Päällystysten ennätyksellinen vuosi

Tienpidon osalta on vuosi ollut koronasta huolimatta vilkas tai voinee ehkä sanoa, että myös sen ansiosta. Näin on erityisesti päällysteiden osalta, eli olemme saaneet merkittäviä määriä tiekilometrejä uudelle pinnalle. Tämä johtuu kahdesta syystä. Hallitus on omalta osaltaan halunnut panostaa rahaa tieverkkoon, mutta myös siitä, että öljyn hinta on ollut ennätyksellisen alhaalla ja sitä myöten myös bitumin hinta. Bitumin hinta näyttelee merkittävää osaa päällysteen hinnasta. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tullaankin päällystämään noin 470 km maanteitä, kun viime vuonna vastaava luku oli 170 km. Samoihin kilometrimääriin päästiin viimeksi vuonna 2016. Myös alemmalla tieverkolla kohteita oli aiempaa enemmän, mikä on hyvä asia.

Teitä päällystetään tänä vuonna poikkeuksellisesti vielä marraskuussakin. Urakoitsijat ovat venyneet lisääntyneen rahoituksen myötä, sillä normaalisti ylläpidon päällystystöitä lopetellaan viimeistään syys-lokakuussa. Töiden venyminen talven kynnykselle on päällysteen laadun kannalta pieni riski, sillä märkä tai jäinen pinta ei ole paras mahdollinen alusta, jolloin työt saatetaan joutua keskeyttämään tai pitämään välipäiviä. Lämpötilojen kanssa täytyy olla tarkkana ja tiivistys on tehtävä nopeasti, ettei asfalttimassa ehdi jäähtyä. Urakoitsijoiden kalusto- ja henkilöstösuunnittelua helpottaisi kovasti, jos rahoitusta tulisi tasaisesti vuodesta toiseen. Pitkällä tähtäimellä se olisi myös tilaajalle edullisinta.

Huippuvuodesta huolimatta moni tie saa odottaa uutta päällystettä! Viime talvi kohteli ankaralla kädellä erityisesti niin sanottua alempaa tieverkkoa, eikä parannusta sinne ole kovin nopeasti odotettavissa, sillä vaikka rahoitusta merkittävästikin lisättäisiin, korjausvelkaa on takavuosilta paljon.

Kuluvana vuonna teitä on paikattu todella paljon, yli 100 000 reikää on saanut paikan päällensä ja rahaakin on paikkauksiin kulunut huomattavasti ennakoitua enemmän. Tämä määrä siis erikseen kilpailuttamassamme paikkausurakassa. Osassa hoitourakoita on paikkaustoimintaa tämän lisäksi ja niissä on myös paikattu lukematon määrä reikiä.

Osa maanteistä on valitettavasti niin huonossa kunnossa, että paikkaaminenkaan enää riitä tai kannata. Tien päällysteen tultua ikänsä päähän saattaa tie olla paikkauksen jälkeen nopeasti rikki uudestaan ja paikkaaminen on ainoastaan tekohengitystä. Tällöin saatamme paikata tietä vain liikennettä vaarantavilta osin, ja siksi joillakin maanteillä käydään paikkaamassa vaan osa rei’istä, mikä saattaa joskus hämmentää veronmaksajaa. Onkin vakavasti mietittävä, voidaanko jatkossa kaikkia päällystettyjä teitä enää ylläpitää vai onko järkevää palauttaa niitä sorateiksi ja katsottava tulevaisuudessa onko joskus päällystäminen vielä mahdollista. Soratien lanaaminen kun on kuitenkin helpompaa ja monella tiellä liikennemäärät ovat vähentyneet takavuosista. Esimerkiksi Laihialla Jokisalontien päällyste purettiin kuluvana syksynä ja tielle ajetaan kantava sekä kulutuskerros kalliomurskeesta.

Tieverkolla ovat taas astuneet talvinopeusrajoitukset voimaan ja on muutenkin aika varautua liukkaampiin keleihin. Liikenteessä kannattaa huomioida, että matkaan kuluu kesäkelejä enemmän aikaa ja erityisesti talvella ennakoiva ajotapa on tärkeä. Kesäkeliä ei voida taata ympäri vuoden. Turvallisia kilometrejä kaikille tienkäyttäjille!

 

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö, tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Se on kesä nyt

Alkaa oleen taas se aika vuodesta, et tiestöllä on kaikenlaisia häiriötekijöitä mm. päällystystyöt, nuo liikenteen häiriköt, jotka kunnostavat teitä teille.

Nopeusrajoitukset parantavat turvallisuutta

Tietyömaa on aina turvallisuusriski tiellä työskenteleville ja liikkuville. Tietyömaiden turvallisuus paranee eniten nopeusrajoituksia noudattamalla. Hiljainen ajonopeus on tarpeen, jotta sekä auton kuljettajalla, että tietyömaalla työskentelevillä on aikaa reagoida erityistilanteisiin. Oman turvallisuutensa vuoksi ohi ajavan kannattaa hiljentää vauhtia myös, koska tietyömaiden ympäristö muuttuu alati.

Työmaiden nopeusrajoitukset

Tietyömaiden nopeusrajoitukset ovat autoilijan etu. Niiden ansiosta tietä ei tarvitse sulkea kokonaan tietöiden ajaksi, vaan toinen kaista voidaan pitää auki. Matkanteko on sujuvaa, kun tietyömaihin varautuu jo automatkaa suunnitellessaan. Työmaiden kohdalla on alennettuja nopeusrajoituksia, joita on noudatettava niin kauan kuin merkit ovat pystyssä.

Kuva: Asfalttikallio – saattoauto päällystetyömaalla.

Saattoauto

Yksiajorataisilla vilkasliikenteisillä päällystyskohteilla (mm. valta- ja kantatiet) on käytössä saattoauto. Saattoauton avulla työmaan ohittaminen on turvallisempaa ja selkeämpää. Saattoauto myös varmistaa nopeusrajoitusten noudattamisen työkoneiden ja työntekijöiden kohdalla. Saattoauto noutaa sulkuaidalta autojonot mukaansa ja vetää autojonot työmaan ohi. Työmaan lopussa saattoauto ajaa pois edestä ja päästää autot jatkamaan matkaa. Saattoauton valotaululla annetaan ohjeita autoilijoille.

1.    Älä hikeenny jos päällystystyö osuu kohdallesi.
2.    Noudata työmaasta varoittavia liikennemerkkejä ja nopeusrajoituksia.
3.    Älä kettuile liikenteenohjaajalle, hän on syytön työmaahan.
4.    Aja koneiden ohi varovaisuutta noudattaen, vaikka koneet ovat isoja siellä on myös jalkaisin työskenteleviä. Jos osut jonon ensimmäiseksi eikä ole saattoautoa käytössä, sinä vastaat yleensä nopeudesta, jolla koneet ohitetaan sekä työntekijöiden ja itsesi turvallisuudesta.
5.    Turvallista matkaa.

Lue lisää päällysteistä tiedotteestamme.

Timo Kulmala
Projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Lumi suli, kevät ja reiät tuli

Se on taas se aika vuodesta, kun Päällyste-Pirkot ja Asfaltti-Asmot pahoittavat mielensä katsellessaan kulmakarvat rutussa jään ja lumen alta paljastuvia maanteiden ja katujen päällysteitä. Mitähän se talvi on saanutkaan aikaan tänä vuonna? Talvia tulee ja talvia menee, mutta joka vuosi sitä yllättyy. Oli talvet märkiä niin kuin menneinä vuosina tai tällaisia ajoittain jopa ”normaaleja” talvia niin kuin tämä nyt väistyvä, niin joka tapauksessa tiet ja kadut reikiintyvät. Reikiintyminen tuntuu vaan välillä kasvavan. Syinä tähän ovat vanhenevat päällysteet ja viime vuosikymmenten kevyet päällystysmenetelmät. Kevyillä menetelmillä tarkoitan lähinnä uusiopäällysteitä ja menetelmiä, jotka olivat kevyehköjä jollekin kohteelle sen tarpeeseen nähden. Uusiopäällysteet ovat oikein mainioita menetelmiä niiden edullisuuden ja materiaalien kierrätyksen vuoksi. Mutta niitä vaan ei oikein voi käyttää montaa kertaa peräkkäin samalla kohteella. Ja liian kevyet menetelmät johtavat juurensa tietysti rahasta.

Vuoden 2018 määrärahat

Tälle vuodelle Liikennevirasto jakoi määrärahoja hiukan kitsaammin kuin viime vuonna. Määrärahoja myönnetään päällystetylle tieverkolle jakaantuen vilkkaalle verkolle (käytännössä valtatiet) ja muulle tieverkolle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen 6000 km päällystetystä pohjalaismaakuntien tieverkosta tuota vilkasta on 1000 km ja loput ovat sitten vähemmän vilkasta alempitasoista tieverkkoa. Vilkas tieverkko on meillä rahoitukseen nähden hyvässä kunnossa toistaiseksi. Alemman tieverkon huonokuntoisuus sen sijaan lisääntyy huolestuttavalla vauhdilla. Ja nyt tälle 5000 km:lle saamme tänä vuonna 30 % vähemmän rahoitusta.

Kokonaisuudessaan pudotusta päällysterahoituksessa on neljännes. Tämä johtaa varsinkin alemmalla tieverkolla vaurioiden lisääntymiseen. Pienet vauriot voitaisiin korjata aikaisessa vaiheessa vielä paikkaamalla. Mutta jotta tämä menisi vielä vähän mutkikkaammaksi (tiet eivät mene sen enempää mutkikkaammaksi, mutta ruttuun ja rullalle ne voi mennä), niin myös maanteiden hoidon alueurakoiden päällysteiden paikkauksien määrärahoja leikataan. Onneksi vain 50 %. Toki vähemmillä paikkausmassamäärilläkin voisi selvitä jotenkuten, kunhan ne ohjelmoitaisiin ja tehtäisiin tienpidollisesti järkevästi. Tämä vaatisi siirtymistä markkinavetoisesta toiminnasta tienpidolliseen toimintaan. Tämähän on tietysti lähinnä haihattelua, koska käytännön työt tienpäällä tekevät pörssiin listautuneet yritykset tai niiden omistavat yritykset. Markkinaehtoisessa tienpidossa määrää luonnollisesti ensisijaisesti kate-% ennen muita tekijöitä. Mitä nopeammin levität esim. paikkausmassat tielle, sen parempi. Osumatarkkuus vaan saattaa vähän kärsiä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella päällystystyöt käynnistyvät toukokuussa kahden urakoitsijan voimin. Alueen pohjoisosassa päällysteet urakoi SL Asfaltti Oy ja eteläosassa Skanska Industrial Solutions Oy. Vielä vuosina 2016 ja 2017 päällystettiin yli 400 km, mutta tänä vuonna päällystysohjelma jää vain 250 km:iin. Perusväylänpidonrahoituksen laskun lisäksi eduskunnan myöntämä ns. korjausvelkarahoitus vuosille 2016 – 2018 kohdistuu viimeisenä vuotena lähinnä isoihin liikennehankkeisiin, eikä juurikaan edellisvuosien tapaan päällystyskohteisiin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella päällysteisiin ja tiemerkintöihin käytettiin viime vuonna 18 milj.€ ja tänä vuonna enää 13 milj.€.

Koko maan päällystemääräraha putoaa viime vuoden 133 miljoonasta eurosta tänä vuonna 115 M euroon (sis. tiemerkintöjen ylläpidon 23 M euroa). Lisäksi korjausvelkakohteissa päällystetään noin 30 M eurolla (vuonna 2017 vastaava luku oli noin 37 Me). Vuoden 2019 rahoitustaso ei tulisi alustavasti olemaan vuotta 2018 parempi.

Mutta rahoitustilanteen toivotaan korjautuvan eduskunnan parlamentaarisen työryhmän päätöksen myötä, jossa ko. työryhmä esittää yksimielisesti 300 M euron vuosittaista lisärahoitusta perusväylänpitoon (sis. maanteiden lisäksi myös rata- ja vesiväylät). Kun korjausvelkaohjelma loppuu tähän vuoteen, olisi erittäin tärkeää, että työryhmän esitys toteutuisi jo vuonna 2019. Tällöin voitaisiin oikaista sitä huonokuntoisten väylien korjausvelan voimakasta kasvua, joka alkaa jo tämän vuoden alhaisemman rahoituksen myötä. Parlamentaarisen työryhmän päätöksen merkittävyyttä korostaa vielä sen yksimielisyys, eli että kaikki puolueet ovat esityksen takana. Lisäksi työryhmän ehdottama rahoituksen pitkäjänteisyyden turvaaminen nähdään erittäin myönteisenä. Hyvä juttu.

 

 

 

Jarmo Eskola
Toiminnanohjauspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mustaa pintaa maanteille

Päällystetyöt ovat muiden tietöiden tapaan joka kesä tapetilla, niin mediassa kuin ihmisten huulilla. Monella on sanansa sanottavana kotipaikkakunnalla meneillään olevasta tietyömaasta, joka saattaa tuoda haasteita arkielämän liikkumiseen.

Päällystetöitä tehdään pääsääntöisesti toukokuusta syyskuun loppuun. Edellisen vuoden syksyllä mietityt kohteet on kilpailutettu ja urakoitsijat niihin ovat selvinneet joulu-helmikuussa. Kohteita saatetaan saada kesän aikana lisää, jos esimerkiksi jonkun jo valmistuneen urakan kustannukset ovatkin suunniteltua pienemmät.

Päällystystyömaa Alavudella.

Asfalttipinta kestää työmenetelmästä ja liikennemäärästä riippuen pääteillä 4-7 vuotta ja alemmalla tieverkolla 10–25 vuotta. Pääteitä ovat valta- ja kantatiet (tienumerot 1-99), alempaan tieverkkoon kuuluvat seutu- ja yhdystiet (tienumerot 100 – 19 999). Asfaltointimenetelmiä on käytössä useita ja käytettävä menetelmä riippuu mm. tien kunnosta ja liikennemäärästä sekä käytettävissä olevasta rahasta.

Suuri osa päällysteen kunnostamistöistä on pelkästään pinnan uusimista. Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella on tehty tänä kesänä uutta asfalttia mm. massa- ja remix-pintausmenetelmin. Massapintauksessa vanhan, kuluneen päällysteen päälle tehdään uusi pinta (MP) tai urautuneen päällysteen pinta jyrsitään ajourien pohjan tasoon asti ja kuumennetaan, jonka päälle levitetään uusi pinta (MPKJ). Remix-pintaus (REM) on periaatteeltaan sama, mutta osa poistetusta asfalttipinnasta uusiokäytetään sekoittamalla uuden asfalttimassan kanssa ennen levittämistä. Remix-menetelmän kalusto on pituudeltaan 100 metrin luokkaa, mikä rajoittaa menetelmän käyttöä etenkin taajamissa.

Uuden päällysteen valmistumisnopeus on 2-3,5km/työvuoro riippuen työmenetelmästä. Jos päällysteen pinta on kovasti reikiintynyt ja erittäin epätasainen, uuden pinnan lisäksi myös tiepohjan pintaa mahdollisesti muokataan.

Tänä kesänä Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueen kaikkiaan noin 6000 km:stä päällystettyjä teitä päällystetään 454 km eli vajaa 8 %. Tästä MPKJ-menetelmällä tehdään 130 km ja REM:llä 110 km. Pohjatöitä, esimerkiksi tien profiilin uusimista, tehdään 77 km matkalta. Loput kilometrit jakautuvat massapintauksen ja muiden menetelmien kesken. Kesän aikana kävin tutustumassa valtatien 66 päällystetyömaahan Alavudella, jossa käytettiin Remix-pintausmenetelmää.

Vanhan päällysteen kuumentamista ennen jyrsimistä ja uuden levittämistä.

Kuten monessa muussakin asiassa, myös kunnostuksessa raha näyttelee pääosaa. Rahaa on niukasti ja parantamisen tarpeessa olevista teistä voidaan kunnostaa vain kriittisimmät. Ensisijalla on liikenteellisesti oleellisin päätieverkko eli valta- ja kantatiet. Siihen kuuluvat tiet ovat valtakunnallisesti tärkeitä: niillä on paljon liikennettä ja niiden täytyy vastata hyvin raskaan liikenteen tarpeita. Näin ollen vähäliikenteiset seutu- ja yhdystiet jäävät odottamaan kunnostusta ja parempaa huomista, joskus pitkäänkin.

Kunnat harvemmin osallistuvat maantien kunnostuskustannuksiin, mutta ovat usein omien intressien kautta mukana investoinneissa. Kuntien rahoittamat investoinnit ovat pääasiassa tyypiltään soratien parantaminen päällystetyksi tieksi, uusi kevyen liikenteen väylä tai yli/alikulku, tasoliittymän parantaminen tai jopa eritasoliittymän tekeminen.

Tienkäyttäjien välinpitämätön suhtautuminen tietyömaiden alhaisempiin nopeusrajoituksiin ja siitä aiheutuva tiellä liikkujan ja siellä työskentelevän turvallisuuden vaarantuminen kuuluvat jokakesäisiin uutisaiheisiin. Liikenneviraston kesällä 2015 tekemä tutkimus tukee tosiasiaa: erittäin harva noudattaa rajoituksia. Lue lisää tästä.

Muistammehan ajaa varovasti ja nopeusrajoitusta noudattaen myös tietyömaiden kohdalla. Työmaat ovat meidän tienkäyttäjien parhaaksi.

Venla Määttä
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kymppikerho ja 1 %:n – kerho

Piki haisee, alan ihmisille tuoksuu, eli kesän 2016 päällystystyöt ovat taas pyörähtäneet käyntiin. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella päällystettävä tiepituus tulee olemaan yli 450 km, mikä on yli 100 km viimevuotista enemmän. Rahaa on saatu ns. korjausvelkapotista lisää 6 milj.€, jolloin tien pintaan tiivistettävä kokonaisrahamäärä tulee olemaan tänä vuonna 19 milj.€. Jippii! Päällysteet leipoo Skanska Asfaltti Oy ja Lemminkäinen Infra Oy. Tiemerkinnät hoitaa Hot MIx Oy. Työt ovat jo siis alkaneet ja hommat ovat puikoissa syys-lokakuussa.

    

Lumien sulaessa Ihmiset, eli Asiakkaat ovat taas aktivoituneet kertomaan missä on huono päällyste; ”Omalla tiellä ja juuri oman mökin kohdalla” – noin pääsääntöisesti. Samalla he ovat esittäneet toiveen tai jopa vaateen, että nyt, kun meillä on 600 miljoonaa euroa rahaa, niin toki heidän tiekin korjataan tänä kesänä. Öh…ei… Tänä vuonna meillä on 1 % tuosta summasta käytössä pohjalaismaakunnissa ja tämän korjausvelkatouhun tuloksena oli sidotut kohteet, jotka valikoituivat ELY-keskusten Liikenne-vastuualueiden, Liikenneviraston, LVM:n ja sidosryhmien keskustelujen perusteella. Eli eipä tehdä kuin ne tiet, jotka ministeriö lopulta kevättalvella siunasi. Ei tämä pitkittynyt proseduuri hukkaan mennyt. Uutta opittiin, kun valmisteluvaiheessa kyseltiin ja kuunneltiin sidosryhmien esityksiä ja toiveita. Loppujen lopuksi kohdevalinnat osuivat aika hyvin kohdilleen esitettyjen toiveiden kanssa. Tosin toiveita oli lähes 2 mrd.€ edestä koko maassa ja rahaa oli tuo 600 milj.€, josta siitäkin vajaa puolet ratoihin, eli punakynä suhisi monen toiveen yli.

Vaikka korjausvelkapotissa ollaan 1 %:n – kerhossa, niin muuten mennään vielä 10-kerhossa. Meillä on noin 10 % tieverkosta, liikenteestä ja rahoituksesta. Tuolla 10 % osuudella perusrahoituksesta pystytään pitämään vain vilkkaimmat päätiet nykyisessä kunnossa. Näillä 1000 kilometrillä, pääsääntöisesti valtateillä, huonokuntoisia kohtia on alle 60 km. Muiden päällystettyjen teiden kunto huononee edelleen, huolimatta korjausvelkarahoituksen kohdentumisesta juuri näille teille. Näistä 5000 kilometristä teistä huonokuntoisia on jo lähes 700 km. Mutta niillä rahoilla mennään mitä on myönnetty. Ja tilanne tulee taas muuttumaan huonommaksi, jos hallituksen suunnitelma vähentää perusväylänpidon (sis. myös meri- ja rataväylät) rahoitusta seuraavina 3 vuotena 25 – 35 milj,€ vuosittain toteutuu. Ei siis jippii ollenkaan. Mutta lisätalousarvioissa näitä poisotettuja määrärahoja on palauteltu tipottain, yleensä liian myöhään. Tämä rahojen kanssa edes’takas huopaaminen on ollut kyllä ihan tuttua, jo muutaman vuosikymmenen. Eli jos joku päivä tulee jonkinasteinen väyläyhtiö, jonka rahoitus olisi selkeälinjaista ja ennen kaikkea jonkin asteista jatkuvuutta osoittavaa, niin kai se olisi hyvä tai ainakin parempi vaihtoehto turvata yli 20 mrd.€ kansallisomaisuuden säilyminen. Mutta poliittinen päätöshän tämä on, eikä siitä tämä virkamies enempää virko tai pekuloi.

 

Mutta kaiken kaikkiaan meillä menee tieverkon kunnon kanssa ihan hyvin täällä pohjalaismaakunnissa, kun katsotaan koko valtakunnan tilannetta. Ja päällystystoimien lisäksi maanteitä paikataan, poistetaan uria niillä metrin levyisillä raidoilla siellä täällä sekä reikiä ja muita vauriokohtia korjataan vetelällä valuasfaltilla.

”Taas aiheutetaan tiellä liikkujille haittaa”…”varaudu, tietyöt hidastavat elämääsi!”

Kevään myötä myös media on aktivoitunut tieasioissa. Etelän mediat ovat keskittyneet luettelemaan tietöiden haittoja. Täälläpäin viesti on ollut joskus jopa positiivisviritteistä. ”Kiva, kun päällystetään”. Jotkut ovat tosin taas kaivaneet näkökulmaksi maakunnallisen tai kielipoliittisen näkökulman. ”Miksi meidän maakuntaan tai kaupunkiseudulle ei tule tämän enempää päällysteitä?” ”Varför svenska språkiga (tvåspråkiga) regionen får inte ny beläggningar i år?” ”Miksi ruotsinkielisiä alueita taas suositaan tänä vuonna”, och så vidare. Voi, kun tämän osaisi sanoa sievästi, ettei päällystyskohteiden valintaa ohjaa tai ratkaise mikään näistä esitetyistä arvioista tai väitteistä. Tiet eivät yleensä rajoitu tai lopu näihin mielikuvitteellisiin rajoihin. Valintaa ohjaa rahoituksen puitteissa raaka mittausdata, pitkäaikainen näkemys nykykunnosta ja tulevaisuuden tahtotilasta sekä fyysinen pers’tuntuma ja silmämunat. Joku voisi sanoa sitä myös osittain hiljaiseksi tiedoksi.

Mutta näin. Olisihan sitä ollut asiaa SOME – raivosta, Kökkä – kunnostuspartoista ja vaikka mistä. Päätän raporttini kuitenkin täältä tähän. Hyvää työtä kaikille.

Jarmo Eskola
Toiminnanohjauspäällikkö
Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus