Oppisopimuksella tuotetaan räätälöityä osaamista työpaikoille

Kohti oppisopimusta -pilotti starttasi kuluvan vuoden toukokuun alussa. Tunnelmat olivat korkealla, ja pilotin aihe, oppisopimuksen tunnettuuden parantaminen ja uusien oppisopimusten syntymisen helpottaminen, mitä mielenkiintoisin. Tätä kirjoittaessani pilottiaikaa on kulunut neljä ja puoli kuukautta. Mikä on tilanne nyt? Minkälaisia havaintoja ja oivalluksia oppisopimuksen tiimoilta on tässä ajassa tehty? 

Ensimmäinen havainto ei ole yllättävä; oppisopimus koulutusmahdollisuutena tunnetaan. Sen historia on noin 400 vuoden mittainen, joten ei ihme, että konsepti on tuttu. Sen uudistuneet toteuttamisen muodot ovat kuitenkin melko vieraita niin opiskelemaan haluaville kuin työnantajille, jotka voisivat oppisopimuspaikan kiinnostuneelle tarjota.  

Opintokokonaisuuden koostamiseen on monia vaihtoehtoja

Nykyään oppisopimus voi kestää muutamasta viikosta muutamaan vuoteen – oppisopimuksella kun voidaan suorittaa yksittäisiä tutkinnon osia tai vaikka koko tutkinto. Oppisopimuksella pystytään räätälöimään yritysten tarpeisiin sopivia osaajia, sillä tutkinnon osia voidaan valita eri tutkinnoista. Näin voidaan toteuttaa monipuolinen osaamiskokonaisuus aivan kuin irtokarkkeja valikoiden – yksi tuota, kaksi tuota toista ja neljä tutkinnon osaa tuota kolmatta tutkintoa. Valinnan varaa löytyy 42:n ammatillisen perustutkinnon, 64:n ammattitutkinnon ja 55:n erikoisammattitutkinnon joukosta.  

Yrittäjät ja muut työnantajat tuntevat parhaiten oman organisaationsa osaajatarpeet, mutta haasteena tuntuu olevan juuri sopivien, kyseiseen työhön motivoituneiden tekijöiden löytäminen. Hyvässä työllisyystilanteessa valmiit osaajat ovat pitkälti jo työntouhussa. Useilla työnhakijoilla on tarve lisätä ammatillista osaamistaan työllistyäkseen, mutta he eivät vielä ole varmoja mikä olisi se oma ala ja tehtävä.  

Oppisopimuksen avulla pystytään räätälöimään kunkin yrityksen tarpeisiin soveltuvia osaajia. Koulutus voidaan koostaa yksittäisistä tutkinnon osista, joiden avulla muodostetaan monipuolinen osamiskokonaisuus.

Kohti oppisopimusta -pilotti auttaa hahmottamaan mahdollisuuksia

Tässä kohtaa Kohti oppisopimusta –pilotti ja muut TE-palvelut voivat olla avuksi. Uravalmennusten ja ammatinvalinnan ohjauksen lisäksi on tarjolla Kohti oppisopimusta -valmennus, jossa työstetään omaa alavalintaa ja käydään läpi maakunnan ajankohtaisia työllistymismahdollisuuksia. Jos vaikka sattuisi, että se omalta tuntuva työ löytyisi tästä läheltä, ja siihen voisi kouluttautua oppisopimuksen kautta. Ensimmäinen valmennus starttasi 14.9. ja tartuimme mielenkiinnolla haasteeseen ensimmäisen ryhmän kanssa.  

Kohti oppisopimusta -pilotissa opiskelemaan haluavalle on tarjolla kaikki ammatilliset alat, mutta erityisen hienoa olisi löytää oppisopimusopiskelija niihin useisiin maakunnan yrityksiin, joissa olisi oppisopimuksen jälkeen työtä tarjolla. Kuinka se parhaiten onnistuisi? Mikä lisäisi vetovoimaa tekijäpulasta kärsiviin yrityksiin? Tunnettuus on yksi perusasia. On vaikea haluta töihin yritykseen, jota ei tunne eikä tiedä. Tunnettuuden lisäämiseksi haluamme haastaa paikalliset mediat mukaan tekemään juttuja työvoimapulasta kärsivien alojen yrityksistä. Lisäksi yritysten oma viestintä olisi hyvä valjastaa resurssien mukaan kertomaan yrityksen ja alan uusista tuulista sekä siitä millaista alan työ nykyään on.  

Kohti oppisopimusta -valmennuksessa on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan tehdä yritysvierailuja, joiden tavoitteena on eri aloihin tutustuminen. Yrittäjät ja työnantajat voivat itsekin vinkata meille, jos haluavat päästä kertomaan omasta työstään ja yrityksestä työnantajana. Tällaisia vierailuja voidaan toteuttaa fyysisen tapaamisen vaihtoehtona myös Teams -yhteyden kautta. Näin esittäytyminen voidaan halutessa nauhoittaa ja katsoa vaikka useammankin ryhmän kanssa yrityksen luvalla.  

Tavoitteista oppisopimuksiin 

Kirjoituksen alussa esittämääni kysymykseen ”Mikä tilanne on nyt?” voin kertoa, että ilosanomaa oppisopimuksen mahdollisuuksista on viety kiitettävästi eteenpäin. Tietoa on jaettu niin omassa organisaatiossamme kuin työllistämisen verkostossa toimiville. On pidetty infoja, kirjoitettu TE-palvelujen ja yrityspalvelukeskuksen uutiskirjeisiin, Nuorisotakuu -blogiin ja hyödynnetty monipuolisesti somekanavia. Oppilaitosten kanssa teemme tiivistä yhteistyötä etsiessämme tarvittavia tutkintoja tai niiden osia. Oppisopimuksesta kiinnostuneita henkilöasiakkaita on valistettu ja tuettu oppisopimuspaikan löytämisessä. Samoin olemme yhteyksissä yrityksiin ja työnantajiin sekä pohdimme mahdollisuuksia löytää ja kouluttaa osaajia. Kaikki tämä työ on alkanut tuottaa jo tulosta. Oppisopimuksia on syntynyt ja niitä on tekeillä.  

Työ ei kuitenkaan ole vielä tehty. Kohti oppisopimusta -pilotti kestää 2022 vuoden loppuun asti. Kokeilemme ja kehitämme oppisopimukseen liittyvää palvelua matalan kynnyksen palveluksi niin työnantajille kuin osaamisen kehittämistä tarvitseville. Kaikki hyvien tapojen, tietosuojan ja lakien mukaiset keinot ovat toivottavia pyrkiessämme auttamaan potentiaalisia tekijöitä ja tarvitsevia työnantajia kohtaamaan. Eikö vain? 

Oppisopimukseen liittyvissä asioissa voitte olla yhteyksissä meihin pilotin työntekijöihin

  • Anja Anttila, oppisopimuskoordinaattori p. 0295 046 567 
  • Riikka Ilves, uraohjaaja p. 0295 046 064 

Ennakkotietona mainittakoon viikolla 40 vietettävä valtakunnallinen oppisopimusviikko. Sen tiimoilla aiheesta tullaan viestimään lisää. Seuratkaa siis kanavia! 

Antoisaa syksyä! 

Anja Anttila
Oppisopimuskoordinaattori
Yrityspalvelukeskus

Nuori, sinä onnistut!

Näin me kaikki nuorisotakuun toimijat haluamme uskoa. Nuorisotakuun toimijoita on useita eri hallinnonaloilla ja keskeinen tavoite meillä kaikilla on, että jokainen alle 25-vuotias nuori ja alle 30-vuotias vastavalmistunut saa työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.

Etelä-Pohjanmaalla on hyvä työllisyystilanne. Samaan aikaan meillä on myös valtakunnan korkein nuorisotyöttömyys. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä on 16,5%. Vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria on työnhakijoina noin 1000 ja kokonaan työttömänä noin 500 henkilöä. Näiden nuorten TE-palveluihin tai omaehtoiseen opiskeluun ohjaaminen on haasteellista. Osa nuorista on myös kokonaan viranomaistoiminnan ulkopuolella.

Kuvassa on asetettu aurinkolasit polven päälle.

Kun kuuntelen nuorten kanssa työtä tekeviä ammattilaisia kunnissa, oppilaitoksissa, Kelalla tai TE-palveluissa niin käy ilmi, että nuorten työllistymisen haasteet ovat kirjavia. Isona haasteena ovat lisääntyneet mielenterveysongelmat. On myös nuoria, jotka eivät ole edes aloittaneet toisen asteen opintoja tai heitä, joilla on jäänyt yksi tai useampi koulutus kesken. Keskeyttämisen syitä on useita: väärä alavalinta, nuori ei jaksa keskittyä opintoihin ja koulu menee huonosti. Haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori tarvitsee turvallista aikuista, joka rohkaisee ja kulkee rinnalla. Erityisesti TE-palvelujen, opintojen ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen nivelvaiheet ovat niitä kohtia, joissa on hyvä olla nuoren tukena riittävän pitkään ja varmistaa, että nuori kiinnittyy palveluun tai opintoihin eikä ne keskeydy.

On paljon hyviä kokemuksia siitä, miten nuorten työllistymistä on pystytty tukemaan. Työpajojen työtehtäviä on opinnollistettu ja siellä on voinut suorittaa tutkinnon osia ja myös kokonaisia tutkintoja. Pienet onnistumiset motivoivat nuorta itseään eteenpäin. Työpaikoilla suoritettava oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto koulun penkillä istumiselle. Työttömän nuoren työllistämiseen tarjottava palkkatuki helpottaa myös yrityksiä taloudellisesti rekrytointitilanteissa. Myös kuntien palkkatukityössä on voitu suorittaa tutkinnon osia.

Talvinen laituri aurinkoisena päivänä.

Vastavalmistuneet nuoret työllistyvät Etelä-Pohjanmaalla todella hyvin. Nuorissa on meidän alueen tärkein työvoimapotentiaali. Nuoret hakeutuvat opiskelemaan ja muuttavat työn perässä usein isoille paikkakunnille, myös oman maakunnan ulkopuolelle. Janne Antikainen (MDI) kysyi osuvasti syksyllä OSMO-hankkeen päätösseminaarissa, että tuleeko nuorten pysyä alueella? Ei. Nuorten tulee hakea oppia ja kokemuksia muualta. Tärkeää on luoda kotiseudulle kipinätekijä, joka laittaa nuoret palaamaan takaisin!

Nuoret keskiössä myös 2020 tulostavoitteissa ELY-keskuksessa

Nuorten työllistymisen edistäminen on nostettu nyt ELY-keskuksen tulossopimuksen erityisteemaksi. Haasteeseen voidaan vastata ainoastaan kumppaneiden kanssa yhdessä tekemällä ja hyödyntämällä nuorten kohtaamisessa ja työllistymisen tukemisessa alueella jo olevia palveluja.

Mitä nuorisotakuun tavoitteet ja niissä onnistuminen sitten edellyttävät nuorelta itseltään? Ainakin oikeanlaista asennetta haasteista huolimatta. Tanssija, yritysvalmentaja ja kouluttaja Johannes Hatsolo Hattunen tiivistää oikeanlaisen tai hyvän asenteen seuraavaan neljään asiaan:

  1. Ilmesty paikalle
  2. Tee parhaasi
  3. Ole hyvä tyyppi
  4. Hymyile.

Kuvassa jäätelötuutissa on keltaisella pohjalla mustalla silmät ja hymyilevä suu.

Lisätietoja:

https://nuorisotakuu.fi/etusivu

https://nuorisotakuuetelapohjanmaa.wordpress.com/

https://toimistot.te-palvelut.fi/etela-pohjanmaa/ohjaamo


Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus