Metsiensuojelua METSO-toimintaohjelmalla

Natura 2000-ohjelman toteutuksen ja seurannan yhteydessä kävi ilmi, että eteläisen Suomen metsäisten luontotyyppien suojelua tulisi lisätä merkittävästi. Samalla paine suojelun toteuttamiseksi vapaaehtoisin keinoin kasvoi niin suureksi, että metsien suojelu luonnonsuojelulain mukaisen ohjelman muodossa ei saanut kannatusta. Samalla kuitenkin tunnistettiin tarve lisätä metsien suojelua niin metsäteollisuuden, viranomaisten, etujärjestöjen kuin kansalaistenkin taholta. Asetettiin laaja kansallinen työryhmä pohtimaan ratkaisua asian hoitamiseksi. Työryhmän tuloksena saatiin aikaan vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-toimintaohjelma, jolla oli laaja yhteiskunnallinen kannatus.

Ensimmäinen METSO-toimintaohjelma laadittiin vuosiksi 2008-2016 ja yksi sen tavoitteista oli saada luonnonsuojelulain nojalla pysyvän suojelun piiriin 96 000 ha metsäisiä luontotyyppejä. Nopeasti nuo vuodet menivät, eikä talousarvioihin saatu riittävästi euroja ohjelman viemiseksi loppuun. Tavoitteissa päästiin kuitenkin reilusti puoliväliin. METSOlle oli kuitenkin edelleen laaja yhteiskunnallinen tuki ja hyväksyntä, niin tavoitteiden kuin toimintatapojenkin osalta. Hyvää ohjelmaa päätettiin jatkaa ja laadittiin METSO II toimintaohjelma vuosille 2016-2025, jonka pääasiallinen tarkoitus oli saattaa loppuun METSO I-toimintaohjelman tavoitteet. Ja tällä tiellä ollaan edelleen, mutta nyt näyttää siltä, että tavoitteet tullaan saavuttamaan niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin, mikäli rahoituksen taso pysyy suunnitelmien mukaisena. Tosin koronapeikolla voi tähänkin asiaan vielä olla sanansa sanottavana. Jää nähtäväksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa, sille lainsäädännössä osoitettujen, ympäristöasioiden hoidosta kolmen pohjalaismaakunnan alueella ja siten myös METSO-toimintaohjelman toteuttamisesta. Alueen METSO-tavoite on yhteensä n. 6000 ha ja siitä on nyt toteutettu n. 4000 ha. Mikäli toimintaohjelman rahoitus turvataan tulevissa talousarvioissa, niin tuo puuttuva 2000 ha saadaan näillä näkymin toteutettua vuoteen 2025 mennessä.

METSO-toimintaohjelmaan kuuluu 10 erilaista metsäistä elinympäristöä ja niillä jokaisella on omat hehtaaritavoitteensa. Etelä-Pohjanmaan ELYn alueella pahimmat puutokset kohdistuvat kolmeen näistä: monimuotoisuudelle tärkeät maankohoamisrannikon elinympäristöt, monimuotoisuudelle tärkeät kangasmetsät ja monimuotoisuudelle tärkeät suot. Kahden viimeksi mainitun osalta puute koskee lähinnä elinympäristöjen runsasravinteisempia luontotyyppejä.

Vaikka metsäisten luontotyyppien suojelu METSO-toimintaohjelman puitteissa alkaakin olla loppusuoralla, niin pysyvien suojelualueiden tarve ei varmastikaan siihen lopu. Yksi tänä vuonna käynnistetyn HELMI-toimintaohjelman tehtävistä on arvioida metsien suojelun mahdollista jatkamista v. 2025 loppuvan METSO-toimintaohjelman jälkeen. Suojelualueiden hankinnan osalta HELMI-toimintaohjelma keskittyy, ainakin aluksi, suoluontotyyppien suojeluun.  Mutta se onkin jo toisen blogin aihe…

metsonpolku.fi

Vesa-Pekka Simula
Metsätalousinsinööri
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohdintaa valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2020 maantieverkon kannalta

Hallitus esittää 300 M€ tasokorotusta perusväylänpitoon pysyvästi ensi vuodesta alkaen. Miten se jakautuu maanteiden, rautateiden ja vesiväylien välille ei ole vielä täysin selvää, mutta oletan, että maanteille siitä tulee vajaa puolet.

Rahoituksen tasokorotus tulee tarpeeseen

Perusväylänpidon rahoitustason pysyvä korotus tulee todella tarpeeseen. Tämän vuosituhannen alusta asti perustienpidon rahoitus on ollut vuodesta toiseen liian alhaisella tasolla. Tämä on johtanut siihen, että Suomen maantieverkolla on pitkästi yli miljardin euron korjausvelka. Tämä näkyy myös alueellamme. Etenkin alemman tieverkon päällystetyt tiet rupeavat olemaan todella huonossa kunnossa. Koska niiden päällysteitä ei ole pystytty uusimaan optimaaliseen aikaan, niiden kunto on mennyt jo niin huonoksi, että pelkkä uudelleenpäällystäminen ei enää riitä, vaan tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä tierakenteen kantavuuden palauttamiseksi.

Raskaan liikenteen massat ovat viime vuosina kasvaneet. Tästä syystä maanteiden kuormitus on lisääntynyt ja painorajoitettujen siltojen lukumäärä on kasvanut. Sillankorjauksiin pitäisi lähivuosina satsata nykyistä enemmän.

Soratieverkolla emme tällä vuosituhannella ole pystyneet tekemään juurikaan perusparannuksia, lukuun ottamatta ns. puuhuoltopaketin lisärahoituksella. Se näkyy sorateillä kantavuuspuutteena, kelirikko-ongelmana ja huonosti toimivana kuivatuksena.

Koska perusväylänpidon tasokorotuksesta merkittävä osa ensi vuonna menee investointihankkeisiin, emme näillä näkymin ensi vuonna pysty juurikaan vähentämään korjausvelkaa, mutta pystymme kuitenkin korjausvelan kasvua pysäyttämään. Emme myöskään näillä näkymin pysty aloittamaan alemman tieverkon huonokuntoisten päällystettyjen teiden peruskorjaamista, ainakaan vielä.

 

Panostuksia investointeihin, kevyeen liikenteeseen ja yksityisteihin

Esitetyt investoinnit ovat toki tarpeellisia. Valtatien 8 parantaminen rakentamalla keskikaiteellinen ohituskaistapari noin 20 km Vaasan pohjoispuolella poistaa pahan pullonkaulan alueelta, jossa ohitusmahdollisuuksia ei ole. Satsaukset investointeihin vähentävät kuitenkin luonnollisesti mahdollisuuksia pienentää korjausvelkaa.

Panostus kävelyn ja pyöräilyn tukemiseen on päästövähennystavoitteiden näkökulmasta oikea suunta. Kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisellä on kiistatta myös positiivisia terveydellisiä vaikutuksia.

Yksityistieavustusten määrärahan nostaminen on myös positiivinen asia. Suomessa on runsaasti yksityisteitä, jotka täydentävät maantieverkkoa ja joiden merkitys alkutuotannolle ja metsäteollisuudelle on suuri.

ELY-keskusten toimintamenomäärärahat ovat ELY-keskusten perustamisesta lähtien vuonna 2010 vuosi vuodelta vähentyneet. Tämä on pakottanut ELY-keskuksia vähentämään henkilöstöä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueella oli vuoden 2010 alussa nykyisiä tehtäviä hoitamassa johtajan lisäksi 38 asiantuntijaa. Tänä syksynä näitä asiantuntijoita on enää 18. Asetelma, että TEM myöntää toimintamenorahat, mutta teemme LVM:n hallinnonalan töitä, on osoittautunut varsin epäonnistuneeksi.

Anders Östergård
Johtaja, Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus