina voi olla täysin ennakoitavissa. 

Toisen ohjelmakauden ensimmäiset hankepäätökset tehtiin lokakuun lopulla 2020 ja tähän mennessä on tehty myönteinen tukipäätös 24:lle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeelle sekä neljälle investointihankkeelle. Tukea niihin on sidottu yhteensä 6,68 miljoonaa euroa. Hakemuksia on tullut yhteensä 66 kappaletta, joten tieto rahoitusmuodosta on saavuttanut hanketoimijat, vaikka koronapandemian vuoksi kaikki seminaarit ja muut live-kontaktit on peruttu. 

Sparraaja hanketoimijoiden tukena

Kokeiluohjelman rinnalla on syksyn aikana aloittanut erillinen Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -hanke (MARIKA). Sitä toteuttaa ProAgria Keskusten Liitto ja sen päätarkoitus on tiedottaa ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvistä asioista sekä auttaa yrittäjiä löytämään oikea rahoitusvaihtoehto ja sparrata heitä hankesuunnitelmien laatimisessa. Ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvien toimijoiden kenttä on hyvin hajanainen ja MARIKA-hankkeella pyritään luomaan todellista yhteistoimintaa eri yritysten ja yhteisöjen välillä. Yhdessä pyrimme aktivoimaan toimijoita, jotta uudet kehitysideat pääsisivät esille.

Mielenkiintoisia innovaatioita ympäri Suomea

Suomessa muodostuu vuosittain suuret määrät erilaisia ravinnepitoisia orgaanisia lietteitä, jätteitä ja sivuvirtoja, joiden ravinteita päätyy edelleen päästöinä ympäristöön. Näistä sivuvirroista jalostettavien kiertoravinteiden merkitys on tänä syksynä noussut erityisesti esille, kun mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet jopa 50 % verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan siis lisää tekijöitä ja yhteistyötä eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken. Jäteperäisten ravinteiden hyödyntämiseen liittyy myös riskejä, sillä jätemateriaalit voivat sisältää erilaisia haitta-aineita. Tietoa tarvitaan myös sivuvirtojen ja jätemateriaalien koostumuksesta, jotta kiertolannoitteet ovat turvallisia käyttää.

Työssäni olen päässyt tutustumaan todella mielenkiintoiseen ravinnekierrätyksen maailmaan, jossa uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Kuluvalla ohjelmakaudella on  myönnetty tukea 28 tärkeälle hankkeelle, joissa yritetään löytää keinoja erotella, jalostaa tai hyödyntää  erilaisten sivuvirtojen ravinteita. Hankkeiden teemat vaihtelevat suuresti. Niitä ovat esimerkiksi turpeen korvaaminen kasvualustana ja kuivikkeena, järviruo’on keräys ja prosessointi, taajama-alueiden tallien hevosten lannan käsittely sekä erilaisten menetelmien testaus, joilla biokaasutuksen sivuvirtoja voidaan jalostaa ravinnetuotteiksi.

Puhtaamman ympäristön ohella uusilla ravinnekierrätyksen ratkaisuilla luodaan myös uutta liiketoimintaa. Sekä kierrätyslannoitteilla että niiden jalostamiseen liittyvällä teknologialla on kysyntää kansainvälisiä markkinoita myöden.

Oheisella videolla Mikko Rahkola kertoo, kuinka LAB Ammattikorkeakoulun Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti -hankkeessa kehitetään ravinnekierrätystä.

Anja Norja
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus