Päällystevaurioita siellä sun täällä

Kevät on taas talven jäljiltä tuonut tullessaan merkittäviä päällystevaurioita pohjalaismaakuntien tiestölle. Tiessä on routaheittoja, halkeamia, uria, reikiä ja ties mitä. Näin ollen ei ole ihme, että tienkäyttäjän kärsivällisyyttä koetellaan ja kyllähän myös kalusto saa siinä samassa oman osansa. Itsekin kovana tienkäyttäjänä olen huomannut, että useat eri päällystevauriot saavat tunteet pintaan sekä moittimaan meidän maanteiden kuntoa ja arvioimaan myös eri turvallisuusnäkökohtia. Ei kuitenkaan suurempaa hätää, sillä asian ytimessä ollaan! Nimittäin yksi työtehtävieni osa-alue on paikkaustoiminnan suunnittelu- ja ohjelmointi. Näin ollen haluankin omalta osaltani tehdä kaikkeni, jotta alueemme tiestön kunto paranisi ja liikkuminen tiestöllä olisi turvallista sekä miellyttävää.

Paikkausauto kulkee maantiellä edellä ja työmies tulee takana lapion kanssa tasoittaen paikkaa. Tien pinnalta nousee höyryä. Etualalla näkyy tuore paikka.
Miehet asialla!

Edeltävät kaksi talvea on kohdellut tieverkkoa helläkätisesti, koska talvet ovat olleet pitkiä ja kylmiä. Tätä kautta tiestö on säästynyt jatkuvilta sulamis- jäätymisvaiheilta, jotka usein johtavat päällystevaurion syntymiseen. Tästä huolimatta päällystevauriot ovat lisääntyneet ja nousujohteinen suuntaus näyttäisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Alempi luokkaisilla teillä, joilla liikenne on vähäisempää, päällyste on monin paikoin elinkaarensa päässä, joten haaste on todella iso.

Tästä huolimatta parasta lyödään pöytään! Paikkausmenetelmät ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana ja yhteistyö on vahvistunut eri urakoitsijoiden välillä. Tämän lisäksi olemme perustaneet nykyisen urakan sisälle paikkaustoiminnan ohjausryhmän, joka viikoittain käsittelee ja kehittää päällystevaurioihin liittyviä asioita sekä optimoi paikkaustoimintaa. Tämä luo positiivista pohjaa tulevaisuuteen ja näin toivottavasti tyytyväisyys alueemme tiestöön paranee entisestään.

Maanteiden päällysteiden paikkaustoimintaan sisältyvät ura- ja reikäpaikkaukset. Laajamittainen ennakoiva reikäpaikkaustoiminta on aloitettu alueellamme huhtikuussa ja urapaikkaustyöt toukokuussa. Tämän lisäksi talven aikana on korjailtu pahimpia päällystevaurioita.

Tyylikäs paikkaus VT8 tiellä.

Tiestön huonosta kunnosta tulee palautetta viikoittain, jopa päivittäin, ja palautteiden esitystavat vaihtelevat erinomaisesta erittäin huonoon. Itsekin tiukkaa palautetta antaneena, voisi oma palautteeni meille kaikille tienkäyttäjille olla se, että maailmassa on isompiakin murheita kuin reikä tiessä. Tässäkin asiassa asiallinen palaute on siis hyvinkin suotavaa. Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä on ensisijainen palauteväylä tien kuntoon liittyvissä asioissa. Ilmoita liikennettä vaarantavista ongelmista suoraan Tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 (24/7).

Marko Kantanen
Johtava tienpidon asiantuntija, Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri

Talvi yllätti autoilijat 

Vai yllättikö!? Tätä vanhaa kliseetä usein toistellaan, pikkuisen huumorillakin. Talvi saapuu tänne pohjolaan varmasti joka vuosi ja hyvin osaamme siihen pääsääntöisesti varautua. Urakoitsijat ovat hyvissä ajoin valmistautuneet tulevaan talvikauteen ja huoltaneet kalustonsa kuntoon. Tienpitäjän papereissa talvihoitokausi alkaa 1.10. ja sama päivämäärä on valtakunnallisesti katsottu sopivaksi ajankohdaksi myös aloittaa uusi urakka, mikäli sellainen on alueelle kilpailutettu. Tänä vuonna uudet sopimukset tehtiin meidän alueellamme Pietarsaaren ja Vetelin maanteiden hoitourakoissa. 

Osana talven tuloon varautumista on talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten käyttöönotto. On arvioitu, että alemmat rajoitukset säästävät vuosittain 8 ihmisen hengen ja 36 ihmistä säästyy loukkaantumiselta. Onnettomuuksien lisäksi nopeusrajoitusten laskulla säästyy polttoainetta ja tulee vähemmän päästöjä. Lisäksi päällysteet kuluvat vähemmän ja renkaista aiheutuva melu vähenee. Syyspimeällä myös mm. hirvikolarien määrä vähenee. Lumi toi nyt mukavasti lisää valoa. Pohjalaismaakunnissa talvinopeusrajoitukset tulivat voimaan lokakuun lopussa.   

Lumisessa maisemassa ajelee säiliöauto kirkkaassa auringonpaisteessa.

Miksi meidän tie aurataan aina viimeisenä?  

Joskus odottavan aika on pitkä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on noin 8600 kilometriä hoidettavia maanteitä. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. 

Teiden talvihoidossa lumi aurataan yleensä ensin ja liukkaus torjuntaan sen jälkeen. Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiltä 2–3 tunnissa, jalankulku- ja pyöräilyväyliltä viimeistään neljässä tunnissa. Vähäliikenteisillä teillä voi olla lunta ajoittain kymmenen senttiä ja lumi tulee aurata seitsemässä tunnissa.
Lue lisää tiestön talvihoidosta: Teiden talvihoitoluokat – Väylävirasto (vayla.fi).

Aurauksen lisäksi teiden liukkautta pyritään vähentämään suolauksella. Tämä on erityisen tärkeää raskaalle liikenteelle, joka huolehtii siitä, että meillä on tavaraa kaupoissa ja valmistamamme tuotteet saadaan sujuvasti maailmalle. Suolausta voidaan tehdä silloin, kun lämpötila on yli – 6 astetta. Maantiet suolataan pääosin jo ennakkoon, kun tiedetään, että tien pinta uhkaa jäätyä, mutta kuitenkin viimeistään 2-3 tunnin kuluessa liukkauden havaitsemisesta. Lisäksi levitetään hiekkaa liukkautta ehkäisemään.   

Luminen tiemaisema.

Tiesitkö, että:

  • Maanteiden hoidon urakka-alueita Suomessa on yhteensä 79 kpl, joista 9 kpl pohjalaismaakunnissa 
  • Maanteiden hoitourakat ovat pääsääntöisesti 5-vuotisia 
  • Väylävirasto ja ELY-keskus kilpailuttavat maanteiden hoitourakat valtakunnallisesti noin 15 urakan vuositahtia 
  • Maantie voi kovalla tuulella jäätyä jopa seitsemän plusasteen lämpötilassa, jos tien runko on jäässä 
  • Pohjalaismaakuntien alueella levitetään talvihoitokauden aikana noin 8 830 t tiesuolaa ja 44 000 t hiekkaa. 

Bussipysäkki – katoksella vai ilman, tarvitaanko viitoitusta?  

Valitettavasti mm. bussipysäkkikatokset ja liikennemerkit joutuvat usein ilkivallan kohteeksi! Katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon, liikennemerkkejä ja opasteita töhritään. Hyvin usein tekijät jäävä tuntemattomiksi ja laskun maksaa veronmaksaja tien huonompana pintakuntona, koska nämä korjaukset ja uusimiset joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä aina vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle. Marko ja Ville-Petteri kirjoittivat hyvän blogikirjoituksen bussipysäkeistä: 
Linja-autokatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa.  (wordpress.com)

Kuvassa näkyy aura-auton peili ja luminen peltomaisema.

Palauteväylä on apuna   

Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivu antaa ajankohtaista tietoa teistä ja teiden kunnosta. Lisäksi palauteväylän kautta voi ilmoittaa tiestön ongelmista ja teiden huonosta kunnosta. Oman palautteen etenemistä voi seurata reaaliajassa. Verkkosivu löytyy osoitteesta: https://www.palautevayla.fi . 

Katso myös alkuvuodesta 2021 kuvattu video, jossa urakoitsija kertoo talvihoidosta ja siitä, miten kannattaa toimia, kun kohtaa aura-auton (youtube.com)

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Suunnitelmasta päällysteeksi – Näin valitaan tulevan kesän päällystyskohteet

Olet ehkä joskus ajanut tiellä, joka mielestäsi kaipaisi korjausta ja ihmetellyt, millä perusteilla teitä kunnostetaan. Teiden kunnossapito ja korjaus ovat osa monitasoista prosessia, joka perustuu laajalle suunnittelu- ja kartoitustyölle. Pääsääntöisesti ongelmalliset tieosuudet ovat kyllä tienpitäjän tiedossa, mutta rahoitussyistä vain osa huonokuntoisista päällysteistä voidaan kunnostaa vuosittain. 

Valtakunnalliset linjat luovat pohjan päällysteiden ohjelmoinnille 

Ylimpänä päällysteiden kunnostuksen ohjelmoinnin prosessia ohjaa laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Laki asettaa tienpidolle muun muassa erilaisia vaatimuksia ja tavoitteita, joita noudatetaan valtakunnallisesti. Varsinainen päällysteiden ohjelmointi perustuu jaotteluun, jossa tiet jaetaan kolmeen luokkaan merkityksensä ja asemansa perusteella. Prioriteettilistan kärjessä ovat tiet, joiden käyttöaste on korkein tai sijainti merkittävä. 

Päällysteiden kunnolle asetetaan myös tavoitteita, jotka määrittävät huonokuntoisten teiden enimmäismäärän. Päällysteiden kuntoa seurataan vuosittain esimerkiksi mittaamalla urasyvyyksiä ja päällysteen tasaisuutta. Lisäksi päällysteiden vaurioita kuten halkeamia, reikiä ja painaumia kartoitetaan kolmen vuoden välein. Vilkkailla teillä vaaditaan parempaa tien kuntoa, kun taas alempiin kuntoluokkiin kuuluvilla hiljaisemmilla teillä päällysteen ei edellytetä olevan uuden veroinen. Vaikka päällysteessä olisi halkeamia ja epätasaisuutta, se voi silti täyttää päällysteen kunnolle määritellyt vaatimukset.  

Suurempien nopeusrajoitusten pääteillä pienimmätkin päällystevauriot, kuten urat, aiheuttavat suuren onnettomuusriskin erityisesti märillä ajokeleillä. Vähäliikenteiset tiet eivät uraudu samalla tavalla kuin vilkkaat valtatiet, mutta ajan myötä päällysteeseen tulee erilaisia vaurioita, kuten halkeamia ja kuoppia, epätasaisuutta ja kantavuuspuutteita. Liikennettä vaarantavat urat ja vauriot korjataan kuitenkin parin viikon kuluessa päällysteen paikkaamisella. 

Uudelleenpäällystämisen sijaan teitä voidaan kunnostaa tarvittaessa paikkaamalla.

ELY-keskus valitsee korjattavat kohteet

Päällysteiden ohjelmoinnin suurimmat linjat määritellään valtakunnallisella tasolla. Varsinaiset korjauskohteet valitaan kuitenkin paikallisesti ELY-keskuksien toimesta. ELY-keskuksen päällysteasiantuntijat tekevät suunnitteluvaiheessa yhteistyötä useiden eri asiantuntijoiden kanssa, jotta kokonaisuus pystytään huomioimaan mahdollisimman monipuolisesti. Asiantuntijoiden näkemysten lisäksi valintojen taustalla on strategisia ohjauksia kuten Väyläviraston linjaukset ja tavoitteet. Käytännön tasolla kohteiden valinnassa on otettava huomioon tiestön kunto, liikenneturvallisuus, kustannukset ja pidemmän aikavälin kuntotavoitteet.  

Osa päällystysohjelman kohteista voi jäädä priorisoinnissa ohjelman ulkopuolelle teknisistä ja taloudellisista syistä. Vaikka päällystysten ohjelmointia tehdään vuosittain, katsotaan prosessissa aina myös tulevaisuuteen; tietylle alueelle voidaan esimerkiksi kerätä useampi kohde, jotka otetaan työn alle vasta seuraavana vuonna. Kustannusten suhteen pyritään aina tekemään pitkän aikavälin kannalta taloudellisia ratkaisuja. Seuraavan vuoden kohde-ehdokkaiden valinta alkaa keväällä maastotarkastusten ja mittausten jälkeen. Tässä vaiheessa tuloksena syntyy laaja kohdejoukko, jota muokataan prosessin seuraavassa vaiheessa.

Päällystysohjelman ulkopuolelle jääville kohteille voidaan tehdä esimerkiksi paikkaustoimenpiteitä, jotka siirtävät päällystyksen tarvetta myöhemmälle tulevaisuuteen. Jos alemman prioriteetin tien kunto heikkenee rajusti, eivätkä resurssit riitä kunnostamiseen, voidaan päällysteiden purkamista ja tien palauttamista soratieksi harkita. 

Marko Kantanen  
Johtava tienpidon asiantuntija, Tienpidon suunnittelu  
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri  
 

Päällystysten ennätyksellinen vuosi

Tienpidon osalta on vuosi ollut koronasta huolimatta vilkas tai voinee ehkä sanoa, että myös sen ansiosta. Näin on erityisesti päällysteiden osalta, eli olemme saaneet merkittäviä määriä tiekilometrejä uudelle pinnalle. Tämä johtuu kahdesta syystä. Hallitus on omalta osaltaan halunnut panostaa rahaa tieverkkoon, mutta myös siitä, että öljyn hinta on ollut ennätyksellisen alhaalla ja sitä myöten myös bitumin hinta. Bitumin hinta näyttelee merkittävää osaa päällysteen hinnasta. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tullaankin päällystämään noin 470 km maanteitä, kun viime vuonna vastaava luku oli 170 km. Samoihin kilometrimääriin päästiin viimeksi vuonna 2016. Myös alemmalla tieverkolla kohteita oli aiempaa enemmän, mikä on hyvä asia.

Päällystetyöautoja ja työntekijöitä.

Teitä päällystetään tänä vuonna poikkeuksellisesti vielä marraskuussakin. Urakoitsijat ovat venyneet lisääntyneen rahoituksen myötä, sillä normaalisti ylläpidon päällystystöitä lopetellaan viimeistään syys-lokakuussa. Töiden venyminen talven kynnykselle on päällysteen laadun kannalta pieni riski, sillä märkä tai jäinen pinta ei ole paras mahdollinen alusta, jolloin työt saatetaan joutua keskeyttämään tai pitämään välipäiviä. Lämpötilojen kanssa täytyy olla tarkkana ja tiivistys on tehtävä nopeasti, ettei asfalttimassa ehdi jäähtyä. Urakoitsijoiden kalusto- ja henkilöstösuunnittelua helpottaisi kovasti, jos rahoitusta tulisi tasaisesti vuodesta toiseen. Pitkällä tähtäimellä se olisi myös tilaajalle edullisinta.

Huippuvuodesta huolimatta moni tie saa odottaa uutta päällystettä! Viime talvi kohteli ankaralla kädellä erityisesti niin sanottua alempaa tieverkkoa, eikä parannusta sinne ole kovin nopeasti odotettavissa, sillä vaikka rahoitusta merkittävästikin lisättäisiin, korjausvelkaa on takavuosilta paljon.

Paikka tiessä.Kuluvana vuonna teitä on paikattu todella paljon, yli 100 000 reikää on saanut paikan päällensä ja rahaakin on paikkauksiin kulunut huomattavasti ennakoitua enemmän. Tämä määrä siis erikseen kilpailuttamassamme paikkausurakassa. Osassa hoitourakoita on paikkaustoimintaa tämän lisäksi ja niissä on myös paikattu lukematon määrä reikiä.

Osa maanteistä on valitettavasti niin huonossa kunnossa, että paikkaaminenkaan enää riitä tai kannata. Tien päällysteen tultua ikänsä päähän saattaa tie olla paikkauksen jälkeen nopeasti rikki uudestaan ja paikkaaminen on ainoastaan tekohengitystä. Tällöin saatamme paikata tietä vain liikennettä vaarantavilta osin, ja siksi joillakin maanteillä käydään paikkaamassa vaan osa rei’istä, mikä saattaa joskus hämmentää veronmaksajaa. Onkin vakavasti mietittävä, voidaanko jatkossa kaikkia päällystettyjä teitä enää ylläpitää vai onko järkevää palauttaa niitä sorateiksi ja katsottava tulevaisuudessa onko joskus päällystäminen vielä mahdollista. Soratien lanaaminen kun on kuitenkin helpompaa ja monella tiellä liikennemäärät ovat vähentyneet takavuosista. Esimerkiksi Laihialla Jokisalontien päällyste purettiin kuluvana syksynä ja tielle ajetaan kantava sekä kulutuskerros kalliomurskeesta.

Tieverkolla ovat taas astuneet talvinopeusrajoitukset voimaan ja on muutenkin aika varautua liukkaampiin keleihin. Liikenteessä kannattaa huomioida, että matkaan kuluu kesäkelejä enemmän aikaa ja erityisesti talvella ennakoiva ajotapa on tärkeä. Kesäkeliä ei voida taata ympäri vuoden. Turvallisia kilometrejä kaikille tienkäyttäjille!

 

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö, tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Muutama fakta talvikauden tiestöstämme

Harmaana päivänä otettu kuva, jossa autoja ja traktori mutkaisella tiellä.

Kuva: Mikko Käkelä

Jokainen tielläliikkuja on huomannut, että päällystetty tiestö on reikiintynyt pahasti tänä talvikautena. Pakko on puhua talvikaudesta, sillä tämä ajanjakso on ollut niin poikkeuksellinen säiden suhteen, ettei oikein talvestakaan voida puhua, ainakaan täällä pohjalaismaakuntien alueella. Onhan leutoja talvia ollut toki ennenkin, mutta yleensä välissä on ollut kuitenkin pakkasjaksoja.

Kun talvella sataa vettä…

Talvella teitä suojaa se, että tien runko on jäätynyt normaalisti ja päällä on kenties lumikerros. Tällainen olisi normaali talvikeli. Mutta tänä talvena on satanut paljon vettä ja lämpötila on sahannut 0 asteen molemmin puolin ja ollut pitkiä jaksoja kokonaan plussan puolella. Lunta on tainnut olla viikon verran pisimmillään kerrallaan, kunnes taas ovat tulleet vesisateet.

Pimeälla otettu kuva liikenteestä, näkyy autojen valoja ja pimeyttä.

Kuva: Mikko Käkelä

Kun vesisateita on paljon, pääsee vesi luikertelemaan tiestön halkeamiin päällysteen alle. Autojen renkaat tehostavat veden pääsemistä päällysteeseen painamalla vettä vielä syvemmälle päällysteen rakoihin. Kun sää sitten pakastuu, paisuu tien alle päässyt vesi poksauttaen päällysteestä irti paloja. Myös nastarenkaiden vaikutus tiestöön on merkittävä, kun tie on märkä, tuolloin tiestö kuluu myös renkaista johtuen.

Pikaisia ratkaisuja ei valitettavasti ole

Reikiä on tullut tänä talvikautena niin paljon, ettei tällaista talvea ole muistissa monillakaan. Mutta suurempia korjaustoimia joudumme pääsääntöisesti odottamaan kevääseen. Talvella ja kostealla kelillä ei ole pysyviä ja kustannustehokkaita paikkaustekniikoita olemassa. Tiestöä voidaan paikata ja liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät toki paikataankin, mutta paikka ei tule pysymään tiessä kiinni. Siksi paikkauksia päästään kunnolla tekemään vasta keväämmällä. Toinen asia on se, että riittävätkö rahat kaikkiin reikiin kaikilla teillä? Se onkin monimutkaisempi asia.Tie, joka on paikattu moneen kymmeneen kertaan, tie on ihan laikukas.

Tiestön rahoituksesta

Alueellinen ELY-keskus vastaa tiestön kunnosta ja saa siihen rahoituksen Väylävirastolta ja edelleen valtion budjetista LVM:n osuudesta. Tämä rahoitus sisältää mm. tienpidon, mikä sisältää tiestön hoidon ja kunnossapidon rahoituksen. Talvella tämä tarkoittaa mm. lumen aurausta, liukkaudentorjuntaa, kesällä sorastusta, tiestön kuivatuksesta huolehtimista, pölyn sidontaa, lanausta jne. Usein kuulee ihmeteltävän, että ”kyllä tällaisina leutoina talvina on ainakin lumenaurauksesta rahaa säästynyt”. Mutta se ei pidä paikkansa. Ensinnäkin tällaisina talvina liukkauden torjuntaa joudutaan tekemään normaalia enemmän ja toisekseen hoitourakat ovat pitkäaikaisia sopimuksia. Ne tehdään urakoitsijan kanssa esimerkiksi viideksi vuodeksi kerrallaan ja rahat sidotaan sopimuskausiksi kerrallaan. Näin ollen rahaa ei ole säästössä aurauksista. Ne vauriot, joita tällaisina leutoina talvina tiestölle aiheutuu, täytyy maksaa lisäksi normaaleista päällysterahoista. Korjauksien jälkeen nähdään, paljonko rahaa jää itse päällystämiseen ja tiemerkintöjen korjaukseen. Joten, vaikka rahoitusta onkin saatu nostettua viime vuoden, harvinaisenkin alhaiselta, tasolta nyt vähän ylöspäin, ei se välttämättä näy heti tänä kesänä kovinkaan paljon tiestöllä. Ensin on katsottava talven ”jäljet” ja korjattava niitä ja sen jälkeen nähdään, miten paljon päällysterahaa jää käyttöön päällysteohjelmaamme. Tulevina vuosina näyttäisi päällysteraha kuitenkin pysyttelevän vähän korkeammalla tasolla verrattuna esimerkiksi viime vuoteen.

Kuvassa suoralla tiellä kaksi isoa kuoppaa asfaltissa.

Helppoja ja nopeita ratkaisuja ei oikein siis ole. Viime vuosina on puhuttu paljon korjausvelasta eli siitä, mitä tiestön peruskunnolle on tapahtunut, kun rahoitus on pyritty saamaan riittämään edes välttämättömiin korjauksiin. Kun pitkään on tehty vähäisellä rahoituksella mm. päällysteitä, ei niiden kunto tahdo tällaista talvikautta kestää.

Kesän 2020 päällystysohjelmasta tiedotamme vähän myöhemmin lisää. Nopeita parannuksia ei kuitenkaan heti saada, mutta teemme parhaamme käytettävissä olevalla rahoituksella. Tienkäyttäjiltä vaaditaan malttia ja kärsivällisyyttä kuitenkin vielä pitkään.

Palautetta tiestöltä voi antaa ja vaarallisista kuopista ilmoittaa.

Turvallisia kilometrejä kaikille kulkijoille!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus