Luonnonmukaisen tuotannon perusperiaatteisiin kuuluu ravinteiden tehokas kierrätys. Puhtaiden ravinteiden kierrättämisen tehostaminen tulee olemaan yksi ekologisemman ruuantuotannon suurimmista haasteista. Luonnonmukaisessa tuotannossa etsitään ratkaisuja markkinointiin ja kasvukuntoon pureutumalla ongelmien syihin sen sijaan, että paikattaisiin ongelmien aiheuttamia seuraamuksia. Kumppanuusmaatalous perustuu tahtoon saada laadukkaita lähiruoka-aineksia. Miksi ruoan tuotannossa ei voitaisi käyttää ja hyödyntää puhtaita paikallisen ravinnekierron ravinteita ja energiaa?
Sotku syntyy, kun samaan käsittelylaitoksen säiliöön laitetaan hyviä käyttökelpoisia lähiravinteita ja mausteeksi lisätään päällystettyjen alueiden hulevesiä, teollisuus- ja kuluttajakemikaaleja sekä ripaus raskasmetalleja. Miksi etsiä itse aiheutetulle ongelmalle siivoojaa, kun voitaisiin olla aiheuttamatta koko sotkua? Vesistöpäästöt saadaan kuntoon keräämällä paikallisesti niin syöjien kuin kotieläintuotannonkin lanta puhtaasti talteen ja hyödyntämällä se lannoitteena.
Maataloudessa lanta on arvokas ravinteiden lähde. Sen sisältämä orgaaninen aines auttaa myös ylläpitämään maan kasvukuntoa. Toisaalta lannan lannoituskäyttöön sisältyy myös ongelmia. Mineraalilannoitteisiin verrattuna lannan käyttö voi olla työlästä ja riskialtista. Hyödyntämisen yhteydessä on varmistettava, että ravinteet tulevat kasvien käyttöön sen sijaan, että ne päätyvät rehevöittämään vesistöjä tai aiheuttavat päästöjä ilmaan. Huolimatta lannan arvokkuudesta ravinteena, sen taloudellinen arvo on kuitenkin vähäinen – jopa negatiivinen – jos sitä joudutaan kuljettamaan kauas sieltä, missä sitä kertyy. Vielä tiukemmaksi tilanteen tekee se, että ympäristökorvauksen ehdot edellyttävät fosforilannoitemäärien pienentämistä, olivat ne sitten orgaanista tai synteettistä alkuperää. Lanta on tuottajille usein vain kuluerä, koska huomio on ruoan tuottamisessa. Lantaa jääkin yhä enemmän vain hoidettavaksi mahdollisimman edullisesti pois. Lannoituskäytössä lanta vertautuu helppokäyttöisiin ja varsin edullisiin mineraalilannoitteisiin. Toisaalta turhan usein unohdetaan se orgaanisen materiaalin hyvä maaperävaikutus, jonka lanta ja kierrätysravinteet voivat saada aikaan. Investoinnit lannan ravinteiden ja energiasisällön hyödyntämiseen voivat siten olla pitkällä tähtäimellä kannattavia.
Urakoitsijat toimivat tärkeänä linkkinä lannan tuottajien ja vastaanottajien välillä. Tietotaito prosessoinnista ja levityksestä sekä ravinnekierrätystä tukevat kalustohankinnat voivat avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Investointien taustalla voi olla maataloustuottajien yhteinen intressi kehittää ratkaisuja lannan käytölle. Uudet toimijat alueella voivat suunnata lantavirtoja enenevässä määrin myös energiantuotantoon.
Ympäristökorvausjärjestelmän lannan käytölle asettamat ehdot luovat paineita uusien ratkaisujen löytämiselle. Samalla ne myös vähentävät halukkuutta sitoutua järjestelmään. Ravinteiden kierrätyksen edistäminen vaatii kepin lisäksi myös riittävää porkkanaa sekä tilayksikön ylittäviä ratkaisuja. Tämän pienen porkkanan vaikutuksen todistavat edellisten ohjelmakausien lannan käytön tehostamisen ja lietelannan sijoittamisen erityistukisopimusten suosio maakunnassa. Monista ongelmista huolimatta toiveikkuudelle ja tekemiselle on sijaa. Pohjanmaa tarjoaa hyvät edellytykset uuden etsimisille ja kokeilulle. Täällä kohtaavat lanta ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat, lyhyet etäisyydet, yhteistyöverkostot sekä toisaalta ratkaisua kaipaavat ongelmat, kuten lannan ylituotanto ja paikoin korkean fosforiluvun viljelylohkot.
Tehtävää siis riittää, jotta ryhdymme kierrättämään kaiken puhtaasti. Haaste on helppo. Kierrättämistä ei tarvitse vain ulkoistaa enemmän ”saastuttavan” huoleksi, vaan kukin meistä voi osallistua. Jokainen arjen kierrätetty materiaali on askel parempaan huomiseen!
Pekka Länsivierto
Asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 