Miten paikkatieto palvelee vesistötehtävissä?

Sanat paikkatieto ja GIS mainitaan yhä useammin myös julkishallinnossa. Yksinkertaisuudessaan paikkatieto tarkoittaa tietoa, johon voidaan liittää maantieteellinen sijainti. Paikkatiedon keskeiset käsitteet ovat sijaintitieto, ominaisuustieto eli attribuuttitieto ja metatieto. Sijaintitieto tarkoittaa maantieteellistä sijaintia suhteessa maahan ja se ilmoitetaan yleensä koordinaatteina. Ominaisuustieto puolestaan tarkoittaa mitä tahansa ominaisuutta kuvaavaa tietoa, esimerkiksi talon väriä, korkeustietoa tai pohjavesiesiintymää. Metatieto on kuvaavaa tietoa, siitä miten aineisto on kerätty ja tallennettu. Tätä kaikkea käsitellään paikkatietojärjestelmissä (Geographical Information System eli GIS), jolla tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka avulla tallennetaan, hallitaan, analysoidaan ja esitetään paikkatietoa.

Avointa tietoa tuotetaan laajasti valtionhallinnossa ja ne ovat usein saatavilla maksutta myös paikkatietona rajapintojen kautta. Tavoitteena on, että avoin julkinen data luo mahdollisuuden koulutuksen, tutkimuksen ja liiketoiminnan kehittämiselle. Merkittävimpiä avoimen paikkatietoaineistojen tuottajia julkishallinnossa ovat mm. Maanmittauslaitos, Tilastokeskus, Digi- ja väestötietovirasto ja Suomen ympäristökeskus.

Dronekuva liitettynä karttapohjalle paikkatietojärjestelmässä.

Paikkatietoa voidaan käsitellä monessa eri muodossa, esimerkiksi rasteri- ja vektorimuotoisena. Rasterimuotoisessa aineistossa paikkatieto tallennetaan ruutuina eli pikseleinä, joista jokaisella ruudulla on oma arvo, joko värinä tai numerona. Ruutujen koko eli erotuskyky/resoluutio määrää tarkkuuden ja pikselin väri/sävy kertoo ominaisuustiedon. Rasteriaineisto sopii hyvin asteittain muuttuviin ominaisuuksiin, esim. korkeuseroihin ja lämpötilaeroihin. Rasteriaineistoa tuotetaan mm. kaukokartoitusmenetelmin. Kaukokartoitus kattaa etämittauksilla, kuten satelliiteilla, lentokoneilla ja droneilla kerätyn datan. Yksi valtakunnallisesti merkittävimmistä kaukokartoitushankkeista on koko valtakunnan kattava laserkeilattu korkeusaineisto, jonka tuottaa Maanmittauslaitos. Laserkeilausaineisto tuotetaan korkeusmalli 2 m malliksi ja se on avoimena saatavilla rajapintana ja ladattavana paikkatietoaineistona.

Vektorimuotoinen aineisto puolestaan tallennetaan pisteinä, pisteinä yhdistävinä viivoina ja näiden yhdistävinä alueina, joissa kullakin pisteellä on koordinaattiarvo. Vektorimuotoinen aineisto ei muutu suurennuksissa tai pienennyksissä ja täten se sopii selvästi rajattavien ja irrallisten ominaisuuksien kuvaamiseen. Mittauksiin ja tilastoihin perustuva paikkatietoaineisto on useimmiten vektorimuotoista.

Vasemmalla esimerkki rasterimuotoisesta aineistosta, oikealla vektorimuotoista aineistoa.

Paikkatietoa voidaan hyödyntää vesistötehtävissä monin tavoin

Paikkatieto palvelee meitä erinomaisesti erilaisissa vesistötehtävissä. Se on työkalu, jonka lähes jokainen asiantuntija kohtaa nykypäivänä työssään. Paikkatietoa hyödynnetään esimerkiksi valuma-aluekohtaisesti, kun kartoitetaan vesistöjä ja niiden ympäröivien alueiden ympäristömuuttujia, kuten maankäyttöä, korkeuseroja ja kasvillisuutta. Näiden avulla saadaan nopeasti kokonaisvaltainen kuva koko valuma-alueesta. Paikkatietoa voidaan käyttää hyödyksi myös vedenlaatuun liittyvien muuttujien tutkimisessa, jossa esimerkiksi kiintoaineen määrä, veden pintalämpötila, liuennut orgaaninen aines ja näkösyvyys vaikuttavat vesistöjen ekologiseen ja kemialliseen tilaan. Luokittelusta saadut tiedot vaikuttavat suunniteltaviin vesienhoidon toimenpiteisiin. Lisäksi paikkatietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi tulvien kartoittamisessa. Tulvavaarakartat muodostavat tulvariskikartoituksen perustan. Tulvariskikartoissa voidaan esittää esimerkiksi asukkaiden määrä, infrastruktuuri ja erityiskohteet kuten sairaalat, oppilaitokset sekä päiväkodit. ELY-keskus tuottaa myös itse paikkatietodataa mm. maastokartoituksilla, mittausasemilla, ilmakuvauksilla ja olemassa olevaa aineistoa analysoimalla. Osa näistä aineistoista toimitetaan valtakunnallisiin tietokantoihin, joista ne ovat avoimesti saatavilla jatkokäyttöä varten.

Dronekuva ja maaston topografiaa kuvaava korkeusmalli kosteikosta Alavudella.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa kehitetään aktiivisesti paikkatieto-osaamista ja sen hyödyntämistä työssä. Lisäksi ELY-keskus tekee yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa paikkatiedon edistämiseksi yhteiskunnassa. Tätä työtä varten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimii paikkatietotiimi.

Omat asiantuntijatyömme liittyvät vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan tehtäviin, joissa hyödynnetään jatkuvasti enemmän paikkatietoon perustuvaa aineistoa. Paikkatieto toimii pohjana mallinnuksille, joiden perusteella tehdään arvioita mm. kuormituksesta ja olemassa olevista riskeistä. Sekä vesienhoidossa että tulvariskien hallinnan suunnittelussa on päästy vaiheeseen, jossa uudet seitsenvuotiset suunnitelmat ovat nähtävillä osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin. Toivomme suunnitelmiin runsaasti palautetta ja mielipiteitä alueiden viranomaisilta, asukkailta ja muilta toimijoilta. Samalla on mahdollisuus tutustua paikkatietoaineistojen sovelluskohteisiin ELY-keskuksen vesistötehtävissä.

Tutustu lisää aiheisiin:

• www.avoindata.fi
• Osallistu vesienhoitoon (ymparisto.fi)
• Tulvariskien hallintasuunnitelmat (ymparisto.fi)

 

 

Erika Saarenpää,
vesitalousasiantuntija

Katja Vainionpää,
suunnittelija

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rasvaa kuntakaavoituksen rattaisiin

ELY-keskuksen tehtävä kuntien kaavahankkeiden valvojana on keventynyt viimeisimpien MRL-muutosten myötä. Lausuntoasioissa painopiste on siirtynyt maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävien asioiden näkökulmaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ELY-keskuksen tehtävien määrittelyssä on kuitenkin säilynyt lause ”Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä.” Mitä tuo edistäminen tarkalleen ottaen on, sitä eivät lait ja asetukset kerro. Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä lainsäätäjän ajatus tuosta MRL:iin kirjatusta edistämistehtävästä oli asiantuntija-apu, ajankohtaiskoulutus, ennakollinen viranomaisyhteistyö ja kaavoitustoimen kehittämishankkeet.

Perinteistä edistämistehtävän täyttämiseksi tulkittavaa ELY-keskuksen toimintaa ovat vuosittaiset kehityskeskustelut kuntien ja viranomaisten välillä sekä ELY:n järjestämät rakennetun ympäristön neuvottelupäivät. Molempien avulla on mahdollista välittää tietoa uusimmista lakimuutoksista, kehityshankkeista, valtakunnallisista suosituksista ja oikeustapauksista. Niissä liikutaan kuitenkin yleisellä tasolla menemättä kuntakohtaisiin pullonkauloihin.

Kunnissa maankäytön suunnittelu on arkipäivää, ja monet asiat sujuvat varmasti rutiinilla. Toisaalta kutistuvissa kunnissa resurssit pienenevät, hartiat kapenevat ja työpaikkojen houkuttelevuus osaajien keskuudessa kevenee sitä mukaa kun väki vähenee. Lääkkeitä tähän tulisi etsiä aktiivisesti esimerkiksi tiiviimmästä kunta- ja viranomaisyhteistyöstä. ELY-keskuksessakin on asiantuntijoita, joiden osaamista ja työpanosta voisi hyödyntää enemmänkin, mikäli kunnat näkevät tämän tarpeelliseksi ja mielekkääksi.

Kunnat odottavat ELY-keskukselta uutta tietoa

Maakunnan kuntien tarpeita ja toiveita on pyritty selvittämään kyselyn avulla. Reilun tusinan vastauksen perusteella selvästi tärkeimmäksi maakunnan järjestämän yhteistyön muodoksi nousi informaation välittäminen. Sen koki melko tai erittäin tarpeelliseksi 100% vastaajista! Kaavoittajien ja rakennusvalvontojen keskustelutilaisuuksia sekä (yleis-)kaavojen viranomaisneuvotteluja pidettiin myös melko tarpeellisina. Annetuista vaihtoehdoista hännän huipuksi tarpeellisuudessa päätyi MRL:n mukaiset kehityskeskustelut.

Etelä-Pohjanmaan kunnat näyttäisivät tekevän varsin vähän yhteistyötä alueiden käytön suunnittelussa. Maankäytön kysymykset ovat usein paikallisia ja ne halutaan ratkaista paikallisesti. Arkista työtä haittaavia pullonkauloja voi kuitenkin olla, joten teknisellä ja resurssitasolla yhteistyö kuntien välillä sekä kuntien, ELY:n ja maakuntaliiton välillä voisi tukea maankäytön suunnitteluprosessien sujuvuutta. Etelä-Pohjanmaan liitto on edistänyt kuntien, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton alueidenkäytön työntekijöiden verkostoitumista järjestämällä kahtena vuonna yhteisen opintomatkan. Tästä soisi päästävän vielä pidemmälle käytännönläheiseen yhteistyöhön ja resurssien jakamiseen edellyttäen, että kunnat näkevät yhteistyön mielekkääksi.

Avuksi osaamisyhteistyö ja tekniset keskustelut

Edellä tulkitun kyselyn tulosten sekä omien kuntakaavoittajan kokemuksieni pohjalta nousee visio kuntiin, maakuntaliittoihin ja ELY-keskukseen hajaantuneen osaamisen tehokkaammasta hyödyntämisestä tiiviimmän yhteistyön avulla. Voisiko ELY edistää kuntakaavoitusta esimerkiksi auttamalla kuntien alueidenkäytön asiantuntijoita pysymään kartalla vaikkapa julkisten paikkatietopalveluiden ja tietolähteiden tarjonnassa? Prosessiin ja sitä sujuvoittavaan tietopohjaan – mukaan lukien MRL-tulkinnat – keskittyvien kuntakohtaisten keskustelujen avulla ELY-keskuksen ylitarkastajat voisivat osaltaan auttaa uusimman tiedon ja osaamisen leviämistä kaikkiin kuntiin. Samalla voitaisiin keskustella alueidenkäytölle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden huomioimisesta kuntien maankäytössä, kuntien itsemääräämisoikeutta loukkaamatta.

Marketta Nummijärvi
Ylitarkastaja
Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus