Metsiensuojelua METSO-toimintaohjelmalla

Natura 2000-ohjelman toteutuksen ja seurannan yhteydessä kävi ilmi, että eteläisen Suomen metsäisten luontotyyppien suojelua tulisi lisätä merkittävästi. Samalla paine suojelun toteuttamiseksi vapaaehtoisin keinoin kasvoi niin suureksi, että metsien suojelu luonnonsuojelulain mukaisen ohjelman muodossa ei saanut kannatusta. Samalla kuitenkin tunnistettiin tarve lisätä metsien suojelua niin metsäteollisuuden, viranomaisten, etujärjestöjen kuin kansalaistenkin taholta. Asetettiin laaja kansallinen työryhmä pohtimaan ratkaisua asian hoitamiseksi. Työryhmän tuloksena saatiin aikaan vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-toimintaohjelma, jolla oli laaja yhteiskunnallinen kannatus.

Ensimmäinen METSO-toimintaohjelma laadittiin vuosiksi 2008-2016 ja yksi sen tavoitteista oli saada luonnonsuojelulain nojalla pysyvän suojelun piiriin 96 000 ha metsäisiä luontotyyppejä. Nopeasti nuo vuodet menivät, eikä talousarvioihin saatu riittävästi euroja ohjelman viemiseksi loppuun. Tavoitteissa päästiin kuitenkin reilusti puoliväliin. METSOlle oli kuitenkin edelleen laaja yhteiskunnallinen tuki ja hyväksyntä, niin tavoitteiden kuin toimintatapojenkin osalta. Hyvää ohjelmaa päätettiin jatkaa ja laadittiin METSO II toimintaohjelma vuosille 2016-2025, jonka pääasiallinen tarkoitus oli saattaa loppuun METSO I-toimintaohjelman tavoitteet. Ja tällä tiellä ollaan edelleen, mutta nyt näyttää siltä, että tavoitteet tullaan saavuttamaan niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin, mikäli rahoituksen taso pysyy suunnitelmien mukaisena. Tosin koronapeikolla voi tähänkin asiaan vielä olla sanansa sanottavana. Jää nähtäväksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa, sille lainsäädännössä osoitettujen, ympäristöasioiden hoidosta kolmen pohjalaismaakunnan alueella ja siten myös METSO-toimintaohjelman toteuttamisesta. Alueen METSO-tavoite on yhteensä n. 6000 ha ja siitä on nyt toteutettu n. 4000 ha. Mikäli toimintaohjelman rahoitus turvataan tulevissa talousarvioissa, niin tuo puuttuva 2000 ha saadaan näillä näkymin toteutettua vuoteen 2025 mennessä.

METSO-toimintaohjelmaan kuuluu 10 erilaista metsäistä elinympäristöä ja niillä jokaisella on omat hehtaaritavoitteensa. Etelä-Pohjanmaan ELYn alueella pahimmat puutokset kohdistuvat kolmeen näistä: monimuotoisuudelle tärkeät maankohoamisrannikon elinympäristöt, monimuotoisuudelle tärkeät kangasmetsät ja monimuotoisuudelle tärkeät suot. Kahden viimeksi mainitun osalta puute koskee lähinnä elinympäristöjen runsasravinteisempia luontotyyppejä.

Vaikka metsäisten luontotyyppien suojelu METSO-toimintaohjelman puitteissa alkaakin olla loppusuoralla, niin pysyvien suojelualueiden tarve ei varmastikaan siihen lopu. Yksi tänä vuonna käynnistetyn HELMI-toimintaohjelman tehtävistä on arvioida metsien suojelun mahdollista jatkamista v. 2025 loppuvan METSO-toimintaohjelman jälkeen. Suojelualueiden hankinnan osalta HELMI-toimintaohjelma keskittyy, ainakin aluksi, suoluontotyyppien suojeluun.  Mutta se onkin jo toisen blogin aihe…

metsonpolku.fi

Vesa-Pekka Simula
Metsätalousinsinööri
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Iso satsaus luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Olen työskennellyt 2000-luvun alusta lähtien luonnonsuojelun viranomaistehtävissä. Tänä aikana olemme hyödyntäneet EU-rahastoja erilaisiin luonnonsuojelun kehittämishankkeisiin, mm. luonnonsuojelualueiden palveluvarustuksen kehittämiseen, siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Viime vuosien ajan olemme kuitenkin sinnitelleet vähenevien resurssien kanssa. Viime vuonna julkistettu Helmi-elinympäristöohjelma on tässä kokemusmaastossa jotain ennenkuulumatonta.

Helmi-ohjelma alkaa

Helmi-ohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon hyväksi. Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, josta Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa.  Ohjelman toteutusta aiotaan jatkaa vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2020 valmistellaan myös Helmi-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman vuoteen 2030 saakka ulottuvien tavoitteiden ja sisällön valmisteluun laajapohjaisen ohjausryhmän ja työryhmän. Ryhmien tavoitteena on saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö valmistelee ryhmien työn pohjalta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävän päätöksen Helmi-ohjelmasta kevään 2021 aikana.

Käytännössä Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimenpiteet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman myötä suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Niin metsien kuin soidenkin suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja suojeltavista alueista saa korvauksen. Valtio kustantaa kunnostus- ja hoitotoimet. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.

Alueella tapahtuu

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satsataan vuonna 2020 erityisesti soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden ja METSO-kelpoisten metsien suojeluun. Toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen ja työtä on tarkoitus edistää yhteistyössä metsäalan ja muiden toimijoiden kanssa. Muun muassa viestintään on tarkoitus panostaa aiempaa enemmän.

Elinympäristöjen tilaa on tarkoitus parantaa erityisesti lintuvesien ja perinnebiotooppien osalta. Tässä yhteydessä tehdään perinnebiotooppien päivitysinventoinnit valmiiksi ja päivitetään lintuvesien osalta linnustotietoja. Kuluvana vuonna on kuitenkin tavoitteena saada myös konkreettisten kunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus käyntiin. Eräitä kiireellisimpiä kunnostusta kaipaavia elinympäristöjä ovat etelänsuosirrin aiemmin asuttamat rantaniityt. Tämän lisäksi myös uhanalaisten ja kiireellistä suojelua ja hoitoa vaativien lajien elinympäristöjen kunnostusta, hoitoa ja suojelua edistetään. Esimerkkeinä tällaisista lajeista ovat suolayritti ja tummaverkkoperhonen. Kaikissa näissä toimissa yhteistyö maanomistajien kanssa on äärimmäisen tärkeää.

Rekrytoinnit käynnissä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Helmi-ohjelman toimeenpanoa tehostamaan saadaan palkata seitsemän henkilöä. Rekrytoinnit ovat paraillaan käynnissä ja suurin osa valituista aloittaa työt maaliskuun alkuun mennessä.
Lue lisää Helmi-ohjelman verkkosivuilta.

Leena Rinkineva-Kantola
Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Metso lähti lentoon monimuotoisuuden puolesta

METSO-ohjelma – Mitä se on?

Valtaosa lukijoista tietänee, että metso on paitsi lintu myös nimitys Metsien vapaaehtoiselle suojeluohjelmalle. Vapaaehtoisuuteen perustuva ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, on saavuttanut yhteiskunnassa laajan hyväksynnän.

METSO-ohjelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Ohjelma käynnistyi vuonna 2008 tehdyllä periaatepäätöksellä, joka uudistettiin vuonna 2014. Vuonna 2014 asetettiin tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi, hankitaan valtiolle tai rauhoitetaan määräajaksi ympäristösektorin toimesta yhteensä 96 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tästä valtion maiden osuus on 13 000 hehtaaria. Lisäksi ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla turvataan yhteensä 82 000 hehtaaria talousmetsien luontokohteita vuoteen 2025 mennessä. Ohjelman toteutukseen osallistuvat laajasti ympäristö- ja metsäalan toimijat.

METSO-ohjelmassa toteutetaan lisäksi metsien suojelutavoitteita tukevaa viestintää, koulutusta, tutkimusta, luonnonhoidon kehittämistä sekä pyritään parantamaan metsänomistajien sekä ympäristö- ja metsäsektorien välistä yhteistyötä.

Mitä METSO-ohjelmassa halutaan suojella?

Jos haluat tietää kelpaako oma metsäpalstasi METSO-kohteeksi, mieti täyttyykö seuraavista seikoista yksi tai useampi: 1) metsässä on runsaasti lahopuuta tai kaatuneita puita, 2) metsässä tehdyistä hakkuista on kulunut pitkä aika ja siellä on eri-ikäisiä ja –kokoisia puita, 3) metsän maapohja on rehevää tai soistunutta tai 4) metsässä kasvaa vanhoja tai järeitä koloisia havu- tai lehtipuita. Erityisen arvokkaita ovat kookkaat haavat, joilla voi elää satoja eliölajeja.

 

Näiden niin kutsuttujen yleisten valintaperusteiden lisäksi on määritelty elinympäristökohtaiset valintaperusteet. Näitä metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ovat:

1. Lehdot
2. Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät
3. Monimuotoisuudelle merkittävät suot
4. Vesistöjen lähimetsät
5. Metsäluhdat ja tulvametsät
6. Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot
7. Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt
8. Harjujen paahdeympäristöt
9. Puustoiset perinnebiotoopit
10. Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on aivan erityinen vastuu maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteiden toteutuksesta. Myös rehevämmät puustoiset suotyypit, monimuotoisuuden kannalta merkittävät kangasmetsät kiinnostavat sekä lehdot ovat erityisesti haussa.

Entä miten ohjelman toteutus etenee Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella?

Kun valtakunnallisesti on mietitty ELY-keskuskohtaista suojelupotentiaalia, on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle asetettu korkein tavoite, yli 11 000 hehtaaria. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen voimavarat ovat olleet kuitenkin sidottuna valtioneuvoston hyväksymien luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000-verkoston toteutukseen aivan näihin vuosiin saakka. Tähän mennessä, onkin pystytty toteuttamaan vasta noin 2 500 hehtaaria.

Suomen valtion taloudella menee huonosti – niin myös METSO-ohjelman toteutuksella

Tekemistä siis piisaisi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella! Myös tarjontaa on kiitettävästi. Maanomistajat ovat tarjonneet ELY-keskukselle suojeluun noin 150 kohdetta, yhteispinta-alaltaan yli 1 800 hehtaaria joko suoraan tai metsäsektorin välittämänä.

METSO-ohjelman toteutuksen varatut rahat ovat kuitenkin valtiontalouden ahdingon myötä vähentyneet radikaalisti. Jos vuonna 2015 työhön oli varattu 25 miljoonaa euroa, niin vuonna 2019 summa on vain 10 miljoonaa euroa.

Rahat vähenee – seula tiukentuu

Rahojen vähentyessä ministeriöt ovat tarkentaneet ja tiukentaneet ohjeistustaan. Ympäristöministeriö linjasi syyskuussa 2016, että toteutuksessa tulee keskittyä entistä laadukkaampiin ja laajempiin kokonaisuuksiin tai alueisiin, jotka täydentävät olemassa olevia kohteita hyvin. Pääsääntöisesti kohteiden minimipinta-ala on neljä hehtaaria. Vain rakennepiirteiltään tai lajistoltaan arvokkaimmat kohteet toteutetaan viivytyksettä. Muita monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita vertaillaan ja toteutetaan vain parhaimmat. Kehittyviä kohteita ei tässä vaiheessa pääsääntöisesti toteuteta.

Toteutuksen painopistealueita ovat eteläisimmät ELY-keskukset: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Häme ja Kaakkois-Suomi. Tavoitehehtaarit ovat koko valtakunnassa pienentyneet resurssien myötä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa tavoite on vuosina 2016–2017 350 ha, laskien siitä 2018 300 hehtaariin ja 2019 edelleen 250.

Toivo elää

Vaikka METSO-ohjelman toteutusta päästään vuonna 2017 tekemään paljon pienemmällä volyymillä kuin pari vuotta sitten uskottiin, toivoa antaa hyvä yhteistyön henki METSO-toimijoiden kesken. Keväällä 2017 toteutetaan ympäristö- ja metsäalan METSO-toimijoiden kertauskoulutus ja Pohjanmaan rannikon alueelle tavoitellaan METSO-yhteistyöhanketta, jonka puitteissa voitaisiin tehostaa maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteiden toteutusta. Tärkeää myös on, että todella monilla maanomistajilla on löytynyt sinnikkyyttä odotella kohteidensa suojelua. Kovasti siis toivon, että METSO-liekki pysyy hengissä laihojen aikojen yli ja roihahtaa resurssien antaessa myöten!

Lisää tietoa:

http://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Ajankohtaista

 

 

Leena Rinkineva-Kantola
Luonnonsuojeluryhmän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Digitalisaation hyödyntäminen luonnonsuojelun toteuttamisessa (ei paperia, ei kynää)

Normaalisti maailmaa, tai ainakin Suomea, syleilevien aiheiden sijasta, tässä blogikirjoituksessa on tarkoitus kurkistaa miten digitalisoituminen käytännössä näkyy yksittäisissäkin tehtävissä.

Otetaanpa esimerkiksi metsänomistajan tarjoama suojelukohde Metso-ohjelmaan. Vaikkapa tapaus, jossa metsänomistaja on lähettänyt tarjouksen sähköpostilla.

Asia kirjataan sähköiseen asianhallintajärjestelmään liitteineen. Järjestelmästä asiaa hoitava virkamies poimii tarvittavat tiedot, kuten karttaliitteet, kiinteistötiedot, jne.

Ensimmäiseksi metsänomistajan tilaa koskevat tiedot siirretään suojelualuetietojärjestelmään, joka koostuu mm. kartta-, tietokanta- ja laskentaohjelmista. Tilalle tehdään karttatulkinta, jossa alustavasti eri analyysien pohjalta, rajataan suojeluun soveltuva osa. Tämän jälkeen tilalle suoritetaan ennakkokuviointi maastotarkistusta varten. Karttaohjelmasta ennakkokuvioitu tila siirretään mittausohjelman pilvipalvelimelle, josta se samalla ladataan älypuhelimen sovellukselle.

Maastoon lähdettäessä puhelimella on yleensä ladattuna useampia tiloja samalta suunnalta maastokäyntien tehostamiseksi. Matkalla puhelin luonnollisesti toimii myös navigaattorina.

Maastossa puhelimen GPS-paikannuksen avulla tila löytyy nopeasti ja varmasti. Arvioitavalla kuviolla konenäköön, eli puhelimen kameran käyttöön, perustuvan ohjelman avulla kerätään tarvittavat tiedot, kuten kuvion pohjapinta-alat, runkoluvut, pituudet, puulajit, puutavaralajit, läpimitat, jne. Ja kaikki tämä tapahtuu älypuhelimen kameran avulla. Puhelin vain vaakasuoraan ja bling-bling. Jokaisesta puulajista tarvitaan myös koepuut. Siispä ohjelman tuntema mittakeppi puun kylkeen, kamera pystyasentoon ja bling-bling. Mikäli on tarvetta tarkistaa jonkin kuvion rajausta tai vaikkapa rajapyykkiä, kamera kohti maata ja bling-bling. Pisteen koordinaatit ovat tallessa.

Samaan aikaan, kun puhelimen kameralla räpsitään koealoja, lähettää puhelin jo otetut kuvat ohjelman käyttämään pilvipalvelimeen (huhut kertovat sen sijaitsevan jossain Irlannissa). Palvelimessa kuvat murskataan pikseleiksi ja biteiksi, joista konenäkö- ja laskentaohjelma tuottaa automaattisesti raportit. Valmiit tulokset palaavat reaaliajassa kuviolla raksuttavaan älypuhelimeen. Samalla ohjelma laskee myös tulosten keskivirhettä ja ohjaa siten puhelimen käyttäjää varmistamaan riittävän otosmäärän.

Kun viimeinenkin kuvio on kuvattu, palataan toimistolle ja siirretään tiedot laskentaohjelmaan, tulostetaan kartat ja laskelmat. Täytetään sähköinen Metso-lomake ja lähetetään metsänomistajalle tarjous, sähköpostina mikäli mahdollista. Mikäli sopimukseen päästään, homma jatkuu eteenpäin niin sähköisenä kuin vain mahdollista, läpi valmistelujen kohti valmista rekistereihin vietyä suojelukohdetta.

Ja siitähän on seuraavan hyvä jatkaa. Erilaisiin hankkeisiin, raportteihin, projekteihin jne. löytyvät kohteen tiedot tietenkin sähköisinä…

Jotenkin tässä kiihtyvällä vauhdilla teknistyvässä ja sähköistyvässä ympäristössä välillä kaipaa aikoja, jolloin metsäammattilaisen tunnisti metsässä vihreästä sarkapuvusta, karttalaukusta ja varsirelaskoopista. Siihen verrattuna teknokalvopukuisen, puhelimen kanssa metsässä hääräävän metsäinsinöörin katu-, vai pitäisikö sanoa metsäuskottavuus, on kyllä koetuksella. Tosin mitenkään lämmöllä ei kyllä kaipaile palelevin sormin sateessa liukenevien paperikarttojen kanssa puuhastelemista (niin ja se kompassikin vielä).

Ja se tuotoskin nykyaikaisilla menetelmillä – kolminkertainen vähintään…

Vesa-Pekka Simula
Metsätalousinsinööri
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus