Ilmastonmuutos näkyy Pohjanmaan vesissä

Syysviljan viljelijät saivat tänä keväänä huokaista helpotuksesta Pohjanmaalla, kun Varsinais-Suomessa syysvilja menetettiin lähes täysin. Arvaamaton sää vaikeuttaa viljelyä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Pohjanmaalla talvien lisääntyneinä sateina ja nollan molemmin puolin sahaavina lämpötiloina. Kesällä lisääntyvät kuivuusjaksot uhkaavat kasvukautta.

Riittävä maankosteus on hyvän sadon edellytys

Vähä- ja runsaslumisten talvien erot ovat Pohjanmaalla suuria. Vähälumisten talvien jälkeen alkukesän kuivuus haittaa viljelyä. Tehokas kuivatus pelloilla ja turvemetsissä kuljettaa vedet eteenpäin lopulta jokia pitkin mereen. Pohjanmaan rannikon haasteena ovat myös happamat sulfaattimaat, joilta huuhtoutuu ravinteiden lisäksi happamuutta ja haitallisia metalleja. Kuinka saamme veden virtausta hidastettua ja vettä pidätettyä maa-alueilla?

Juuri päättynyt ECOnnect-hanke osoitti, että muutokset veden lämpötilassa vaikuttavat merieliöihin erityisesti Merenkurkun seudulla. Lämpötila nousee Suomessa voimakkaammin kuin maapallolla keskimäärin. Tämä tarkoittaa nousevia lämpötiloja myös jokivesissä vaikeuttaen vaelluskalojen elämää. Kuinka voimme hillitä veden lämpenemistä?

Suomalaisten vesien on havaittu tummuvan turvemailta huuhtoutuvan humuksen vuoksi. Lämpeneminen pahentaa tummumista. Tummissa vesissä elohopeapitoisuudet nousevat, mikä näkyy kaloissa. Humuksen ja kiintoaineen huuhtoutuminen on ongelma myös rannikolla, vaikka happamien sulfaattimaiden happamuus saattaakin hillitä tummumista. Miten humus ja kiintoaine saadaan kiinni?

Pienillä teoilla on merkitystä

KLIVA-hanke on etsinyt virikkeitä ilmastokestävään maa- ja metsätalouteen ja hanke on seurannut vesiensuojelumenetelmien kehitystä. Kaikkia menetelmiä tarvitaan. Esimerkkeinä:

• Maan kuivatuksesta huolehditaan kuivattamatta liikaa. Hyödynnetään luontopohjaisia menetelmiä ja pidätetään vettä ojissa esimerkiksi pohjakynnysten ja patojen avulla niin, että vettä riittää kuivallekin kaudelle. Säätösalaojituksella voidaan vettä pidättää pelloilla. Tuhkalannoitus suometsissä voi lisätä puuston kasvua ja vähentää ojituksen tarvetta.
• Joen ja puron varteen jätetty puusto suojaa ja varjostaa ja hillitsee veden lämpenemistä kesäkuumalla.
• Metsissä suositaan sekapuustoa, mikä lisää monimuotoisuutta ja parantaa puuston sopeutumiskykyä muutoksissa.
• Maan ympärivuotinen kasvipeitteisyys vähentää ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista. Peltojen vesistökuormitusta voidaan pienentää myös maanparannusaineilla, esimerkkinä kipsikäsittely. Ravinteita ja humusta voidaan metsässä sitoa tehokkaasti esimerkiksi upottamalla puuainesta ojiin ja laskeutusaltaisiin.

Monihaasteisten rannikkojokien tilan parantaminen edellyttää oikein kohdennettuja toimenpiteitä, toimenpiteiden vaikutusten seurantaa sekä maa- ja metsätaloustoimijoiden yhteisiä hankkeita. Jatketaan hyvää yhteistyötä kestävän tuotannon ylläpitämiseksi!

Mari Lappalainen
Hankekoordinaattori, KLIVA-hanke
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rajat ylittävää yhteistyötä ilmastonmuutoksessa

Törmäsin äskettäin uutiseen maankohoamisesta Merenkurkun alueella. Uutisen mukaan voi käydä niin, että jäätiköiden sulaessa ja merenpinnan noustessa, maayhteys Ruotsiin jääkin syntymättä. Olisiko se hyvä vai huono uutinen? Yhteys Ruotsiin meillä joka tapauksessa toimii hyvin jo nyt, se on todettu lukuisten videopuheluiden kautta viime aikoina.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen saavat parhaillaan paljon huomiota. Sekä kansallisesti että EU:n tasolla pohditaan, kuinka koronakriisistä selvitään ja kuinka taloudellista elvytystä voidaan toteuttaa ”vihreästi”. Arvioiden mukaan koronavirus voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ennätysmäisesti tänä vuonna, mutta tarkoitus ei ole unohtaa ilmastotavoitteita kriisin jälkeen. Esimerkiksi Suomen hallitus aikoo suunnitella talouden elvytystoimia niin, että ne tukevat vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämä, EU:n Interreg BotniaAtlantica -ohjelmaan kuuluva KLIVA-hanke on mukana tukemassa ilmastotyötä ja paikallisia maaseutuelinkeinoja pitkällä tähtäimellä. Emme toteuta konkreettisia toimenpiteitä, vaan kokoamme tietoa ja osaamista tulevaisuuden päätöksenteoksen tueksi ja pyrimme lisäämään yhteisymmärrystä paikallisten toimijoiden keskuudessa.

KLIVA-hanke käynnistyi puolisen vuotta sitten. Hankkeen voi tiivistää seuraaviin sanoihin:

• ilmastonmuutos
• kestävä tuotanto
• vesien hyvä tila
• ekosysteemipalvelut.

On arvioitu, että ilmastonmuutoksen myötä ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus, lisääntyvät myös Merenkurkun seudulla. KLIVA-hankkeessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen paikallisia vaikutuksia Pohjanmaan Laihianjoen ja Västerbottenin Hertsångerälvenin mallialueilla. Kuivuuden ja tulvien lisääntyessä maa- ja metsätaloudessa tarvitaan valmiuksia sopeutua, jotta mahdollisuudet kestävään tuotantoon säilyvät.

Tulvat ja kuivuus eivät vaikuta vain veden määrään, vaan myös veden laatuun. Riskinä on lisääntyvä ravinnekuorma ja happamuus. Erityispiirteenä Pohjanlahden rannikoilla ovat ns. happamat sulfaattimaat. Nämä maat, joutuessaan hapen kanssa tekemisiin, happamoittavat valumavesiä ja lisäävät metallihuuhtoumaa. Kuivuuden tai voimakkaiden ojitusten seurauksena pohjaveden pinta laskee, jolloin uudet maat voivat altistua happamuudelle.

KLIVA-hanke on suunnattu maa- ja metsätalouden toimijoille sekä muille alueen ihmisille. Kohderyhmään kuuluvat myös viranomaiset ja asiantuntijat, jotka tarvitsevat tietoa neuvonnan ja päätöksenteon tueksi.
Hanketta sitovana teemana ja keskustelun avaajana sidosryhmien kanssa toimii alueen ekosysteemipalvelut eli luonnon meille tarjoamat hyödyt. Ekosysteemipalveluita kartoitetaan ja niiden tulevaisuutta selvitetään  hankkeessa.

 

 

Hankkeen tavoitteina on lisätä 1) paikallisten olojen tuntemista ja 2) vuorovaikutusta hankkeen sidosryhmien kesken. Tuntemalla paikalliset olot osaamme jatkossa valita oikean toimenpiteen oikeaan paikkaan. Hankkeen käytännön toteutus pitää sisällään hydrologian ja vedenlaadun valuma-aluemallinnusta eri ilmastoskenaarioilla. Vuorovaikutuksen pohjalta hankkeessa kehitetään kommunikaatiomalli, jota voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa.

Hanke toteutetaan Suomen ja Ruotsin välisenä yhteistyönä. ELY-keskuksen kumppaneina Suomesta ovat SYKE, GTK, Metsäkeskus ja Åbo Akademi, ja Ruotsista Länsstyrelsen Västerbotten, Skogsstyrelsen, SGU ja Linnéuniversitetet. Yhteistyö maiden välillä ei ole vain verkostoitumista, jota olemme toteuttaneet jo aiempien hankkeiden kautta. Yhteistyö ei ole myöskään vain reissuja rajan toiselle puolelle katsomaan, kuinka asiat siellä tehdään. Haluamme ennen kaikkea oppia yhdessä. Meillä on yhteisiä haasteita, joihin haluamme löytää yhteisiä ratkaisuja.

Lisää hankkeesta voi lukea sivulta https://kliva.org/. Hanke kestää vielä kaksi vuotta, mutta ideat jatkoyhteistyöstä ulottuvat jo tätä pidemmälle. Katsotaan, millaista jatkoa KLIVAlle kehitetään. Ideoita saa esittää!

Mari Lappalainen
Hankekoordinaattori, KLIVA-hanke
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Merenkurkun liikenteeseen jatkuvuutta – jatkosopimus allekirjoitettu

Vaasa – Uumaja -välinen matkustajalauttaliikenne on ollut kilpailutettua liikennettä siitä lähtien, kun taxfree v.1999 tällä yhteysvälillä loppui. Taloudellisen liiketoiminnan edellytykset heikkenivät siinä määrin, että ilman yhteiskunnan tukea ei ympärivuotista matkustajalauttaliikennettä olisi syntynyt. Viimeiset vuodet liikenne on kilpailutettu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta, viimeisin sopimus astui voimaan 1.1.2014 alkaen. Tämän sopimuksen perusteella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on käyttänyt optio-oikeuttaan ja allekirjoittanut jatkosopimuksen Vaasa – Uumaja -välisen matkustajalauttayhteyden ympärivuotisesta liikennöinnistä Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan omistaman yhtiön, NLC Ferry Oy:n kanssa. Sopimus on voimassa seuraavat neljä vuotta eli vuoden 2020 loppuun saakka. Suomi ja Ruotsi rahoittavat sopimuksen kustannukset tasan. Sopimus on osa Merenkurkun liikenteen lyhyen tähtäimen strategiaa, jonka tarkoituksena on antaa mahdollisuus liikenteen hyvin käynnistyneelle kehitystyölle.

Wasaline on määrätietoisesti panostanut palvelun parantamiseen, Wasa Expressin ehostamiseen, liikennöinnin tehostamiseen ja mikä tärkeintä – määrätietoiseen markkinointiin! Wasaline on pystynyt rakentamaan yhteysvälille toimivan konseptin.    Wasa Express, iästään huolimatta, on viihtyisä alus hyvin toimivine palveluineen. Matkustajat viihtyvät jälleen laivalla ja juuri tähän halutaan panostaa. Aluksen sisätiloja on kunnostettu, ravintoloita uusittu ja kauppaa laajennettu. Baarissa on elävää musiikkia, laivalla saa hyvää ruokaa ja kokoustiloja uudistetaan.

Matkustajamäärissä ennätysvuosi 2016

Panostus liikenteeseen on tuonut myös tuloksia. Positiivinen kehityssuunta jatkuu. Matkustajamäärät ovat jatkaneet edelleen kasvuaan. Vuonna 2016 matkustajamäärä oli 184 144 eli nousua edellisvuodesta oli peräti yli 9 %. Tämä siitäkin huolimatta, että laiva oli huoltotelakalla 2 viikkoa.

Varustamo on solminut monia uusia yhteistyökumppanuuksia sekä Suomen että Ruotsin puolella. Hotellien kanssa tehdyt hotelli/laiva -paketit ovat olleet hyvinkin suosittuja. Esimerkkinä voi mainita, että Uumajan hotelliyöpymiset olivat lisääntyneet viime vuonna peräti 29 %. Rahdin osalta viime vuosi näkyi hiukan laskusuuntaisena, johtuen pitkälti Suomen taloudellisesta tilasta sekä laivan ollessa poissa liikenteestä nuo kaksi viikkoa. Erittäin myönteistä on kuitenkin se, että Merenkurkun liikenne on edelleen kasvattanut markkinaosuuttaan suhteessa muihin varustamoihin.

Tulevaisuudessa kaivataan innovatiivisia ratkaisuja – uutta teknologiaa

Merenkurkun liikenteen pitkän tähtäimen strategian valmisteluun kuuluu Midway Alignment of the Bothnian Corridorin –hanke, jonka tavoitteena on parantaa Merenkurkun kuljetusreittiä siten, että se täyttää kansalliset ja kansainväliset vaatimukset, jotka sekä ympäristön, että talouden kannalta kestävälle kuljetusreitille on asetettu. Tavoitteena on myös lisätä eri liikennemuotojen yhteensovittamista ja varmistaa liikenteen turvallisuus ja jatkuvuus.

Hankkeen 1-vaiheessa on tarkkaan analysoitu, käsitelty ja punnittu liikenneväylän kehitysmahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja. Nykyisestä ratkaisusta on käyty tiivistä keskustelua väylän käyttäjien kanssa. Ennusteet osoittavat tavara- ja matkustajavirtojen edelleen lisääntyvän Merenkurkun väylällä.

Tavoitteena on saavuttaa tehokas ja pysyvä kuljetuskonsepti tavara- ja henkilöliikenteen turvaamiseksi Suomen ja Ruotsin välille, sekä parantaa Botnian käytävän kuljetusreittejä ja tukea olemassa olevaa multimodaalista TEN-T verkostoa, jossa useiden kuljetusmuotojen (meri, maantie, rautatie) synergia on jo arkipäivää. Paremmat yhteydet luovat myös edellytykset taloudelliselle kasvulle sekä Suomessa että Ruotsissa ja EU:ssa sijaitsevien seutujen väliselle yhteistyölle. Midway Alignment luo Botnian käytävän läpi kulkeville matkustajille ja rahtitavaroille turvallisen, ympäristöystävällisen ja taloudellisesti kannattavan kuljetuskoneiston.

Rajat ylittävään ja multimodaaliseen kokonaisuuteen kuuluu, sekä uuden, energiaystävällisen ja innovatiivisen, varta vasten Merenkurkun liikenteeseen tarkoitetun aluksen suunnittelu, että Vaasan ja Uumajan satamien sekä niiden logistiikan kehittäminen.

 

 

Rauno Matintupa
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus