Uusi ohjelmakausi toi merkittävät EU-rahat pk-yritysten uudistumiseen

Käynnistynyt EU-rahoituksen uusi ohjelmakausi tarjoaa Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen yli kolminkertaisesti enemmän resursseja aikaisempaan verrattuna. Potista siis riittää myönnettäväksi rahoitusta maakunnan kasvu- ja kehityshaluisille yrityksille, joilla on hyvät toimintaedellytykset. Luvassa on lihavia vuosia alueen kehittämiseen ja pk-yritysten tukemiseen aina vuoteen 2027 saakka. Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää alueen yrityksiltä halua ja aktiivisuutta liiketoimintansa määrätietoiseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten kannattaa nyt olla hereillä!

Mikä yrityksen kehittämisavustus?

Yrityksen kehittämisavustus on ELY-keskusten avustusmuotoinen työkalu yritysten kehittämistoimien ja investointien rahoittamiseen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan hankkeeseen, jolla tavoitellaan merkittävää vaikutusta yrityksen toimintaan ja kilpailukykyyn. Rahoitettava hanke voi tukea esimerkiksi yrityksen kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä tai innovaatiotoimintaa. Avustus on harkinnanvaraista, ja sillä jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä ja helpotetaan usein myös kokonaisrahoituksen järjestämistä. Toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin aina myös yrityksen omia resursseja.

ELY-keskusten yritysrahoitukseen on käytettävissä pääosin EU-ohjelmavaroja. Rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka vastaa ohjelman toimeenpanosta Länsi-Suomen suuralueella. Kehittämisavustuksen myöntämistä ohjaavat sekä kansalliset että Euroopan unionin säädökset. Rahoitettavien yrityshankkeiden on oltava EU-ohjelman mukaisia ja niiden tulee toteuttaa ohjelman tavoitteita.

Ohjelmakauden painopisteistä ja rahoitettavista yrityshankkeista

Pk-yritysten kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys ja innovaatiot, digitalisaatio, energiatehokkuus ja kiertotalous. Nämä ovat rahoituksen keskiössä olevat asiat uudella ohjelmakaudella. Vahvana läpileikkaavana teemana näkyy ilmastonmuutos ja sen torjuminen.

Yrityksen kehittämisavustuksella halutaan rohkaista yrityksiä uudistamaan toimintaansa, huolehtimaan kilpailukyvystään äkillisestikin muuttuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään liiketoimintaansa kohti vihreää ja digitaalista siirtymää. Esimerkiksi energian hinnan nousu ja raaka-aineiden saatavuusongelmat ovat tuoneet yrityksille haasteita, joita voi ainakin osittain pyrkiä ratkomaan kehittämällä liiketoimintaa tarjolla olevan rahoituksen turvin.

Käynnistyneellä ohjelmakaudella on mahdollista tukea yritysten investointeja ja monenlaisia kehittämistoimia. Kehittämisavustuksella voidaan esimerkiksi parantaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista kehittämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia työkaluja ja liiketoimintaprosesseja sekä vahvistamalla nyt niin ajankohtaisia kyber- ja tietoturvavalmiuksia.

Rahoitusta voidaan myös myöntää yrityksille, jotka hankkivat käyttöönsä uutta teknologiaa, automaatiota ja robotiikkaa, jolla edistetään tuotantoprosessien energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäistään jätteiden syntymistä sekä vähennetään päästöjä ja tehostetaan logistiikkaa.

Lisäksi voidaan rahoittaa uusien ilmastokestävien tuotteiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä tukea kiertotalouteen liittyviä investointeja ja kehittää älykästä materiaalien hallintaa ottamalla käyttöön kierrätysmateriaaleja ja sivuvirtoja, joilla korvataan fossiilisia tai neitseellisiä raaka-aineita. Kestävässä tuotteiden valmistuksessa huomioidaan koko elinkaari (suunnittelu, raaka-ainevalinnat, tuotanto, valmis tuote) ja elinkaaren lopussa kierrätettävyys.

Pk-yritysten on myös mahdollista saada avustusta sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, joilla parannetaan yrityksen kasvu-, kansainvälistymis- ja innovointivalmiuksia. Tuettavissa ovat myös yritysten investoinnit, jotka tukevat kasvua ja kansainvälistymistä, uudistavat toimintaa ja lisäävät tuottavuutta.

Kehittämisavustus soveltuu siis monenlaisiin yrityshankkeisiin. Ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiin on hyvä perehtyä huolella ja miettiä, mitkä ovat ne haasteet tai mahdollisuudet, joihin omassa yrityksessä on syytä tarttua. 

Avustusten hakuilmoituksia kannattaa seurata

Länsi-Suomessa yrityksen kehittämisavustuksen haku tapahtuu hakujaksoittain uuden EURA2021 -järjestelmän kautta. Hakujaksoissa haettavat toimintalinjat ja erityistavoitteet vaihtelevat maakunnan mukaan. Jokaisella maakunnalla on oma hakuilmoituksensa.

Etelä-Pohjanmaalla yritysrahoitukseen käytettävissä olevat ’Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027’ -ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat:

Parhaillaan menossa on toinen hakujakso, joka päättyy 31.5.2022. Avustusta on tässä haussa haettavissa Etelä-Pohjanmaalla kaikista edellä mainituista erityistavoitteista. Kolmas hakujakso käynnistyy heti 1.6. alkaen.

Tulossa olevat hakujaksot ja niiden aikana haettavissa olevat erityistavoitteet löydät hakujaksosuunnitelmastamme (rakennerahastot.fi). Hakujaksosuunnitelma on alustava, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Yritysrahoitusinfot keväällä 2022

Tarkempaa tietoa yrityksen kehittämisavustuksen hakemisesta saat yritysrahoitusinfoista. Seuraavat infot järjestetään Teamsin välityksellä tiistaina 17.5. sekä tiistaina 14.6.2022. Lisäksi tulossa on myös ruotsinkielinen infotilaisuus ke 25.5.2022. Infot järjestää Keski-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoa yritysrahoitusinfoista (rakennerahastot.fi)

Ilmoittautuminen 17.5. järjestettävään infoon on nyt auki – ilmoittaudu mukaan!
Ilmoittautumislomake (webropol)

Valtakunnallinen rahoitusneuvonta

Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä jo projektin suunnitteluvaiheessa.

Lisätietoa:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2022
Rakennerahastot.fi
EURA2021

Rahoitusasiantuntija Leena Foudila
Rahoitusyksikkö
Keski-Suomen ELY-keskus
YrityspalvelutEP
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Talvi yllätti autoilijat

Vai yllättikö!? Tätä vanhaa kliseetä usein toistellaan, pikkuisen huumorillakin. Talvi saapuu tänne pohjolaan varmasti joka vuosi ja hyvin osaamme siihen pääsääntöisesti varautua. Urakoitsijat ovat hyvissä ajoin valmistautuneet tulevaan talvikauteen ja huoltaneet kalustonsa kuntoon. Tienpitäjän papereissa talvihoitokausi alkaa 1.10. ja sama päivämäärä on valtakunnallisesti katsottu sopivaksi ajankohdaksi myös aloittaa uusi urakka, mikäli sellainen on alueelle kilpailutettu. Tänä vuonna uudet sopimukset tehtiin meidän alueellamme Pietarsaaren ja Vetelin maanteiden hoitourakoissa. 

Osana talven tuloon varautumista on talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten käyttöönotto. On arvioitu, että alemmat rajoitukset säästävät vuosittain 8 ihmisen hengen ja 36 ihmistä säästyy loukkaantumiselta. Onnettomuuksien lisäksi nopeusrajoitusten laskulla säästyy polttoainetta ja tulee vähemmän päästöjä. Lisäksi päällysteet kuluvat vähemmän ja renkaista aiheutuva melu vähenee. Syyspimeällä myös mm. hirvikolarien määrä vähenee. Lumi toi nyt mukavasti lisää valoa. Pohjalaismaakunnissa talvinopeusrajoitukset tulivat voimaan lokakuun lopussa.   

Miksi meidän tie aurataan aina viimeisenä?  

Joskus odottavan aika on pitkä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on noin 8600 kilometriä hoidettavia maanteitä. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. 

Teiden talvihoidossa lumi aurataan yleensä ensin ja liukkaus torjuntaan sen jälkeen. Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiltä 2–3 tunnissa, jalankulku- ja pyöräilyväyliltä viimeistään neljässä tunnissa. Vähäliikenteisillä teillä voi olla lunta ajoittain kymmenen senttiä ja lumi tulee aurata seitsemässä tunnissa.
Lue lisää tiestön talvihoidosta: Teiden talvihoitoluokat – Väylävirasto (vayla.fi).

Aurauksen lisäksi teiden liukkautta pyritään vähentämään suolauksella. Tämä on erityisen tärkeää raskaalle liikenteelle, joka huolehtii siitä, että meillä on tavaraa kaupoissa ja valmistamamme tuotteet saadaan sujuvasti maailmalle. Suolausta voidaan tehdä silloin, kun lämpötila on yli – 6 astetta. Maantiet suolataan pääosin jo ennakkoon, kun tiedetään, että tien pinta uhkaa jäätyä, mutta kuitenkin viimeistään 2-3 tunnin kuluessa liukkauden havaitsemisesta. Lisäksi levitetään hiekkaa liukkautta ehkäisemään.   

Tiesitkö, että:

• Maanteiden hoidon urakka-alueita Suomessa on yhteensä 79 kpl, joista 9 kpl pohjalaismaakunnissa 
• Maanteiden hoitourakat ovat pääsääntöisesti 5-vuotisia 
• Väylävirasto ja ELY-keskus kilpailuttavat maanteiden hoitourakat valtakunnallisesti noin 15 urakan vuositahtia 
• Maantie voi kovalla tuulella jäätyä jopa seitsemän plusasteen lämpötilassa, jos tien runko on jäässä 
• Pohjalaismaakuntien alueella levitetään talvihoitokauden aikana noin 8 830 t tiesuolaa ja 44 000 t hiekkaa. 

Bussipysäkki – katoksella vai ilman, tarvitaanko viitoitusta?  

Valitettavasti mm. bussipysäkkikatokset ja liikennemerkit joutuvat usein ilkivallan kohteeksi! Katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon, liikennemerkkejä ja opasteita töhritään. Hyvin usein tekijät jäävä tuntemattomiksi ja laskun maksaa veronmaksaja tien huonompana pintakuntona, koska nämä korjaukset ja uusimiset joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä aina vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle. Marko ja Ville-Petteri kirjoittivat hyvän blogikirjoituksen bussipysäkeistä: 
Linja-autokatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa.  (wordpress.com)

Palauteväylä on apuna   

Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivu antaa ajankohtaista tietoa teistä ja teiden kunnosta. Lisäksi palauteväylän kautta voi ilmoittaa tiestön ongelmista ja teiden huonosta kunnosta. Oman palautteen etenemistä voi seurata reaaliajassa. Verkkosivu löytyy osoitteesta: https://www.palautevayla.fi . 

Katso myös alkuvuodesta 2021 kuvattu video, jossa urakoitsija kertoo talvihoidosta ja siitä, miten kannattaa toimia, kun kohtaa aura-auton (youtube.com)

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Jätteiden kierrättäminen on niiden polttamista järkevämpää

Joku saattaa vähentää kotitalouksissa roska-astiaan laitettavan jätteen määrää polttamalla jätteitä joko kiinteistön tulisijassa tai ulkona esim. tynnyrissä. Joskus saattaa juhannus- ja pääsiäiskokoissa palaa muutakin kuin risuja, olkea ja käsittelemätöntä puuta.

Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa saa polttaa maalaamatonta ja kyllästämätöntä, kuivaa puuta, risuja ja oksia sekä sytykkeenä käyttää hieman puhdasta paperia ja keräyskartonkia. Kaava-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona eli tynnyrissä tai kasalla vähäisiä määriä risuja, oksia, olkia ja käsittelemätöntä, puhdasta puuta.

Muovijätteen polttaminen on kielletty, kuten myös aikakausilehtien sekä keräyskartongin, jossa on metalli- tai muovikalvo.

”Kaikki on palanut, minkä olen lämmityskattilaan ja takkaan laittanut!”

Jätteenpolttolaitoksessa jäte poltetaan yli 850 asteen kuumuudessa, usein jopa yli tuhannessa asteessa. Palaminen on jatkuvassa valvonnassa, kun lukuisat mittarit kertovat eri kohdista prosessia tietoa, jonka mukaan käyttöhenkilökunta säätää palamista mahdollisimman täydellisen palamisen aikaan saamiseksi.

Kotitalouksien tulisijoissa palamisen säätäminen on lähes mahdotonta, kuten myös avopoltossa. Polttoainetta voi laittaa lisää ja ilmaluukkuja laittaa isommalle tai pienemmälle. Palamislämpötila jää alhaisemmaksi kuin polttolaitoksissa ja se voi vaihdella rajusti palamisen aikana.

”Kyllä nuo isot voimalaitokset saastuttavat enemmän kuin meidän jätteenpoltto!”

Polttolaitoksissa palamisessa muodostuvia päästöjä vähennetään erilaisilla tekniikoilla, mm. ruiskuttamalla ammoniakkia, lisäämällä kalkkia ja aktiivihiiltä haitallisten aineiden sitomiseksi. Nämä haitalliset aineet poistetaan savukaasuista usein tekstiili- tai sähkösuodattimilla. Savukaasuja mitataan ja tarkkaillaan jatkuvatoimisesti. Myös ilmaan johdettavien vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan säännöllisesti.

Kotitalouksien tulisijoissa tai avopoltossa ei ole sellaiset palamisolosuhteet, mitä jätteen poltolta edellytetään. Päästöjä ei puhdisteta lainkaan. Osassa tulisijoista ei edes palamiskaasuja kierrätetä takaisin tulipesään, vaan niillä on suora yhteys piipun kautta ulkoilmaan.

”USA, Kiina ja Intia aiheuttavat ilmastonmuutosta eikä suomalaiset tulisijat!”

Keskeinen asia jätteen polttamisessa kotitalouksissa ei ole sen vaikutukset suurilmastoon, vaan siihen ilmastoon, jota polttaja itse ja naapurit asuinalueellaan hengittävät. Kotitalouksien polton päästöt ovat ns. lähipäästöjä. Ne purkautuvat matalalta piipusta omaan pihaan ja naapurustoon. Jätettä poltettaessa muodostuu muiden muassa nokea ja muita pienhiukkasia, hajua ja terveydelle haitallisia yhdisteitä, jotka voivat pilata ympäristöä ja heikentää terveyttä ja viihtyvyyttä.

Noki ja terva likaavat piipun ja tulisijan pintoja, joka taas lisää esimerkiksi nokipalon riskiä ja heikentää lämmönsiirtoa. Jätettä poltettaessa voi muodostua suolahappoa, joka haurastuttaa tulisijojen rakenteet nopeastikin. Lisäksi jätteen polttamisessa voi muodostua terveydelle haitallisia, erittäin myrkyllisiä dioksiineja ja furaaneja, jotka avopoltossa päätyvät myös maaperään. Lisäksi haittana ovat raskasmetallit sekä PAH-yhdisteet, jotka vaikuttavat ihmisten ja eläinten terveyteen monella eri tavalla.

Jätehuolto ja kierrätys toimivat Suomessa hyvin. Lähes kaikki kotitalouksien jäte voidaan hyödyntää hallitusti ja siten, että haitta ympäristölle ja ihmisten terveydelle on mahdollisimman pieni. Jäteasemat ottavat vastaan maksutta useimpia lajiteltuja jätteitä, kuten puujätettä, kyllästettyä puuta, kodinkoneita, puutarhajätettä, metallia. Autonrenkaille ja akuille löytyvät omat vastaanottopaikat ja muovi-, kartonki- ja paperijätteen voi viedä keräyspisteeseen. Lajiteltu energiajäte voidaan turvallisesti polttaa polttolaitoksessa. Kierrättäminen on polttamista järkevämpää.

Päivi Karttunen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Pilkahdus ympäristösuojelun arjesta

Mitäs sä niinku käytännössä teet? Tämä taitaa olla yleisin kysymys, jonka kuulen, kun kerron työskenteleväni ympäristösuojeluyksikössä valvojana. Yleensä koetan yksinkertaistetusti selittää, että valvonnalla seurataan, että laitoksen toiminta on ympäristöluvan mukaista. Tässä vaiheessa kysyjä yleensä näyttää siltä, että mieleen on piirtynyt jotain Mordorin kaikennäkevän silmän ja Loton virallisten valvojien väliltä. Erotuksina kyllä edellisiin, me valvojat pukeudumme työkeikoilla neonkeltaisiin turvavaatteisiin.

Mutta mitä valvontaviranomainen sitten oikein tekee ja valvoo? Toiminta, joka aiheuttaa pilaantumisen vaaraa, tarvitsee ympäristösuojelulain mukaisen luvan eli ympäristöluvan. Ympäristösuojelulaissa on lueteltu, minkälainen toiminta ympäristöluvan tarvitsee. Näitä ovat esimerkiksi metsäteollisuus, energiantuotanto, metalli- ja kemianteollisuus ja niin edespäin. Osa lupavelvollisista toiminnoista on ELY-keskusten valvomia ja osa kuntien. Ympäristösuojelulain uudistustyön myötä osa toiminnoista on siirtynyt valtiolta kunnille ja päinvastoin, ja osa puolestaan rekisteröintimenettelyyn ympäristöluvan sijaan.

Valvontaa tekevä viranomainen seuraa näiden ympäristöluvan saaneiden laitosten luvassa annettujen lupamääräysten noudattamista, eli että laitoksen toiminta on lainsäädännön ja ympäristöluvan mukaista. Esimerkiksi energiantuotantolaitoksella on ympäristöluvassaan määräyksiä siitä, minkälaisia päästöraja-arvoja sen tulee noudattaa. Tai jätehuoltokeskuksella on luvassa määrätty, minkälaista jätettä laitoksella voidaan ottaa vastaan.

Valvojan vuoteen mahtuu jonkin verran etukäteen suunniteltua. Valvottavat laitokset raportoivat määräajoin toiminnastaan ja päästöistään. Valvoja tekee valvontasuunnitelman mukaisia määräaikaistarkastuksia, joilla käydään yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa läpi laitoksen toimintaa. Mutta enemmän työ on reagoimista siihen mitä pöydälle, sähköpostiin tai työlistalle tupsahtaa. Työtehtäviin vaikuttaa paljon valvottavien laitosten aktiivisuus. Miten paljon heillä on esimerkiksi erilaisia ympäristösuojeluun liittyvä investointeja, joiden suunnitelmia käydään yhdessä läpi. Töihin tullessa ei voi aina ennakoida mitä päivä tuo tullessaan, ja löytääkö sitä itsensä työpöydän ääreltä vai kaatopaikalta. Tai voi, mutta saapunut häiriöilmoitus voi sekoittaa koko päivän ohjelman. Häiriöilmoituksilla toiminnanharjoittajat ilmoittavat esimerkiksi päästöylityksestä, onnettomuudesta tai muusta normaalista poikkeavasta tilanteesta. Tärkeää tietoa haittaavasta toiminnasta saadaan myös yleisöilmoituksin. Nämä voivat liittyä esimerkiksi meluun, hajuun tai roskaantumiseen. Tätä yhteydenottoa on jonkin verran vähentänyt ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus, johon voi ottaa eri asioissa yhteyttä. Asiakaspalvelu auttaa monissa kysymyksissä tai sitten he ohjaavat asiaa hoitavalle henkilölle.

Ympäristösuojelulaki on ollut tosiaan viimeiset vuodet uudistuksen alla ja uusi ympäristönsuojelulaki astui voimaan 1.9.2014. Ympäristösuojelulain uudistaminen jatkuu edelleen ja tällä hetkellä meneillään on uudistamisen kolmas vaihe. Uudistamisen toisessa vaiheessa yhtenä merkittävänä muutoksena valvontaviranomaiselle oli ympäristölupien tarkistamismenettelyn poistuminen. Eli ympäristöluvissa on annettu päivämäärä, jolloin lupa tulee jättää automaattisesti tarkistettavaksi. Nyt automaattimenettely on poistettu ja valvontaviranomaisen tulee tehdä arvio luvan tarkistamisesta tai tarkastamatta jättämisestä. Tämä muutos korostaa entisestään valvonnan tärkeyttä ympäristönsuojelussa.

 

Niina Lindeman
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus