Suunnitelmasta päällysteeksi – Näin valitaan tulevan kesän päällystyskohteet

Olet ehkä joskus ajanut tiellä, joka mielestäsi kaipaisi korjausta ja ihmetellyt, millä perusteilla teitä kunnostetaan. Teiden kunnossapito ja korjaus ovat osa monitasoista prosessia, joka perustuu laajalle suunnittelu- ja kartoitustyölle. Pääsääntöisesti ongelmalliset tieosuudet ovat kyllä tienpitäjän tiedossa, mutta rahoitussyistä vain osa huonokuntoisista päällysteistä voidaan kunnostaa vuosittain. 

Valtakunnalliset linjat luovat pohjan päällysteiden ohjelmoinnille 

Ylimpänä päällysteiden kunnostuksen ohjelmoinnin prosessia ohjaa laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Laki asettaa tienpidolle muun muassa erilaisia vaatimuksia ja tavoitteita, joita noudatetaan valtakunnallisesti. Varsinainen päällysteiden ohjelmointi perustuu jaotteluun, jossa tiet jaetaan kolmeen luokkaan merkityksensä ja asemansa perusteella. Prioriteettilistan kärjessä ovat tiet, joiden käyttöaste on korkein tai sijainti merkittävä. 

Päällysteiden kunnolle asetetaan myös tavoitteita, jotka määrittävät huonokuntoisten teiden enimmäismäärän. Päällysteiden kuntoa seurataan vuosittain esimerkiksi mittaamalla urasyvyyksiä ja päällysteen tasaisuutta. Lisäksi päällysteiden vaurioita kuten halkeamia, reikiä ja painaumia kartoitetaan kolmen vuoden välein. Vilkkailla teillä vaaditaan parempaa tien kuntoa, kun taas alempiin kuntoluokkiin kuuluvilla hiljaisemmilla teillä päällysteen ei edellytetä olevan uuden veroinen. Vaikka päällysteessä olisi halkeamia ja epätasaisuutta, se voi silti täyttää päällysteen kunnolle määritellyt vaatimukset.  

Suurempien nopeusrajoitusten pääteillä pienimmätkin päällystevauriot, kuten urat, aiheuttavat suuren onnettomuusriskin erityisesti märillä ajokeleillä. Vähäliikenteiset tiet eivät uraudu samalla tavalla kuin vilkkaat valtatiet, mutta ajan myötä päällysteeseen tulee erilaisia vaurioita, kuten halkeamia ja kuoppia, epätasaisuutta ja kantavuuspuutteita. Liikennettä vaarantavat urat ja vauriot korjataan kuitenkin parin viikon kuluessa päällysteen paikkaamisella. 

Uudelleenpäällystämisen sijaan teitä voidaan kunnostaa tarvittaessa paikkaamalla.

ELY-keskus valitsee korjattavat kohteet

Päällysteiden ohjelmoinnin suurimmat linjat määritellään valtakunnallisella tasolla. Varsinaiset korjauskohteet valitaan kuitenkin paikallisesti ELY-keskuksien toimesta. ELY-keskuksen päällysteasiantuntijat tekevät suunnitteluvaiheessa yhteistyötä useiden eri asiantuntijoiden kanssa, jotta kokonaisuus pystytään huomioimaan mahdollisimman monipuolisesti. Asiantuntijoiden näkemysten lisäksi valintojen taustalla on strategisia ohjauksia kuten Väyläviraston linjaukset ja tavoitteet. Käytännön tasolla kohteiden valinnassa on otettava huomioon tiestön kunto, liikenneturvallisuus, kustannukset ja pidemmän aikavälin kuntotavoitteet.  

Osa päällystysohjelman kohteista voi jäädä priorisoinnissa ohjelman ulkopuolelle teknisistä ja taloudellisista syistä. Vaikka päällystysten ohjelmointia tehdään vuosittain, katsotaan prosessissa aina myös tulevaisuuteen; tietylle alueelle voidaan esimerkiksi kerätä useampi kohde, jotka otetaan työn alle vasta seuraavana vuonna. Kustannusten suhteen pyritään aina tekemään pitkän aikavälin kannalta taloudellisia ratkaisuja. Seuraavan vuoden kohde-ehdokkaiden valinta alkaa keväällä maastotarkastusten ja mittausten jälkeen. Tässä vaiheessa tuloksena syntyy laaja kohdejoukko, jota muokataan prosessin seuraavassa vaiheessa.

Päällystysohjelman ulkopuolelle jääville kohteille voidaan tehdä esimerkiksi paikkaustoimenpiteitä, jotka siirtävät päällystyksen tarvetta myöhemmälle tulevaisuuteen. Jos alemman prioriteetin tien kunto heikkenee rajusti, eivätkä resurssit riitä kunnostamiseen, voidaan päällysteiden purkamista ja tien palauttamista soratieksi harkita. 

Marko Kantanen  
Johtava tienpidon asiantuntija, Tienpidon suunnittelu  
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri  
 

Päällystysten ennätyksellinen vuosi

Tienpidon osalta on vuosi ollut koronasta huolimatta vilkas tai voinee ehkä sanoa, että myös sen ansiosta. Näin on erityisesti päällysteiden osalta, eli olemme saaneet merkittäviä määriä tiekilometrejä uudelle pinnalle. Tämä johtuu kahdesta syystä. Hallitus on omalta osaltaan halunnut panostaa rahaa tieverkkoon, mutta myös siitä, että öljyn hinta on ollut ennätyksellisen alhaalla ja sitä myöten myös bitumin hinta. Bitumin hinta näyttelee merkittävää osaa päällysteen hinnasta. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tullaankin päällystämään noin 470 km maanteitä, kun viime vuonna vastaava luku oli 170 km. Samoihin kilometrimääriin päästiin viimeksi vuonna 2016. Myös alemmalla tieverkolla kohteita oli aiempaa enemmän, mikä on hyvä asia.

Päällystetyöautoja ja työntekijöitä.

Teitä päällystetään tänä vuonna poikkeuksellisesti vielä marraskuussakin. Urakoitsijat ovat venyneet lisääntyneen rahoituksen myötä, sillä normaalisti ylläpidon päällystystöitä lopetellaan viimeistään syys-lokakuussa. Töiden venyminen talven kynnykselle on päällysteen laadun kannalta pieni riski, sillä märkä tai jäinen pinta ei ole paras mahdollinen alusta, jolloin työt saatetaan joutua keskeyttämään tai pitämään välipäiviä. Lämpötilojen kanssa täytyy olla tarkkana ja tiivistys on tehtävä nopeasti, ettei asfalttimassa ehdi jäähtyä. Urakoitsijoiden kalusto- ja henkilöstösuunnittelua helpottaisi kovasti, jos rahoitusta tulisi tasaisesti vuodesta toiseen. Pitkällä tähtäimellä se olisi myös tilaajalle edullisinta.

Huippuvuodesta huolimatta moni tie saa odottaa uutta päällystettä! Viime talvi kohteli ankaralla kädellä erityisesti niin sanottua alempaa tieverkkoa, eikä parannusta sinne ole kovin nopeasti odotettavissa, sillä vaikka rahoitusta merkittävästikin lisättäisiin, korjausvelkaa on takavuosilta paljon.

Paikka tiessä.Kuluvana vuonna teitä on paikattu todella paljon, yli 100 000 reikää on saanut paikan päällensä ja rahaakin on paikkauksiin kulunut huomattavasti ennakoitua enemmän. Tämä määrä siis erikseen kilpailuttamassamme paikkausurakassa. Osassa hoitourakoita on paikkaustoimintaa tämän lisäksi ja niissä on myös paikattu lukematon määrä reikiä.

Osa maanteistä on valitettavasti niin huonossa kunnossa, että paikkaaminenkaan enää riitä tai kannata. Tien päällysteen tultua ikänsä päähän saattaa tie olla paikkauksen jälkeen nopeasti rikki uudestaan ja paikkaaminen on ainoastaan tekohengitystä. Tällöin saatamme paikata tietä vain liikennettä vaarantavilta osin, ja siksi joillakin maanteillä käydään paikkaamassa vaan osa rei’istä, mikä saattaa joskus hämmentää veronmaksajaa. Onkin vakavasti mietittävä, voidaanko jatkossa kaikkia päällystettyjä teitä enää ylläpitää vai onko järkevää palauttaa niitä sorateiksi ja katsottava tulevaisuudessa onko joskus päällystäminen vielä mahdollista. Soratien lanaaminen kun on kuitenkin helpompaa ja monella tiellä liikennemäärät ovat vähentyneet takavuosista. Esimerkiksi Laihialla Jokisalontien päällyste purettiin kuluvana syksynä ja tielle ajetaan kantava sekä kulutuskerros kalliomurskeesta.

Tieverkolla ovat taas astuneet talvinopeusrajoitukset voimaan ja on muutenkin aika varautua liukkaampiin keleihin. Liikenteessä kannattaa huomioida, että matkaan kuluu kesäkelejä enemmän aikaa ja erityisesti talvella ennakoiva ajotapa on tärkeä. Kesäkeliä ei voida taata ympäri vuoden. Turvallisia kilometrejä kaikille tienkäyttäjille!

 

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö, tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Muutama fakta talvikauden tiestöstämme

Harmaana päivänä otettu kuva, jossa autoja ja traktori mutkaisella tiellä.

Kuva: Mikko Käkelä

Jokainen tielläliikkuja on huomannut, että päällystetty tiestö on reikiintynyt pahasti tänä talvikautena. Pakko on puhua talvikaudesta, sillä tämä ajanjakso on ollut niin poikkeuksellinen säiden suhteen, ettei oikein talvestakaan voida puhua, ainakaan täällä pohjalaismaakuntien alueella. Onhan leutoja talvia ollut toki ennenkin, mutta yleensä välissä on ollut kuitenkin pakkasjaksoja.

Kun talvella sataa vettä…

Talvella teitä suojaa se, että tien runko on jäätynyt normaalisti ja päällä on kenties lumikerros. Tällainen olisi normaali talvikeli. Mutta tänä talvena on satanut paljon vettä ja lämpötila on sahannut 0 asteen molemmin puolin ja ollut pitkiä jaksoja kokonaan plussan puolella. Lunta on tainnut olla viikon verran pisimmillään kerrallaan, kunnes taas ovat tulleet vesisateet.

Pimeälla otettu kuva liikenteestä, näkyy autojen valoja ja pimeyttä.

Kuva: Mikko Käkelä

Kun vesisateita on paljon, pääsee vesi luikertelemaan tiestön halkeamiin päällysteen alle. Autojen renkaat tehostavat veden pääsemistä päällysteeseen painamalla vettä vielä syvemmälle päällysteen rakoihin. Kun sää sitten pakastuu, paisuu tien alle päässyt vesi poksauttaen päällysteestä irti paloja. Myös nastarenkaiden vaikutus tiestöön on merkittävä, kun tie on märkä, tuolloin tiestö kuluu myös renkaista johtuen.

Pikaisia ratkaisuja ei valitettavasti ole

Reikiä on tullut tänä talvikautena niin paljon, ettei tällaista talvea ole muistissa monillakaan. Mutta suurempia korjaustoimia joudumme pääsääntöisesti odottamaan kevääseen. Talvella ja kostealla kelillä ei ole pysyviä ja kustannustehokkaita paikkaustekniikoita olemassa. Tiestöä voidaan paikata ja liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät toki paikataankin, mutta paikka ei tule pysymään tiessä kiinni. Siksi paikkauksia päästään kunnolla tekemään vasta keväämmällä. Toinen asia on se, että riittävätkö rahat kaikkiin reikiin kaikilla teillä? Se onkin monimutkaisempi asia.Tie, joka on paikattu moneen kymmeneen kertaan, tie on ihan laikukas.

Tiestön rahoituksesta

Alueellinen ELY-keskus vastaa tiestön kunnosta ja saa siihen rahoituksen Väylävirastolta ja edelleen valtion budjetista LVM:n osuudesta. Tämä rahoitus sisältää mm. tienpidon, mikä sisältää tiestön hoidon ja kunnossapidon rahoituksen. Talvella tämä tarkoittaa mm. lumen aurausta, liukkaudentorjuntaa, kesällä sorastusta, tiestön kuivatuksesta huolehtimista, pölyn sidontaa, lanausta jne. Usein kuulee ihmeteltävän, että ”kyllä tällaisina leutoina talvina on ainakin lumenaurauksesta rahaa säästynyt”. Mutta se ei pidä paikkansa. Ensinnäkin tällaisina talvina liukkauden torjuntaa joudutaan tekemään normaalia enemmän ja toisekseen hoitourakat ovat pitkäaikaisia sopimuksia. Ne tehdään urakoitsijan kanssa esimerkiksi viideksi vuodeksi kerrallaan ja rahat sidotaan sopimuskausiksi kerrallaan. Näin ollen rahaa ei ole säästössä aurauksista. Ne vauriot, joita tällaisina leutoina talvina tiestölle aiheutuu, täytyy maksaa lisäksi normaaleista päällysterahoista. Korjauksien jälkeen nähdään, paljonko rahaa jää itse päällystämiseen ja tiemerkintöjen korjaukseen. Joten, vaikka rahoitusta onkin saatu nostettua viime vuoden, harvinaisenkin alhaiselta, tasolta nyt vähän ylöspäin, ei se välttämättä näy heti tänä kesänä kovinkaan paljon tiestöllä. Ensin on katsottava talven ”jäljet” ja korjattava niitä ja sen jälkeen nähdään, miten paljon päällysterahaa jää käyttöön päällysteohjelmaamme. Tulevina vuosina näyttäisi päällysteraha kuitenkin pysyttelevän vähän korkeammalla tasolla verrattuna esimerkiksi viime vuoteen.

Kuvassa suoralla tiellä kaksi isoa kuoppaa asfaltissa.

Helppoja ja nopeita ratkaisuja ei oikein siis ole. Viime vuosina on puhuttu paljon korjausvelasta eli siitä, mitä tiestön peruskunnolle on tapahtunut, kun rahoitus on pyritty saamaan riittämään edes välttämättömiin korjauksiin. Kun pitkään on tehty vähäisellä rahoituksella mm. päällysteitä, ei niiden kunto tahdo tällaista talvikautta kestää.

Kesän 2020 päällystysohjelmasta tiedotamme vähän myöhemmin lisää. Nopeita parannuksia ei kuitenkaan heti saada, mutta teemme parhaamme käytettävissä olevalla rahoituksella. Tienkäyttäjiltä vaaditaan malttia ja kärsivällisyyttä kuitenkin vielä pitkään.

Palautetta tiestöltä voi antaa ja vaarallisista kuopista ilmoittaa.

Turvallisia kilometrejä kaikille kulkijoille!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Lumi suli, kevät ja reiät tuli

Muokattu1Se on taas se aika vuodesta, kun Päällyste-Pirkot ja Asfaltti-Asmot pahoittavat mielensä katsellessaan kulmakarvat rutussa jään ja lumen alta paljastuvia maanteiden ja katujen päällysteitä. Mitähän se talvi on saanutkaan aikaan tänä vuonna? Talvia tulee ja talvia menee, mutta joka vuosi sitä yllättyy. Oli talvet märkiä niin kuin menneinä vuosina tai tällaisia ajoittain jopa ”normaaleja” talvia niin kuin tämä nyt väistyvä, niin joka tapauksessa tiet ja kadut reikiintyvät. Reikiintyminen tuntuu vaan välillä kasvavan. Syinä tähän ovat vanhenevat päällysteet ja viime vuosikymmenten kevyet päällystysmenetelmät. Kevyillä menetelmillä tarkoitan lähinnä uusiopäällysteitä ja menetelmiä, jotka olivat kevyehköjä jollekin kohteelle sen tarpeeseen nähden. Uusiopäällysteet ovat oikein mainioita menetelmiä niiden edullisuuden ja materiaalien kierrätyksen vuoksi. Mutta niitä vaan ei oikein voi käyttää montaa kertaa peräkkäin samalla kohteella. Ja liian kevyet menetelmät johtavat juurensa tietysti rahasta.

Vuoden 2018 määrärahat

Tälle vuodelle Liikennevirasto jakoi määrärahoja hiukan kitsaammin kuin viime vuonna. Määrärahoja myönnetään päällystetylle tieverkolle jakaantuen vilkkaalle verkolle (käytännössä valtatiet) ja muulle tieverkolle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen 6000 km päällystetystä pohjalaismaakuntien tieverkosta tuota vilkasta on 1000 km ja loput ovat sitten vähemmän vilkasta alempitasoista tieverkkoa. Vilkas tieverkko on meillä rahoitukseen nähden hyvässä kunnossa toistaiseksi. Alemman tieverkon huonokuntoisuus sen sijaan lisääntyy huolestuttavalla vauhdilla. Ja nyt tälle 5000 km:lle saamme tänä vuonna 30 % vähemmän rahoitusta.

Kokonaisuudessaan pudotusta päällysterahoituksessa on neljännes. Tämä johtaa varsinkin alemmalla tieverkolla vaurioiden lisääntymiseen. Pienet vauriot voitaisiin korjata aikaisessa vaiheessa vielä paikkaamalla. Mutta jotta tämä menisi vielä vähän mutkikkaammaksi (tiet eivät mene sen enempää mutkikkaammaksi, mutta ruttuun ja rullalle ne voi mennä), niin myös maanteiden hoidon alueurakoiden päällysteiden paikkauksien määrärahoja leikataan. Onneksi vain 50 %. Toki vähemmillä paikkausmassamäärilläkin voisi selvitä jotenkuten, kunhan ne ohjelmoitaisiin ja tehtäisiin tienpidollisesti järkevästi. Tämä vaatisi siirtymistä markkinavetoisesta toiminnasta tienpidolliseen toimintaan. Tämähän on tietysti lähinnä haihattelua, koska käytännön työt tienpäällä tekevät pörssiin listautuneet yritykset tai niiden omistavat yritykset. Markkinaehtoisessa tienpidossa määrää luonnollisesti ensisijaisesti kate-% ennen muita tekijöitä. Mitä nopeammin levität esim. paikkausmassat tielle, sen parempi. Osumatarkkuus vaan saattaa vähän kärsiä.

Muokattu2

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella päällystystyöt käynnistyvät toukokuussa kahden urakoitsijan voimin. Alueen pohjoisosassa päällysteet urakoi SL Asfaltti Oy ja eteläosassa Skanska Industrial Solutions Oy. Vielä vuosina 2016 ja 2017 päällystettiin yli 400 km, mutta tänä vuonna päällystysohjelma jää vain 250 km:iin. Perusväylänpidonrahoituksen laskun lisäksi eduskunnan myöntämä ns. korjausvelkarahoitus vuosille 2016 – 2018 kohdistuu viimeisenä vuotena lähinnä isoihin liikennehankkeisiin, eikä juurikaan edellisvuosien tapaan päällystyskohteisiin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella päällysteisiin ja tiemerkintöihin käytettiin viime vuonna 18 milj.€ ja tänä vuonna enää 13 milj.€.Dia1

Koko maan päällystemääräraha putoaa viime vuoden 133 miljoonasta eurosta tänä vuonna 115 M euroon (sis. tiemerkintöjen ylläpidon 23 M euroa). Lisäksi korjausvelkakohteissa päällystetään noin 30 M eurolla (vuonna 2017 vastaava luku oli noin 37 Me). Vuoden 2019 rahoitustaso ei tulisi alustavasti olemaan vuotta 2018 parempi.

Mutta rahoitustilanteen toivotaan korjautuvan eduskunnan parlamentaarisen työryhmän päätöksen myötä, jossa ko. työryhmä esittää yksimielisesti 300 M euron vuosittaista lisärahoitusta perusväylänpitoon (sis. maanteiden lisäksi myös rata- ja vesiväylät). Kun korjausvelkaohjelma loppuu tähän vuoteen, olisi erittäin tärkeää, että työryhmän esitys toteutuisi jo vuonna 2019. Tällöin voitaisiin oikaista sitä huonokuntoisten väylien korjausvelan voimakasta kasvua, joka alkaa jo tämän vuoden alhaisemman rahoituksen myötä. Parlamentaarisen työryhmän päätöksen merkittävyyttä korostaa vielä sen yksimielisyys, eli että kaikki puolueet ovat esityksen takana. Lisäksi työryhmän ehdottama rahoituksen pitkäjänteisyyden turvaaminen nähdään erittäin myönteisenä. Hyvä juttu.

 

JE_naamakuva72

 

 

Jarmo Eskola
Toiminnanohjauspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kuntien osallistuminen valtion maantiehankkeisiin

Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantienpidossa on viimeksi tarkistettu vuonna 2010. Nämä periaatteet on sovittu kuntaliiton ja Liikenneviraston kesken. Kustannusvastuun pääperiaatteiden mukaan valtio vastaa maantienpidosta ja sen kustannuksista ja kunta kadunpidosta ja sen kustannuksista.

Noin 10 -20 vuotta sitten kustannusvastuun periaatteita pystyttiin noudattamaan kirjaimellisesti kummankin osapuolen huolehtiessa omista kustannuksistaan. Esimerkiksi uuden kevyen liikenteen väylän maantien varteen suunnitteli ja toteutti valtio kustannuksellaan ja kunnan rooliksi jäi vain pitää tiesuunnitelma nähtävillä ja antaa valmiista tiesuunnitelmasta lausunto.

kevyenliikenteenväylä

Vuosien saatossa valtion tienpidon rahoitustilanne heikkeni vähitellen ja rahoitusta jouduttiin vähentämään alueellisista investoinneista. Katsottiin että päivittäisestä maanteiden hoidosta tai päällysteiden ylläpidosta ei voida tinkiä, joten karsinta kohdistui investointeihin. Tarpeita tieinvestointeihin tuli kuitenkin koko ajan lisää ja monissa kunnissa oli paineita saada tieinvestointeja liikkeelle.

Valtion määrärahojen ja ostovoiman pienentyessä eräänä välivaiheena oli toteuttaa maantieinvestointeja valtion ja kunnan yhteisrahoituksella. Hankkeen toteutuksesta tehdään sopimus kunnan valtion kanssa. jonka molemmat osapuolet hyväksyvät tahoillaan. Yleensä hankkeita toteutettiin ”fifty-fifty” periaatteella, kuitenkin siten että valtio maksoi suunnittelun ja maanlunastuksen kokonaisuudessaan. Lisäksi valtion toimesta hoidettiin projektin läpivienti kilpailutuksineen. Näin tapahtui aina tämän vuosikymmenen alkuun saakka.

Valtion osallistumismahdollisuus investointeihin on kaventunut entisestään ja tänä päivänä valtio ei pysty osallistumaan investointihankkeisiin juuri ollenkaan. Edes tiesuunnittelua ei pystytä kustantamaan valtion taholta ja rakennushankkeen läpivientiin joudutaan palkkaamaan ulkopuolinen valvoja, jonka kustannukset ohjataan hankkeen rahoittajalle eli kunnalle. Maanlunastuskustannukset sentään maksetaan vielä valtion taholta ja tietenkin täytyy muistaa että valmistuneen maantieinvestoinnin tulevat hoito- ja ylläpitokustannukset tulevat yleensä valtion kontolle. Nämä viimeksi mainitut kustannukset saattavat olla merkittävin kustannuserä, vaikkakin ne jakautuvat usealle tulevalle vuodelle ja vuosikymmenelle.

tienkorjausKuten edellä on todettu, maantieinvestoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta tehdään sopimukset kunnan kanssa. Sopimuksessa määritetään hankkeen laajuus ja toteutusaika sekä muut yksityiskohdat rahoitusasioita unohtamatta. Pääsääntöisesti valtio tekee suunnittelu- ja toteutussopimuksia vain kunnan kanssa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle on kuitenkin tullut mahdollisuuksia kohdentaa tiehankkeille yksityistä rahoitusta. Tätä rahoitusta on tullut yksityisiltä henkilöiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä sekä myös testamenttivaroja on ollut käytettävissä. Nämä edellä mainitut rahoituslähteet joudutaan ohjaamaan kuntaan, josta varat sitten tulee tiehankkeen käyttöön osana kunnan osuutta.

Vaikkakin valtio on jättäytynyt pois tieinvestointien maksajan roolista, monet kunnat ovat aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti toteuttamassa eri hankkeita. Erityisesti Alavus, Kauhava, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Vaasa sekä Kuortane ovat toteuttamassa yhden tai useamman tiehankkeen kuluvana vuonna. Lisäksi tiesuunnittelu on käynnissä mm. Kokkolassa ja Maalahdessa.

Pientä päivänvaloa maantieinvestointeihin ja tienpitoon yleensä on tuomassa hallituksen päättämä 600 miljoonan euron korjausvelkapaketti sekä mahdollisesti tulossa oleva 364-ohjelma. Nämä eivät kuitenkaan kohdistu esimerkiksi kuntien kovasti kaipaamiin kevytväyläinvestointeihin. Näköpiirissä ei ole sellaista kehitystä että valtio palaisi toteuttamaan kevytväylähankkeita, vaan ne jäävät jatkossakin ulkopuolisen (kuntien) rahoituksen varaan. Valtion käytännöksi on muodostunut periaate ”hyötyjä maksaa”.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on tällä hetkellä noin 500 kevytväyläaloitetta, jotka odottavat rahoitusta ja toteutusta.

Voutilainen_Veijo

 

Veijo Voutilainen
Suunnittelupäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus