Uusi ohjelmakausi toi merkittävät EU-rahat pk-yritysten uudistumiseen

Käynnistynyt EU-rahoituksen uusi ohjelmakausi tarjoaa Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen yli kolminkertaisesti enemmän resursseja aikaisempaan verrattuna. Potista siis riittää myönnettäväksi rahoitusta maakunnan kasvu- ja kehityshaluisille yrityksille, joilla on hyvät toimintaedellytykset. Luvassa on lihavia vuosia alueen kehittämiseen ja pk-yritysten tukemiseen aina vuoteen 2027 saakka. Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää alueen yrityksiltä halua ja aktiivisuutta liiketoimintansa määrätietoiseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten kannattaa nyt olla hereillä!

Mikä yrityksen kehittämisavustus?

Yrityksen kehittämisavustus on ELY-keskusten avustusmuotoinen työkalu yritysten kehittämistoimien ja investointien rahoittamiseen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan hankkeeseen, jolla tavoitellaan merkittävää vaikutusta yrityksen toimintaan ja kilpailukykyyn. Rahoitettava hanke voi tukea esimerkiksi yrityksen kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä tai innovaatiotoimintaa. Avustus on harkinnanvaraista, ja sillä jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä ja helpotetaan usein myös kokonaisrahoituksen järjestämistä. Toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin aina myös yrityksen omia resursseja.

ELY-keskusten yritysrahoitukseen on käytettävissä pääosin EU-ohjelmavaroja. Rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka vastaa ohjelman toimeenpanosta Länsi-Suomen suuralueella. Kehittämisavustuksen myöntämistä ohjaavat sekä kansalliset että Euroopan unionin säädökset. Rahoitettavien yrityshankkeiden on oltava EU-ohjelman mukaisia ja niiden tulee toteuttaa ohjelman tavoitteita.

Ohjelmakauden painopisteistä ja rahoitettavista yrityshankkeista

Pk-yritysten kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys ja innovaatiot, digitalisaatio, energiatehokkuus ja kiertotalous. Nämä ovat rahoituksen keskiössä olevat asiat uudella ohjelmakaudella. Vahvana läpileikkaavana teemana näkyy ilmastonmuutos ja sen torjuminen.

Yrityksen kehittämisavustuksella halutaan rohkaista yrityksiä uudistamaan toimintaansa, huolehtimaan kilpailukyvystään äkillisestikin muuttuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään liiketoimintaansa kohti vihreää ja digitaalista siirtymää. Esimerkiksi energian hinnan nousu ja raaka-aineiden saatavuusongelmat ovat tuoneet yrityksille haasteita, joita voi ainakin osittain pyrkiä ratkomaan kehittämällä liiketoimintaa tarjolla olevan rahoituksen turvin.

Käynnistyneellä ohjelmakaudella on mahdollista tukea yritysten investointeja ja monenlaisia kehittämistoimia. Kehittämisavustuksella voidaan esimerkiksi parantaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista kehittämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia työkaluja ja liiketoimintaprosesseja sekä vahvistamalla nyt niin ajankohtaisia kyber- ja tietoturvavalmiuksia.

Rahoitusta voidaan myös myöntää yrityksille, jotka hankkivat käyttöönsä uutta teknologiaa, automaatiota ja robotiikkaa, jolla edistetään tuotantoprosessien energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäistään jätteiden syntymistä sekä vähennetään päästöjä ja tehostetaan logistiikkaa.

Lisäksi voidaan rahoittaa uusien ilmastokestävien tuotteiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä tukea kiertotalouteen liittyviä investointeja ja kehittää älykästä materiaalien hallintaa ottamalla käyttöön kierrätysmateriaaleja ja sivuvirtoja, joilla korvataan fossiilisia tai neitseellisiä raaka-aineita. Kestävässä tuotteiden valmistuksessa huomioidaan koko elinkaari (suunnittelu, raaka-ainevalinnat, tuotanto, valmis tuote) ja elinkaaren lopussa kierrätettävyys.

Pk-yritysten on myös mahdollista saada avustusta sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, joilla parannetaan yrityksen kasvu-, kansainvälistymis- ja innovointivalmiuksia. Tuettavissa ovat myös yritysten investoinnit, jotka tukevat kasvua ja kansainvälistymistä, uudistavat toimintaa ja lisäävät tuottavuutta.

Kehittämisavustus soveltuu siis monenlaisiin yrityshankkeisiin. Ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiin on hyvä perehtyä huolella ja miettiä, mitkä ovat ne haasteet tai mahdollisuudet, joihin omassa yrityksessä on syytä tarttua. 

Avustusten hakuilmoituksia kannattaa seurata

Länsi-Suomessa yrityksen kehittämisavustuksen haku tapahtuu hakujaksoittain uuden EURA2021 -järjestelmän kautta. Hakujaksoissa haettavat toimintalinjat ja erityistavoitteet vaihtelevat maakunnan mukaan. Jokaisella maakunnalla on oma hakuilmoituksensa.

Etelä-Pohjanmaalla yritysrahoitukseen käytettävissä olevat ’Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027’ -ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat:

Parhaillaan menossa on toinen hakujakso, joka päättyy 31.5.2022. Avustusta on tässä haussa haettavissa Etelä-Pohjanmaalla kaikista edellä mainituista erityistavoitteista. Kolmas hakujakso käynnistyy heti 1.6. alkaen.

Tulossa olevat hakujaksot ja niiden aikana haettavissa olevat erityistavoitteet löydät hakujaksosuunnitelmastamme (rakennerahastot.fi). Hakujaksosuunnitelma on alustava, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Yritysrahoitusinfot keväällä 2022

Tarkempaa tietoa yrityksen kehittämisavustuksen hakemisesta saat yritysrahoitusinfoista. Seuraavat infot järjestetään Teamsin välityksellä tiistaina 17.5. sekä tiistaina 14.6.2022. Lisäksi tulossa on myös ruotsinkielinen infotilaisuus ke 25.5.2022. Infot järjestää Keski-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoa yritysrahoitusinfoista (rakennerahastot.fi)

Ilmoittautuminen 17.5. järjestettävään infoon on nyt auki – ilmoittaudu mukaan!
Ilmoittautumislomake (webropol)

Valtakunnallinen rahoitusneuvonta

Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä jo projektin suunnitteluvaiheessa.

Lisätietoa:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2022
Rakennerahastot.fi
EURA2021

Rahoitusasiantuntija Leena Foudila
Rahoitusyksikkö
Keski-Suomen ELY-keskus
YrityspalvelutEP
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen

Toinen ohjelmakausi menossa 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toista kautta on nyt toteutettu vajaa 1½ vuotta. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinnepitoisten biomassojen prosessointia, jotta niistä saadaan ravinteet talteen ja uudelleen kiertoon. Ohjelmasta on mahdollista hakea tukea tutkimus- kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin sekä investointeihin. Kyseessä on valtakunnallinen ohjelma ja rahoitus on pääasiassa tarkoitettu pk-yrityksille. Mitään rajausta toimialaan ei ole, vaan rahoitusta voi saada, kunhan kehittäminen tai investointi edistää ravinnekiertoa. 

Perustavoitteena ohjelmalla on, että se tarjoaa ravinnekiertoon keskittyville yrityksille mahdollisuuden kehitykseen, tutkimukseen ja pilotointiin, jotta yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet olisivat uskottavia ja testattuja. Nimensä mukaisesti kokeiluohjelma tarjoaa rahoituskanavan ja mahdollisuuden kokeiluille, jotka ovat uusia ja innovatiivisia. Hankkeiden tulokset eivät siis aina voi olla täysin ennakoitavissa. 

Toisen ohjelmakauden ensimmäiset hankepäätökset tehtiin lokakuun lopulla 2020 ja tähän mennessä on tehty myönteinen tukipäätös 24:lle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeelle sekä neljälle investointihankkeelle. Tukea niihin on sidottu yhteensä 6,68 miljoonaa euroa. Hakemuksia on tullut yhteensä 66 kappaletta, joten tieto rahoitusmuodosta on saavuttanut hanketoimijat, vaikka koronapandemian vuoksi kaikki seminaarit ja muut live-kontaktit on peruttu. 

Sparraaja hanketoimijoiden tukena

Kokeiluohjelman rinnalla on syksyn aikana aloittanut erillinen Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -hanke (MARIKA). Sitä toteuttaa ProAgria Keskusten Liitto ja sen päätarkoitus on tiedottaa ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvistä asioista sekä auttaa yrittäjiä löytämään oikea rahoitusvaihtoehto ja sparrata heitä hankesuunnitelmien laatimisessa. Ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvien toimijoiden kenttä on hyvin hajanainen ja MARIKA-hankkeella pyritään luomaan todellista yhteistoimintaa eri yritysten ja yhteisöjen välillä. Yhdessä pyrimme aktivoimaan toimijoita, jotta uudet kehitysideat pääsisivät esille.

Mielenkiintoisia innovaatioita ympäri Suomea

Suomessa muodostuu vuosittain suuret määrät erilaisia ravinnepitoisia orgaanisia lietteitä, jätteitä ja sivuvirtoja, joiden ravinteita päätyy edelleen päästöinä ympäristöön. Näistä sivuvirroista jalostettavien kiertoravinteiden merkitys on tänä syksynä noussut erityisesti esille, kun mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet jopa 50 % verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan siis lisää tekijöitä ja yhteistyötä eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken. Jäteperäisten ravinteiden hyödyntämiseen liittyy myös riskejä, sillä jätemateriaalit voivat sisältää erilaisia haitta-aineita. Tietoa tarvitaan myös sivuvirtojen ja jätemateriaalien koostumuksesta, jotta kiertolannoitteet ovat turvallisia käyttää.

Työssäni olen päässyt tutustumaan todella mielenkiintoiseen ravinnekierrätyksen maailmaan, jossa uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Kuluvalla ohjelmakaudella on  myönnetty tukea 28 tärkeälle hankkeelle, joissa yritetään löytää keinoja erotella, jalostaa tai hyödyntää  erilaisten sivuvirtojen ravinteita. Hankkeiden teemat vaihtelevat suuresti. Niitä ovat esimerkiksi turpeen korvaaminen kasvualustana ja kuivikkeena, järviruo’on keräys ja prosessointi, taajama-alueiden tallien hevosten lannan käsittely sekä erilaisten menetelmien testaus, joilla biokaasutuksen sivuvirtoja voidaan jalostaa ravinnetuotteiksi.

Puhtaamman ympäristön ohella uusilla ravinnekierrätyksen ratkaisuilla luodaan myös uutta liiketoimintaa. Sekä kierrätyslannoitteilla että niiden jalostamiseen liittyvällä teknologialla on kysyntää kansainvälisiä markkinoita myöden.

Oheisella videolla Mikko Rahkola kertoo, kuinka LAB Ammattikorkeakoulun Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti -hankkeessa kehitetään ravinnekierrätystä.

Anja Norja
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maksajat syksyisellä Karhunkierroksella

Etätyö ja koronarajoitukset ovat olleet monelle tervetullut tilaisuus hidastaa tahtia ja miettiä mihin energia kannattaa suunnata. Rajansa kuitenkin kaikella, yli puoli vuotta etätöissä puuduttaa ja työkavereita alkaa olla jo ikävä. Viime aikoina useat mediat ovat uutisoineet etätyöapatiasta, johon moni on ajautunut, kun arjesta puuttuvat kokonaan kohtaamiset työkavereiden kanssa. Päätimme ottaa työkaverin kainaloon ja lähteä syyskuussa torjumaan etätyöapatiaa luontoon ruskamatkailun merkeissä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Me valitsimme kohteeksi Ison Karhunkierroksen, joka on Oulangan kansallispuiston alueella kiertävä patikointireitti, jonka pituus on 82 kilometriä. Sen voi pilkkoa osiin ja tehdä useamman päiväretken, mutta me kuitenkin pakkasimme rinkkamme koko reittiä varten. Meillä matkaan meni neljä päivää ja kolme yötä. Kierroksella sai olla melko rauhassa, nauttia hiljaisuudesta ja luonnon kauneudesta. Luonnossa liikkuminen edistää tutkitusti myös terveyttä ja ihmiset ovatkin hyödyntäneet luontokohteita koronaepidemian aikana ahkerasti. Tämä näkyi Karhunkierroksellakin, erityisesti kun Iso Karhunkierros sivusi Pientä Karhunkierrosta, retkeilijöitä oli erityisen paljon.

Matkamme alkoi Hautajärven lähtöpisteestä kohti Rukaa. Alkuun matkanteko oli melko vaivatonta ja maasto oli hyväkulkuista, alhaalla mutkittelevan Oulankajoen maisemissa oli mukavaa edetä kohti päämäärää. Matkan aikana ajatuksissa pääsääntöi-sesti oli seuraava välipalahetki tai yöpymispaikalle kiiruhtaminen ennen pimeän tuloa, mutta ainakin ajatukset pääsivät tuulettumaan kunnolla. Kolmantena päivänä saavutimme Kitkajoen rannan ja pääsimme nauttimaan sen leppoisasta kohinasta. Reitti kulkee hetken matkaa Pienen Karhunkierroksen kanssa samaa osuutta, mutta ennen sille laskeutumista oli kuitenkin kivuttava melkoinen ylämäki.

Ylösnousut ja alas laskeutumiset tuntuivat olevan koko reitin punainen lanka, ja alkureitin tasamaata ei myöhemmin enää edes muistanut. Pienelle Karhunkierrokselle osuvat kosket ja riippusillat olivat kauniita katsella, mutta niiden ruuhkaisuuden vuoksi oli ilo päästä niiden ohi kohti rauhallisempia polkuja ja pitkospuita. Viimeinen päivä oli kaikkien ennakko-odotusten mukaisesti kaikista rankin, viimeinen 10 kilometriä oli pelkkää nousua ja laskua, mutta maisemat toki olivat sen puolesta todella upeat ja loppumatkan rankkuus teki maaliviivan ylittämisestä vielä palkitsevampaa.

Maaseuturahastosta rahoitettavat yleishyödylliset investoinnit ovat usein merkittävässä roolissa, kun erilaisia retkeily- ja luontokohteita ylläpidetään tai rakennetaan uusia. Karhunkierroksellakin vastaan tuli Kuusamon kesäreittien kehityshanke 2018–2020, jossa oli mm. kunnostettu Karhunkierroksen yksityismaaosuudet Konttaiselta Juumaan, Nissivaaran reitti sekä Kuntivaaran polku. Juurakkoisten polkujen päättyessä osasimme jo olla todella kiitollisia hankkeella hiljattain sorastetuista poluista ja uusista silloista!

Nyt on hyvä aika kehittää vaikkapa omien lähialueiden retkeilymahdollisuuksia Maaseuturahaston tuella. EU:n vanha ohjelmakausi on päättymässä, mutta samalla alkaa siirtymäkausi uuteen ohjelmakauteen eikä katkoa hankkeiden rahoitukseen tule. Teemme jatkuvasti töitä myös hankkeiden maksuhakemusten kanssa ja maksut saadaan hoidettua tällä hetkellä melko nopeasti. Muistathan siis hakea hankkeellesi maksua säännöllisesti!

 

 

Maksatusasiantuntijat
Riitta Suomalainen
ja Jenni Harju
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kehittämishankkeiden valintamenettely

Uuden ohjelmakauden myötä maaseuturahaston kehittämishankkeiden rahoitusvalinnassa on siirrytty valintamenettelyyn, jossa noudatetaan valtakunnallisia valintakriteerejä.

Viime vuoden puolella oli kaksi valintajaksoa ja juuri nyt on meneillään ohjelmakauden kolmas hankkeiden valintamenettely. Helmikuusta lähtien olemme voineet myös tehdä tukipäätöksiä hankkeisiin.

 

Saapuneet hankehakemukset jaetaan hanke-esittelijöille ja kukin tekee pohjaesityksen hankkeen pisteytyksestä. Yhteisessä valintamenettelykokouksessa käymme lävitse jokaisen hankkeen ja siihen valmistellun pisteytysesityksen kohta kohdalta. Hankkeen lopullinen pistemäärä vahvistetaan yhteisen keskustelun pohjalta. Näin varmistumme siitä, että jokainen hanke pisteytetään samaa asteikkoa käyttäen.

Pisteytyksen jälkeen hankkeet laitetaan pisteiden mukaiseen paremmuusjärjestykseen, jonka jälkeen laskemme kuinka monelle hankkeelle rahoitusta kulloisellakin valintajaksolla riittää.

Hankkeiden valintajaksot tarkoittavat tuen hakijoille sitä, että heidän tulee valmistella hankeideansa aikaisempaa valmiimmaksi suunnitelmaksi pärjätäkseen rahoitusvalinnassa muiden hankehakemusten joukossa.

ELY-keskuksen näkökulmasta hankkeiden valintamenettelyssä pystymme aikaisempaa paremmin poimimaan parhaat hankeideat rahoitukseen. Hyvin mietityt, tavoitteiltaan selkeät, toimenpiteiltään konkreettiset ja realistiset sekä kustannustehokkaat hankkeet menestyvät valinnassa. Hankevalinnassa kiinnitetään myös huomiota hankkeen tarvelähtöisyyteen, kohderyhmän sitoutuneisuuteen sekä erityisesti hankkeen tulosten esille tuomiseen. Hankkeiden uutuusarvo on myös tärkeää: askel seuraavalle rappuselle tulisi aina olla tavoitteena.

Hankkeiden valintakriteerit ovat hieman uudistuneet ja ne otetaan käyttöön 1.3.2016 alkaneelta valintajaksolta. Käykää tutustumassa uusiin valintakriteereihin ELY-keskuksen tai Maaseutuviraston nettisivuilla. Hankkeiden kustannustehokkuus sekä hankkeiden laatu ja vaikuttavuus nousevat selkeämmin esiin uusissa valintakriteereissä.

Toukokuun ja lokakuun lopussa ovat tämän vuoden seuraavat hankkeiden valintajaksot. Odotamme uusia hankeideoitanne!

 

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus