Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

Aina tasaisin väliajoin, on aika kokoontua yhdessä pohtimaan joukkoliikenteen tavoitteita tuleville vuosille pohjolaismaakunnissa Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Tätä prosessia kutsutaan palvelutasomäärittelyksi, jota ELY-keskus käy läpi tiiviissä vuorovaikutuksessa alueensa kuntien kanssa.  Uusin palvelutasomäärittely on valmistunut viime vuoden joulukuussa ja on voimassa vuosille 2023–2027. Sen tavoitteena on kuvata, millaista palvelutasoa voidaan tavoitella, ottaen huomioon eri tekijöitä, kuten alueen asukkaiden liikkumistarpeet, käytettävissä oleva rahoitus, valtion ja kuntien tavoitteet sekä markkinaehtoisen liikenteen tarjonta. Tavoitteita on asetettu liikenteelliselle palvelutasolle, laadullisille tekijöille sekä julkisen liikenteen tärkeimmille solmupisteille.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue koostuu keskenään hyvin erilaisista kunnista. Joukkoliikenteen palveluiden tarjonta onkin tärkeä yhteensovittaa vastaamaan todellista matkustajapotentiaalia sekä kuntien tarpeita. Matkustajapotentiaalia on pyritty arvioimaan eri kuntien välillä tarkastelemalla kuntien väestön määrää, opiskelijoiden määrää, pendelöintiä sekä taajama-astetta ja pisteyttämällä kuntia näiden tekijöiden pohjalta. Tämän tavoitteena on ollut saada mahdollisimman tasapuolinen kuva matkustuspotentiaalista eri kunnissa. Kunnat ovat voineet tuoda omia tarpeitaan ja näkökohtiaan esille työn aikana järjestetyissä työpajoissa

Liikenteelliset tavoitteet

Palvelutasomäärittelyn yksi keskeisimmistä tuotoksista on palvelutasotavoitekartta. Kartassa yhteysvälejä on määritetty kolmeen eri luokkaan sen mukaan, kuinka paljon liikennettä kyseisille yhteysväleille on tarkoituksenmukaista hankkia ottaen huomioon ELY-keskuksen käytettävissä olevan määrärahan ja yhteysvälien matkustajapotentiaalin.

Kartta liikenteellisistä palvelutasotavoitteista.

Yhteysväleille on asetettu erilaisia tavoitteita. Luokan 1 yhteysvälit muodostavat alueen joukkoliikennekäytävät. Joukkoliikennekäytävien tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä ja palvella monipuolisesti eri matkustustarpeita. Usein näillä yhteysväleillä on kattavat junayhteydet, joita bussit täydentävät. Luokan 2 yhteysvälit muodostavat alueen perusyhteydet. Tavoitteena näillä yhteysväleillä on mahdollistaa yhteydet, jotka palvelevat työssäkäyntiä, opiskelua ja asiointia. Luokan 3 yhteysväleillä tavoitteena on ensisijaisesti palvella koululaisten ja opiskelijoiden liikkumistarpeita. Näiden luokkien lisäksi osasta kaukana pääradasta sijaitseville kunnille on esitetty tavoitteita viikonlopun liityntäyhteyksille juniin. Tarkemmat tiedot ajantasaisista reiteistä ja aikatauluista löydät reittioppaasta: opas.matka.fi (https://opas.matka.fi/).

Laadulliset tavoitteet

Myös joukkoliikenteen palveluille asetettavat laadulliset tavoitteet ovat tärkeitä, sillä nämä lisäävät joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa muihin kulkumuotoihin. Laadullisia tavoitteita on päädytty työn yhteydessä asettamaan mm. aikataulu- ja hintainformaation saatavuudelle, luotettavuudelle, kilpailukykyisille matka-ajoille ja markkinoinnille. Kuntien kanssa käydyissä työpajoissa yksi usein esille nousseista tavoitteista oli yhteen toimiva lippujärjestelmä junalippujen kanssa. Alueella onkin yhteysvälejä, joilla hankimme junaliikennettä täydentävää bussiliikennettä, jossa yhteentoimiva lippujärjestelmä olisi tärkeää. Tässä onkin yksi konkreettinen esimerkki, jota lähteä edistämään.  

Laadulliset palvelutasotavoitteet ja niiden kuvaukset.

Solmupisteet ja niiden tavoitteet

Edellisvuonna laaditussa valtakunnallisessa palvelutasomäärityksessä esitettiin valtakunnallisesti merkittäviä liikenteen solmupisteitä. Tästä intoutuneina päädyimme myös määrittelemään alueemme maakunnallisesti tai alueellisesti merkittävät solmupisteet. Solmupisteet ovat liikenteellisiä yhtymäkohtia, ja monen joukkoliikennematkan alku- tai päätepiste. Useimmiten solmupisteet ovat keskeisiä rautatieasemia ja linja-autoasemia. Näiden toimivuudella on myös iso rooli joukkoliikenteellä tehtyjen matkaketjujen houkuttelevuudessa. Solmupisteille on asetettu tavoitteita liittyen mm. henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköintiin, reaaliaikaiselle informaatiolle ja odotustilan varustelulle.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja alueellisesti merkittävät solmupisteet.

Mikäli kiinnostuit, niin julkaisu löytyy osoitteesta:

 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-105-8 suomeksi

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-106-5 på svenska

Valtteri Massenko
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa

Nykyihminen on tottunut hankkimaan palvelut helposti erilaisten mobiililaitteiden ja sovellusten avulla. Yritykset panostavat paljon mm. palvelumuotoiluun. Palvelun tulee olla helposti hankittavissa.

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 toi mukanaan työkaluja siihen, miten voidaan edistää liikennepalveluiden yhdistämistä uusiksi tuotteiksi. Laissa säädetään mm. henkilöliikenteen liikkumispalveluita koskevien olennaisten tietojen ilmoittamisesta sekä lippu- ja maksujärjestelmien yhteen-toimivuudesta ja näiden ns. digitaalisten rajapintojen avaamisesta.

Tämän kapulakielen taakse kätkeytyy ajatus siitä, että esimerkiksi reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, saatavuus-, ja esteettömyystiedot sekä matkaliput ovat avoimesti palveluntarjoajien saatavilla. Näin netistä voi ostaa lipun ovelta ovelle, tai vaikkapa bussi- ja teatterilipun samalla kerralla.

Missä mennään?

Suomessa esim. suurten kaupunkiseutujen joukkoliiketoimijat, kuten HSL, FÖLI ja NYSSE ovat kehittäneet omat tuotteensa jo varsin pitkälle. Suomen harvempaan asutuilla alueilla tilanne on erilainen. Maaseutujen liikenteissä volyymit ovat toista luokkaa. Palvelujen tarjoajia ei ole ilmaantunut vaivaksi asti.

Myös joukkoliikenteen järjestämismalli on muilla, kuin kaupunkiseuduilla erilainen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella joukkoliikenteen palvelutaso nojautuu pitkälti markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota bussiyritykset ja VR toteuttavat liikeriskillä. Yhteiskunta täydentää tarjontaa, mikäli palveluja ei synny markkinaehtoisesti. Kunnat hankkivat lisäksi alueillaan henkilöliikennettä niin linja-autoilla, kuin pienemmälläkin kalustolla.

Vaikka palveluita on, ja tekniikka mahdollistaa palvelujen paketoimisen, paketoija puuttuu.

Mitäs nyt sitten?

Ennen kuin ”maaseuduilla” päästään suurten kaupunkiseutujen kanssa samalle tasolle liikennepalveluiden digitalisoimisessa ja helposti hankittavien matkaketjujen tarjoamisessa, ehtii Kyrönjoessa vielä virrata jonkin verran vettä.

Haasteena on mm. se, miten tulot jaetaan matkaketjun kesken. Nykyjärjestelmän sirpaleisuuden takia tämä tarkoittaa valtavaa määrää sopimuksia eri toimijoiden välillä.

Lisäksi julkisia hankintoja vaikeuttaa se, että joukkoliikennealalla ei ole yhteistä tieto- ja rajapintastandardointia, kuten taksialalla (SUTI).

Näitä ongelmia pyritään ratkomaan lukemattomissa hankkeissa eri puolella Suomea. Avainkysymys kuitenkin lienee: onnistuuko joukkoliikennepalveluiden paketointi siten, että joukkoliikenteen järjestämistapaa ei tarvitsisi muuttaa. Teknisten standardien päättäminen on todennäköisesti helpompaa.

ELY-keskus on alkanut julkaista joukkoliikenneaiheista uutiskirjettä.

Löydät uutiskirjeemme tämän linkin kautta.  
(www.ely-keskus.fi–> ajankohtaista–>uutiskirjeet)

Voit tilata sen myös itsellesi sähköpostiisi.  

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteet joukkoliikenteelle

Muutaman vuoden väliajoin käymme yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa läpi mitkä ovat pohjalaismaakuntien tulevien vuosien tavoitteet joukkoliikenteelle. Perinteisesti alueellamme suurin käyttäjäryhmä on koululaiset, mutta merkittävä osa opiskelijoista, ikäihmisistä ja myös työssäkävijöistä on ilman ajokorttia, tai sitten heillä ei ole henkilöautoa käytettävissä. Lisäksi osa ihmisistä liikkuu mielellään linja-autolla, jos vain tarjonta on riittävä ja jos linja-autot liikennöivät sopivilla aikatauluilla.

Miten palvelutason tavoitteet asetetaan?

Joukkoliikenne on aina ensisijaisesti markkinaehtoista. Markkinaehtoinen liikenne on liikennettä, johon ei makseta lainkaan julkista tukea. Monilla yhteysväleillä seudullinen markkinaehtoinen liikenne ei ole sellaisenaan riittävä ja sitä pitää täydentää ostoliikenteellä.

Vasta valmistuneessa selvityksessä asetettiin vuosille 2019 – 2022 sellaisia palvelutasotavoitteita, jotka perustuvat mahdollisimman hyvin alueen asukkaiden liikkumistarpeisiin ja käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Koululaisten koulukuljetukset muodostavat hyvän pohjan seudulliselle joukkoliikenteelle, täydennettynä mm. opiskelijoilla ja työmatkalaisilla. Haasteena toimivalle joukkoliikenteelle on kuitenkin vähenevä väestö maaseutualueilla. Tämän vuoksi on pitänyt tarkentaa tavoitteet joukkoliikenteelle muutaman vuoden välein.

Tilastokeskuksen väestöennuste 2015 – 2030, jossa väestönkehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena.

Näin tavoitteet saavutetaan

Asetetut tavoitteet saadaan mahdollisimman hyvin lähivuosien tarpeita vastaaviksi, jos yhdessä kuntien kanssa pystytään hankkimaan 60 – 70 linja-autovuoroa lisää. Vaikka ensisijaisesti hankitaan täydentävää ostoliikennettä yhteysväleille, joissa jo on enemmän matkustusta ja joissa on kysynnän kasvumahdollisuuksia, lisävuorojen tarve jakautuu hyvin laajasti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueelle.

Vuosille 2019 – 2022 asetetut palvelutasotavoitteet.

Heinäkuun alusta 2018 voimaan astunut ”Laki liikenteen palveluista” ohjeistaa alueellisia viranomaisia suunnittelemaan palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina ja tavoittelemaan kaikkien henkilökuljetusten yhteensovittamista. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyö muiden toimivaltaisten toimijoiden, mm. kuntien, kanssa tiivistyy entisestään ja että kaikki järjestettävät kuljetukset pienemmän kysynnän alueilla eivät liikennöi tiukasti tiettyjä reittejä, vaan enemmän kutsuohjatusti.

Tarkemmat tiedot löydät raportista: https://www.doria.fi/handle/10024/158533

 

Anders Pulkkis
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus