Talvi yllätti autoilijat

Vai yllättikö!? Tätä vanhaa kliseetä usein toistellaan, pikkuisen huumorillakin. Talvi saapuu tänne pohjolaan varmasti joka vuosi ja hyvin osaamme siihen pääsääntöisesti varautua. Urakoitsijat ovat hyvissä ajoin valmistautuneet tulevaan talvikauteen ja huoltaneet kalustonsa kuntoon. Tienpitäjän papereissa talvihoitokausi alkaa 1.10. ja sama päivämäärä on valtakunnallisesti katsottu sopivaksi ajankohdaksi myös aloittaa uusi urakka, mikäli sellainen on alueelle kilpailutettu. Tänä vuonna uudet sopimukset tehtiin meidän alueellamme Pietarsaaren ja Vetelin maanteiden hoitourakoissa. 

Osana talven tuloon varautumista on talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten käyttöönotto. On arvioitu, että alemmat rajoitukset säästävät vuosittain 8 ihmisen hengen ja 36 ihmistä säästyy loukkaantumiselta. Onnettomuuksien lisäksi nopeusrajoitusten laskulla säästyy polttoainetta ja tulee vähemmän päästöjä. Lisäksi päällysteet kuluvat vähemmän ja renkaista aiheutuva melu vähenee. Syyspimeällä myös mm. hirvikolarien määrä vähenee. Lumi toi nyt mukavasti lisää valoa. Pohjalaismaakunnissa talvinopeusrajoitukset tulivat voimaan lokakuun lopussa.   

Miksi meidän tie aurataan aina viimeisenä?  

Joskus odottavan aika on pitkä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on noin 8600 kilometriä hoidettavia maanteitä. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. 

Teiden talvihoidossa lumi aurataan yleensä ensin ja liukkaus torjuntaan sen jälkeen. Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiltä 2–3 tunnissa, jalankulku- ja pyöräilyväyliltä viimeistään neljässä tunnissa. Vähäliikenteisillä teillä voi olla lunta ajoittain kymmenen senttiä ja lumi tulee aurata seitsemässä tunnissa.
Lue lisää tiestön talvihoidosta: Teiden talvihoitoluokat – Väylävirasto (vayla.fi).

Aurauksen lisäksi teiden liukkautta pyritään vähentämään suolauksella. Tämä on erityisen tärkeää raskaalle liikenteelle, joka huolehtii siitä, että meillä on tavaraa kaupoissa ja valmistamamme tuotteet saadaan sujuvasti maailmalle. Suolausta voidaan tehdä silloin, kun lämpötila on yli – 6 astetta. Maantiet suolataan pääosin jo ennakkoon, kun tiedetään, että tien pinta uhkaa jäätyä, mutta kuitenkin viimeistään 2-3 tunnin kuluessa liukkauden havaitsemisesta. Lisäksi levitetään hiekkaa liukkautta ehkäisemään.   

Tiesitkö, että:

• Maanteiden hoidon urakka-alueita Suomessa on yhteensä 79 kpl, joista 9 kpl pohjalaismaakunnissa 
• Maanteiden hoitourakat ovat pääsääntöisesti 5-vuotisia 
• Väylävirasto ja ELY-keskus kilpailuttavat maanteiden hoitourakat valtakunnallisesti noin 15 urakan vuositahtia 
• Maantie voi kovalla tuulella jäätyä jopa seitsemän plusasteen lämpötilassa, jos tien runko on jäässä 
• Pohjalaismaakuntien alueella levitetään talvihoitokauden aikana noin 8 830 t tiesuolaa ja 44 000 t hiekkaa. 

Bussipysäkki – katoksella vai ilman, tarvitaanko viitoitusta?  

Valitettavasti mm. bussipysäkkikatokset ja liikennemerkit joutuvat usein ilkivallan kohteeksi! Katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon, liikennemerkkejä ja opasteita töhritään. Hyvin usein tekijät jäävä tuntemattomiksi ja laskun maksaa veronmaksaja tien huonompana pintakuntona, koska nämä korjaukset ja uusimiset joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä aina vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle. Marko ja Ville-Petteri kirjoittivat hyvän blogikirjoituksen bussipysäkeistä: 
Linja-autokatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa.  (wordpress.com)

Palauteväylä on apuna   

Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivu antaa ajankohtaista tietoa teistä ja teiden kunnosta. Lisäksi palauteväylän kautta voi ilmoittaa tiestön ongelmista ja teiden huonosta kunnosta. Oman palautteen etenemistä voi seurata reaaliajassa. Verkkosivu löytyy osoitteesta: https://www.palautevayla.fi . 

Katso myös alkuvuodesta 2021 kuvattu video, jossa urakoitsija kertoo talvihoidosta ja siitä, miten kannattaa toimia, kun kohtaa aura-auton (youtube.com)

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tuulivoimaa – mutta hallitusti?

Vuonna 2018 tuulivoimaloilla tuotettiin Suomessa noin 7% koko sähköntuotannosta. Kasvua edellisvuoteen on ollut noin 22% ja kasvuvauhdin ennustetaan pysyvän samalla tasolla. Voimalatekniikkakin kehittyy tasaiseen tahtiin, mikä tarkoittaa käytännössä voimalaitoskohtaisten tuotantotehokkuuksien parantumista ja samalla tuulivoimatoimijoille parempaa tuottosuhdetta voimalaitoshankkeeseen käytetylle investoinnille. Kustannustehokkuus parantaa uusiutuvan energiantuotannon kilpailukykyä energiamarkkinoilla ja mahdollistaa paremmin markkinaehtoisen tuotannon ilman valtion tuotantotukea. Seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistot ovat toteutuessaan isäntäkunnilleen myös merkittävä kiinteistöverotulon lähde. Isoimmissa tuulivoimapuistoissa saattaa olla useita kymmeniä tuulivoimaloita, jolloin kiinteistöverotuloina saatetaan puhua sadoista tuhansista euroista. Voimaloiden rakentamisalueen maanomistajillekin tulee maanvuokrasopimusten myötä pääomatuloja.

Maakuntakaavoissa määritelty tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvat alueet

Ympäristöministeriön valtakunnallisessa tuulivoimarakentamisen ohjauksessa edellytetään rakentamismahdollisuuksien selvittämistä lähtökohtaisesti kaavoitusmenettelyllä tuulivoimapuistojen aiheuttamien laaja-alaisten ympäristövaikutusten vuoksi (mm. maisemalle, luonnolle, asukkaille). Maakuntakaavoissa on määritelty ns. poissulkevalla selvittämisellä tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvat alueet. Seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävää tuulivoimapuistoa ei voida osoittaa maakuntakaavoissa merkittyjen tuulivoimatuotannolle sopivaksi katsottujen alueiden ulkopuolelle. Pääsääntöisesti yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdään myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), josta saatavat tulokset huomioidaan. Tuulivoimapuistot on suunniteltava siten, ettei naapurustolle aiheudu kohtuutonta haittaa (Laki eräistä naapuruussuhteista). Voimaloiden toimintahäiriöt, kuten tulipalo, kaatuminen tai mahdolliset talviaikaiset ympäristöön lentävät jääheitteet on myös otettava huomioon voimalapuistojen turvallisuussuunnittelussa.

Tuulivoimapuistojen vaikutuspiirissä olevien asianosaisten joukko on erittäin laaja ja tuleva rakentaminen vaikuttaa luonto- ja ympäristövaikutusten lisäksi näkyvällä tavalla asukkaiden elinympäristöön viihtyisyys- ja virkistyskäyttöarvojenkin osalta. Asianosaisten vuorovaikutteisuus ja suunnitteluun osallistumisen mahdollistaminen ovat siten kriittisen tärkeitä. Teollisen kokoluokan voimalat näkyvät maisemassa helposti yli 20 kilometrin etäisyydelle. Pyörivät roottorinlavat aiheuttavat ns. välkehaittavaikutuksia maastosta riippuen 1-3 km:n etäisyydelle. Välkehaittojen lisäksi ympäristöön leviää ulottuvuudeltaan ja taajuudeltaan vaihtelevaa meluemissiota. Siksi toiminnassa oleva voimalapuisto rajoittaa vaikutusalueellaan esimerkiksi mahdollista tulevaa asuinrakentamista. Asutukselle ulkomelun raja-arvoksi on asetettu 40 dB (yö) ja välkehaittojen osalta on noudatettu 8 tunnin vuosi- tai 30 minuutin/vrk raja-aikoja.

Pohjalaismaakunnissa runsaasti kuntien hyväksymiä tuulivoiman yleiskaavoja

Kunnanvaltuuston demokraattisella hallintopäätöksellä kaavaratkaisuksi hyväksytään vaikutusselvitysten perusteella ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin puolesta optimaalinen vaihtoehto. Yleiskaava voidaan toki jättää kokonaan hyväksymättäkin, jos esim. haittavaikutukset todetaan liian suuriksi. Pohjanmaan-, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueille on kuntakaavoituksella hyväksytty jo noin 60 tuulivoimapuistojen yleiskaavaa. Kaavoissa on ratkaistu yhteensä usean sadan tuulivoimalan rakentaminen. Näistä toteutusvaiheessa Pohjalaismaakunnissa on vasta noin 20-25%. Yleiskaavoissa on annettu mm. rakennettavien voimaloiden sijainnin, kokonaiskorkeuden, huolto- ja johtoteiden osalta tarkemmat rakentamismääräykset ja ohjeet. Yleiskaavat on pääsääntöisesti laadittu vuorovaikutteisesti siten, että voimaloille voidaan kunnan lupaviranomaisen toimesta myöntää rakennusluvat ilman mitään erityisiä lisäselvityksiä.

Tuulivoimalatekniikan nopea kehittyminen on kuitenkin nähtävästi ajamassa voimassa olevien yleiskaavojen ohi. Maankäytön ratkaisut yleiskaavoissa eivät ehkä vastaakaan tuulivoimatoimijan rakentamistavoitteita. Toimijat haluavat rakentaa entistä tehokkaampia voimaloita, jotka eivät enää mahdu yleiskaavoilla sovittuihin maankäytön raameihin. Noin 10 vuotta sitten voimalat olivat kokonaiskorkeudeltaan enintään noin 200 metrisiä, roottorin halkaisijan ollessa noin 135-140 metriä ja tehokkuus 1-2 MW. Nykyisin rakennettavaksi suunnitellaan voimaloita, jotka ovat kokonaiskorkeudeltaan jopa 300 metriä, roottori halkaisijaltaan 180 metriä sekä tuotantotehot 8-10 MW. Kuntien rakennuslupaviranomaisilla paine rakentamisen poikkeamismenettelyihin on kasvanut, sillä kaavoitusmenettelyä pidetään toimijoiden ja usein jopa kuntapäättäjien taholta liian pitkäkestoisena. Poikkeamistarpeita perustellaan toimijoiden näkökulmasta lupamenettelyn sujuvoittamisen lisäksi energiatehokkaammalla voimalatekniikalla ja kustannustehokkuudella. Kuntapäättäjät puolestaan ovat yleensä myönteisellä kannalla kuntataloudelle merkittävistä hankkeista, jotka pitäisi saada mieluiten mahdollisimman nopeasti toteutumaan.

Poikkeamismenettelyt eivät ole menettelyinä riittäviä kokonaiset tuulivoimapuistot kattavissa rakentamisen muutostarpeissa. On huomattava, että lakisääteisesti poikkeamisiin vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla erityinen syy. Erityinen syy voi olla lain tavoitteiden täyttämiseen liittyvä tai erityiseen maankäytön tavoitteeseen liittyvä – vaikkapa jonkin aiemmin havaitsemattoman arvon säilyttäminen tai vahingon estäminen. Poikkeaminen voi tulla kyseeseen em. perusteista yksittäisten voimaloiden osalta. Tuotantoon liittyvä kustannustehokkuus tai toimijan tavoittelema parempi investoinnin tuottosuhde ei ole lain tarkoittama erityinen syy, jolla poikkeamismenettelyä voidaan hyväksyttävästi perustella. Poikkeamismenettelyitä saatetaan perustella myös rakennettavien voimaloiden yleiskaavassa mahdollistettuun määrään nähden vähennetyllä lukumäärällä ja siten ehkä vähäisemmillä ympäristöhaitoilla (esim. maisemalle). Lukumäärän vähennyksistä huolimatta merkittäviä vaikutuksia saattaa kuitenkin olla vaikkapa välkehaitan rajoitusalueen laajenemisen myötä tai muutoksina lähi- ja kaukomaisemaan. Poikkeamismenettelyssä ei saada muutostilanteen vaikutuksista riittävän kattavaa ja luotettavaa käsitystä eikä riittävällä tavalla saada turvattua asianosaisten vuorovaikutusmahdollisuuksia tai yleisen edun valvontaa.

Ympäristöhallinnon ohjauksen mukaisesti tuulivoimapuistojen muuttuneet rakentamistavoitteet edellyttävät siis lähtökohtaisesti osayleiskaavojen tarkistamista ja päivittämistä. Muuttuneet rakentamistavoitteet vaativat lisäselvityksiä ja tilanteen uudelleenarviointia useiden eri viranomais- ja asiantuntijatahojen puolesta. Mahdollisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ajantasaisuus vaatii sekin vähintään riittävyyden tarkistamista, esim. yhteisvaikutusten arvioimiseksi muiden hankkeiden kanssa. Oikeusvaikutteinen ja rakentamista ohjaava yleiskaava on myös maankäytön ohjauksessa juridisesti sitova, eikä sen kaavakartalla näkyvää maankäytön ratkaisua voida muuksi muuttaa edes poikkeamislupamenettelyillä. Menettely ei esimerkiksi poista yleiskaavassa merkittyjen voimaloiden rakennusaluevarauksia, ja rakentamattomaksi jätettävät voimalat saattavatkin myöhemmin toimijan puolesta realisoitua, vaikka alun perin rakentamatta jättämistä olisi perusteltu haittavaikutusten vähentämisellä.

 

Tuulivoimarakentamisen suunnittelu vaatii huolellista ja osallistavaa kaavoitusta eikä tämän menettelyn merkitystä pidä väheksyä. Kaavoituksella saadaan luotua kestävän kehityksen periaatteiden mukaista viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä, jossa on huomioitu niin ihmisen kuin luonnonkin tarpeet. Oikea menettelytapa on energia-alan toimijoiden itsensäkin kannalta eduksi, sillä onhan tärkeää saada uusiutuvan energian tuotanto laajasti hyväksytyksi. Kiireellä ja hankkeiden vaikuttavuuteen nähden sopimattomilla menettelyillä ei saada hyvää aikaan. Vaarana on, että tulevat voimalahankkeet saattavat muutoin kohdata jatkossa yhä yltyvää vastatuulta.

Juha Katajisto
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Pilkahdus ympäristösuojelun arjesta

Mitäs sä niinku käytännössä teet? Tämä taitaa olla yleisin kysymys, jonka kuulen, kun kerron työskenteleväni ympäristösuojeluyksikössä valvojana. Yleensä koetan yksinkertaistetusti selittää, että valvonnalla seurataan, että laitoksen toiminta on ympäristöluvan mukaista. Tässä vaiheessa kysyjä yleensä näyttää siltä, että mieleen on piirtynyt jotain Mordorin kaikennäkevän silmän ja Loton virallisten valvojien väliltä. Erotuksina kyllä edellisiin, me valvojat pukeudumme työkeikoilla neonkeltaisiin turvavaatteisiin.

Mutta mitä valvontaviranomainen sitten oikein tekee ja valvoo? Toiminta, joka aiheuttaa pilaantumisen vaaraa, tarvitsee ympäristösuojelulain mukaisen luvan eli ympäristöluvan. Ympäristösuojelulaissa on lueteltu, minkälainen toiminta ympäristöluvan tarvitsee. Näitä ovat esimerkiksi metsäteollisuus, energiantuotanto, metalli- ja kemianteollisuus ja niin edespäin. Osa lupavelvollisista toiminnoista on ELY-keskusten valvomia ja osa kuntien. Ympäristösuojelulain uudistustyön myötä osa toiminnoista on siirtynyt valtiolta kunnille ja päinvastoin, ja osa puolestaan rekisteröintimenettelyyn ympäristöluvan sijaan.

Valvontaa tekevä viranomainen seuraa näiden ympäristöluvan saaneiden laitosten luvassa annettujen lupamääräysten noudattamista, eli että laitoksen toiminta on lainsäädännön ja ympäristöluvan mukaista. Esimerkiksi energiantuotantolaitoksella on ympäristöluvassaan määräyksiä siitä, minkälaisia päästöraja-arvoja sen tulee noudattaa. Tai jätehuoltokeskuksella on luvassa määrätty, minkälaista jätettä laitoksella voidaan ottaa vastaan.

Valvojan vuoteen mahtuu jonkin verran etukäteen suunniteltua. Valvottavat laitokset raportoivat määräajoin toiminnastaan ja päästöistään. Valvoja tekee valvontasuunnitelman mukaisia määräaikaistarkastuksia, joilla käydään yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa läpi laitoksen toimintaa. Mutta enemmän työ on reagoimista siihen mitä pöydälle, sähköpostiin tai työlistalle tupsahtaa. Työtehtäviin vaikuttaa paljon valvottavien laitosten aktiivisuus. Miten paljon heillä on esimerkiksi erilaisia ympäristösuojeluun liittyvä investointeja, joiden suunnitelmia käydään yhdessä läpi. Töihin tullessa ei voi aina ennakoida mitä päivä tuo tullessaan, ja löytääkö sitä itsensä työpöydän ääreltä vai kaatopaikalta. Tai voi, mutta saapunut häiriöilmoitus voi sekoittaa koko päivän ohjelman. Häiriöilmoituksilla toiminnanharjoittajat ilmoittavat esimerkiksi päästöylityksestä, onnettomuudesta tai muusta normaalista poikkeavasta tilanteesta. Tärkeää tietoa haittaavasta toiminnasta saadaan myös yleisöilmoituksin. Nämä voivat liittyä esimerkiksi meluun, hajuun tai roskaantumiseen. Tätä yhteydenottoa on jonkin verran vähentänyt ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus, johon voi ottaa eri asioissa yhteyttä. Asiakaspalvelu auttaa monissa kysymyksissä tai sitten he ohjaavat asiaa hoitavalle henkilölle.

Ympäristösuojelulaki on ollut tosiaan viimeiset vuodet uudistuksen alla ja uusi ympäristönsuojelulaki astui voimaan 1.9.2014. Ympäristösuojelulain uudistaminen jatkuu edelleen ja tällä hetkellä meneillään on uudistamisen kolmas vaihe. Uudistamisen toisessa vaiheessa yhtenä merkittävänä muutoksena valvontaviranomaiselle oli ympäristölupien tarkistamismenettelyn poistuminen. Eli ympäristöluvissa on annettu päivämäärä, jolloin lupa tulee jättää automaattisesti tarkistettavaksi. Nyt automaattimenettely on poistettu ja valvontaviranomaisen tulee tehdä arvio luvan tarkistamisesta tai tarkastamatta jättämisestä. Tämä muutos korostaa entisestään valvonnan tärkeyttä ympäristönsuojelussa.

 

Niina Lindeman
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus