Nuori, sinä onnistut!

Näin me kaikki nuorisotakuun toimijat haluamme uskoa. Nuorisotakuun toimijoita on useita eri hallinnonaloilla ja keskeinen tavoite meillä kaikilla on, että jokainen alle 25-vuotias nuori ja alle 30-vuotias vastavalmistunut saa työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.

Etelä-Pohjanmaalla on hyvä työllisyystilanne. Samaan aikaan meillä on myös valtakunnan korkein nuorisotyöttömyys. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä on 16,5%. Vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria on työnhakijoina noin 1000 ja kokonaan työttömänä noin 500 henkilöä. Näiden nuorten TE-palveluihin tai omaehtoiseen opiskeluun ohjaaminen on haasteellista. Osa nuorista on myös kokonaan viranomaistoiminnan ulkopuolella.

Kuvassa on asetettu aurinkolasit polven päälle.

Kun kuuntelen nuorten kanssa työtä tekeviä ammattilaisia kunnissa, oppilaitoksissa, Kelalla tai TE-palveluissa niin käy ilmi, että nuorten työllistymisen haasteet ovat kirjavia. Isona haasteena ovat lisääntyneet mielenterveysongelmat. On myös nuoria, jotka eivät ole edes aloittaneet toisen asteen opintoja tai heitä, joilla on jäänyt yksi tai useampi koulutus kesken. Keskeyttämisen syitä on useita: väärä alavalinta, nuori ei jaksa keskittyä opintoihin ja koulu menee huonosti. Haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori tarvitsee turvallista aikuista, joka rohkaisee ja kulkee rinnalla. Erityisesti TE-palvelujen, opintojen ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen nivelvaiheet ovat niitä kohtia, joissa on hyvä olla nuoren tukena riittävän pitkään ja varmistaa, että nuori kiinnittyy palveluun tai opintoihin eikä ne keskeydy.

On paljon hyviä kokemuksia siitä, miten nuorten työllistymistä on pystytty tukemaan. Työpajojen työtehtäviä on opinnollistettu ja siellä on voinut suorittaa tutkinnon osia ja myös kokonaisia tutkintoja. Pienet onnistumiset motivoivat nuorta itseään eteenpäin. Työpaikoilla suoritettava oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto koulun penkillä istumiselle. Työttömän nuoren työllistämiseen tarjottava palkkatuki helpottaa myös yrityksiä taloudellisesti rekrytointitilanteissa. Myös kuntien palkkatukityössä on voitu suorittaa tutkinnon osia.

Talvinen laituri aurinkoisena päivänä.

Vastavalmistuneet nuoret työllistyvät Etelä-Pohjanmaalla todella hyvin. Nuorissa on meidän alueen tärkein työvoimapotentiaali. Nuoret hakeutuvat opiskelemaan ja muuttavat työn perässä usein isoille paikkakunnille, myös oman maakunnan ulkopuolelle. Janne Antikainen (MDI) kysyi osuvasti syksyllä OSMO-hankkeen päätösseminaarissa, että tuleeko nuorten pysyä alueella? Ei. Nuorten tulee hakea oppia ja kokemuksia muualta. Tärkeää on luoda kotiseudulle kipinätekijä, joka laittaa nuoret palaamaan takaisin!

Nuoret keskiössä myös 2020 tulostavoitteissa ELY-keskuksessa

Nuorten työllistymisen edistäminen on nostettu nyt ELY-keskuksen tulossopimuksen erityisteemaksi. Haasteeseen voidaan vastata ainoastaan kumppaneiden kanssa yhdessä tekemällä ja hyödyntämällä nuorten kohtaamisessa ja työllistymisen tukemisessa alueella jo olevia palveluja.

Mitä nuorisotakuun tavoitteet ja niissä onnistuminen sitten edellyttävät nuorelta itseltään? Ainakin oikeanlaista asennetta haasteista huolimatta. Tanssija, yritysvalmentaja ja kouluttaja Johannes Hatsolo Hattunen tiivistää oikeanlaisen tai hyvän asenteen seuraavaan neljään asiaan:

  1. Ilmesty paikalle
  2. Tee parhaasi
  3. Ole hyvä tyyppi
  4. Hymyile.

Kuvassa jäätelötuutissa on keltaisella pohjalla mustalla silmät ja hymyilevä suu.

Lisätietoja:

https://nuorisotakuu.fi/etusivu

https://nuorisotakuuetelapohjanmaa.wordpress.com/

https://toimistot.te-palvelut.fi/etela-pohjanmaa/ohjaamo


Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Työllisyyden hoito on yhteispeliä!

Syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys on maakunnassamme edelleen laskusuunnassa (-5,8%). Meillä EP:llä usko tulevaan on tuoreen PK-yritysbarometrin mukaan maltillista. PK-yritysten rooli työllistäjinä on kuitenkin ollut jatkuvassa kasvussa. Myös tänä vuonna suurin osa uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin. Yrittäjät ovatkin entistä keskeisemmässä roolissa luomassa työtä ja hyvinvointia Etelä-Pohjanmaalle.

Samaan aikaan, kun työttömyys laskee niin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Yhä useampi henkilö on ollut yli vuoden työttömänä. Mukana joukossa on yhä enemmän myös korkeakoulututkinnon omaavia henkilöitä. Työttömyys näkyy erityisesti myös Etelä-Pohjanmaan kuntien kukkarossa. Syyskuussa 2016 eteläpohjalaiset kunnat maksoivat Kelalle 742 934 euroa rahoitusosuutta työmarkkinatuesta. Suurimmat maksajat olivat Seinäjoki, Kurikka ja Lapua. Kunnat joutuvat maksamaan puolet työmarkkinatuesta sen jälkeen, kun kunnassa asuva työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 300 päivää. Lisäksi kunnan maksuosuus nousee 70 prosenttiin siinä vaiheessa, kun henkilö on saanut työmarkkinatukea tuhat päivää.

Jo nyt kunnat pohtivat yhdessä asiakkaan ja TE-toimiston kanssa mahdollisuuksia työmarkkinatukea saavien henkilöiden tilanteen parantamiseksi. Maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli työllisyyden hoidossa tulee entisestään kasvamaan, koska vuonna 2019 aloittavissa maakunnissa palvelun tuottajina ovat yksityiset ja julkisomisteiset yritykset sekä kolmas sektori! Vuoden 2017 keväällä aloittavat kuntien työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut pohtivatkin uusia työllistämisen keinoja yhteistyössä työhallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

jobELY-keskuksella on käytettävänään yli 15 miljoonan euron määräraha, jolla työnhakijoiden työllistymistä voidaan helpottaa. Tästä rahasta käytetään TE-toimiston myöntämään palkkatukeen ja starttirahaan noin 7 miljoonaa euroa. Työnhakijoiden osaamista ja työnhakuvalmiuksia kehitetään lisäksi noin 8 miljoonalla eurolla.
Pari viikkoa sitten hallitus jätti eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain, julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain ja työsopimuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan työttömän henkilön saamasta työttömyysturvasta voitaisiin jatkossa rahoittaa starttiraha, palkkatuki ja liikkuvuusavustus. Tavoitteena on, että palveluja olisi jatkossakin joustavasti saatavilla ja ne tukisivat polkuja avoimille työmarkkinoille ja yrittäjäksi ryhtymistä.

Hallitus ehdottaa myös rekrytointikokeilua, jossa työnantaja voisi ottaa henkilön lyhytaikaiseen (max 1 kuukausi) työkokeiluun ja sen aikana arvioida työnhakijan soveltuvuutta kyseiseen tehtävään ennen työsopimuksen tekemistä. Työkokeilu perustuisi työnhakijan vapaaehtoisuuteen. Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä ja alentaa työnantajien kynnystä palkata työttömiä.

Jos lakiesitykset tulevat voimaan aloittaa TE-toimisto myös vuonna 2017 entistä tiiviimmän yhteydenpidon työnhakijoihin. Tiivis yhteydenpito vähintään kolmen kuukauden välein palvelisi TE-toimiston perustehtävää eli työnvälitystä. Avoinna olevat työpaikat täyttyisivät nopeammin ja työnhakija pääsisi kiinni työelämään. Työnhakijoiden velvollisuuksia tiukennettaisiin myös. Jatkossa olisi entistä suurempi velvollisuus hakea ja ottaa vastaan työtä sekä parantaa omia työllistymismahdollisuuksia esim. valmennusten ja työvoimakoulutuksen avulla.

Jotain eteläpohjalaisesta työllisyyden hoidon yhteispelistä kertoo se, että meillä työttömien osuus työvoimasta on ollut jo pitkään maan toiseksi alhaisin ollen tällä hetkellä 9,5%.

Lue myös, mitä Etelä-Pohjanmaalla tehdään nuorisotakuun hyväksi eri tahojen yhteistyönä.

sirparintala

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus