Päällystysten ennätyksellinen vuosi

Tienpidon osalta on vuosi ollut koronasta huolimatta vilkas tai voinee ehkä sanoa, että myös sen ansiosta. Näin on erityisesti päällysteiden osalta, eli olemme saaneet merkittäviä määriä tiekilometrejä uudelle pinnalle. Tämä johtuu kahdesta syystä. Hallitus on omalta osaltaan halunnut panostaa rahaa tieverkkoon, mutta myös siitä, että öljyn hinta on ollut ennätyksellisen alhaalla ja sitä myöten myös bitumin hinta. Bitumin hinta näyttelee merkittävää osaa päällysteen hinnasta. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tullaankin päällystämään noin 470 km maanteitä, kun viime vuonna vastaava luku oli 170 km. Samoihin kilometrimääriin päästiin viimeksi vuonna 2016. Myös alemmalla tieverkolla kohteita oli aiempaa enemmän, mikä on hyvä asia.

Päällystetyöautoja ja työntekijöitä.

Teitä päällystetään tänä vuonna poikkeuksellisesti vielä marraskuussakin. Urakoitsijat ovat venyneet lisääntyneen rahoituksen myötä, sillä normaalisti ylläpidon päällystystöitä lopetellaan viimeistään syys-lokakuussa. Töiden venyminen talven kynnykselle on päällysteen laadun kannalta pieni riski, sillä märkä tai jäinen pinta ei ole paras mahdollinen alusta, jolloin työt saatetaan joutua keskeyttämään tai pitämään välipäiviä. Lämpötilojen kanssa täytyy olla tarkkana ja tiivistys on tehtävä nopeasti, ettei asfalttimassa ehdi jäähtyä. Urakoitsijoiden kalusto- ja henkilöstösuunnittelua helpottaisi kovasti, jos rahoitusta tulisi tasaisesti vuodesta toiseen. Pitkällä tähtäimellä se olisi myös tilaajalle edullisinta.

Huippuvuodesta huolimatta moni tie saa odottaa uutta päällystettä! Viime talvi kohteli ankaralla kädellä erityisesti niin sanottua alempaa tieverkkoa, eikä parannusta sinne ole kovin nopeasti odotettavissa, sillä vaikka rahoitusta merkittävästikin lisättäisiin, korjausvelkaa on takavuosilta paljon.

Paikka tiessä.Kuluvana vuonna teitä on paikattu todella paljon, yli 100 000 reikää on saanut paikan päällensä ja rahaakin on paikkauksiin kulunut huomattavasti ennakoitua enemmän. Tämä määrä siis erikseen kilpailuttamassamme paikkausurakassa. Osassa hoitourakoita on paikkaustoimintaa tämän lisäksi ja niissä on myös paikattu lukematon määrä reikiä.

Osa maanteistä on valitettavasti niin huonossa kunnossa, että paikkaaminenkaan enää riitä tai kannata. Tien päällysteen tultua ikänsä päähän saattaa tie olla paikkauksen jälkeen nopeasti rikki uudestaan ja paikkaaminen on ainoastaan tekohengitystä. Tällöin saatamme paikata tietä vain liikennettä vaarantavilta osin, ja siksi joillakin maanteillä käydään paikkaamassa vaan osa rei’istä, mikä saattaa joskus hämmentää veronmaksajaa. Onkin vakavasti mietittävä, voidaanko jatkossa kaikkia päällystettyjä teitä enää ylläpitää vai onko järkevää palauttaa niitä sorateiksi ja katsottava tulevaisuudessa onko joskus päällystäminen vielä mahdollista. Soratien lanaaminen kun on kuitenkin helpompaa ja monella tiellä liikennemäärät ovat vähentyneet takavuosista. Esimerkiksi Laihialla Jokisalontien päällyste purettiin kuluvana syksynä ja tielle ajetaan kantava sekä kulutuskerros kalliomurskeesta.

Tieverkolla ovat taas astuneet talvinopeusrajoitukset voimaan ja on muutenkin aika varautua liukkaampiin keleihin. Liikenteessä kannattaa huomioida, että matkaan kuluu kesäkelejä enemmän aikaa ja erityisesti talvella ennakoiva ajotapa on tärkeä. Kesäkeliä ei voida taata ympäri vuoden. Turvallisia kilometrejä kaikille tienkäyttäjille!

 

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö, tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Muutama fakta talvikauden tiestöstämme

Harmaana päivänä otettu kuva, jossa autoja ja traktori mutkaisella tiellä.

Kuva: Mikko Käkelä

Jokainen tielläliikkuja on huomannut, että päällystetty tiestö on reikiintynyt pahasti tänä talvikautena. Pakko on puhua talvikaudesta, sillä tämä ajanjakso on ollut niin poikkeuksellinen säiden suhteen, ettei oikein talvestakaan voida puhua, ainakaan täällä pohjalaismaakuntien alueella. Onhan leutoja talvia ollut toki ennenkin, mutta yleensä välissä on ollut kuitenkin pakkasjaksoja.

Kun talvella sataa vettä…

Talvella teitä suojaa se, että tien runko on jäätynyt normaalisti ja päällä on kenties lumikerros. Tällainen olisi normaali talvikeli. Mutta tänä talvena on satanut paljon vettä ja lämpötila on sahannut 0 asteen molemmin puolin ja ollut pitkiä jaksoja kokonaan plussan puolella. Lunta on tainnut olla viikon verran pisimmillään kerrallaan, kunnes taas ovat tulleet vesisateet.

Pimeälla otettu kuva liikenteestä, näkyy autojen valoja ja pimeyttä.

Kuva: Mikko Käkelä

Kun vesisateita on paljon, pääsee vesi luikertelemaan tiestön halkeamiin päällysteen alle. Autojen renkaat tehostavat veden pääsemistä päällysteeseen painamalla vettä vielä syvemmälle päällysteen rakoihin. Kun sää sitten pakastuu, paisuu tien alle päässyt vesi poksauttaen päällysteestä irti paloja. Myös nastarenkaiden vaikutus tiestöön on merkittävä, kun tie on märkä, tuolloin tiestö kuluu myös renkaista johtuen.

Pikaisia ratkaisuja ei valitettavasti ole

Reikiä on tullut tänä talvikautena niin paljon, ettei tällaista talvea ole muistissa monillakaan. Mutta suurempia korjaustoimia joudumme pääsääntöisesti odottamaan kevääseen. Talvella ja kostealla kelillä ei ole pysyviä ja kustannustehokkaita paikkaustekniikoita olemassa. Tiestöä voidaan paikata ja liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät toki paikataankin, mutta paikka ei tule pysymään tiessä kiinni. Siksi paikkauksia päästään kunnolla tekemään vasta keväämmällä. Toinen asia on se, että riittävätkö rahat kaikkiin reikiin kaikilla teillä? Se onkin monimutkaisempi asia.Tie, joka on paikattu moneen kymmeneen kertaan, tie on ihan laikukas.

Tiestön rahoituksesta

Alueellinen ELY-keskus vastaa tiestön kunnosta ja saa siihen rahoituksen Väylävirastolta ja edelleen valtion budjetista LVM:n osuudesta. Tämä rahoitus sisältää mm. tienpidon, mikä sisältää tiestön hoidon ja kunnossapidon rahoituksen. Talvella tämä tarkoittaa mm. lumen aurausta, liukkaudentorjuntaa, kesällä sorastusta, tiestön kuivatuksesta huolehtimista, pölyn sidontaa, lanausta jne. Usein kuulee ihmeteltävän, että ”kyllä tällaisina leutoina talvina on ainakin lumenaurauksesta rahaa säästynyt”. Mutta se ei pidä paikkansa. Ensinnäkin tällaisina talvina liukkauden torjuntaa joudutaan tekemään normaalia enemmän ja toisekseen hoitourakat ovat pitkäaikaisia sopimuksia. Ne tehdään urakoitsijan kanssa esimerkiksi viideksi vuodeksi kerrallaan ja rahat sidotaan sopimuskausiksi kerrallaan. Näin ollen rahaa ei ole säästössä aurauksista. Ne vauriot, joita tällaisina leutoina talvina tiestölle aiheutuu, täytyy maksaa lisäksi normaaleista päällysterahoista. Korjauksien jälkeen nähdään, paljonko rahaa jää itse päällystämiseen ja tiemerkintöjen korjaukseen. Joten, vaikka rahoitusta onkin saatu nostettua viime vuoden, harvinaisenkin alhaiselta, tasolta nyt vähän ylöspäin, ei se välttämättä näy heti tänä kesänä kovinkaan paljon tiestöllä. Ensin on katsottava talven ”jäljet” ja korjattava niitä ja sen jälkeen nähdään, miten paljon päällysterahaa jää käyttöön päällysteohjelmaamme. Tulevina vuosina näyttäisi päällysteraha kuitenkin pysyttelevän vähän korkeammalla tasolla verrattuna esimerkiksi viime vuoteen.

Kuvassa suoralla tiellä kaksi isoa kuoppaa asfaltissa.

Helppoja ja nopeita ratkaisuja ei oikein siis ole. Viime vuosina on puhuttu paljon korjausvelasta eli siitä, mitä tiestön peruskunnolle on tapahtunut, kun rahoitus on pyritty saamaan riittämään edes välttämättömiin korjauksiin. Kun pitkään on tehty vähäisellä rahoituksella mm. päällysteitä, ei niiden kunto tahdo tällaista talvikautta kestää.

Kesän 2020 päällystysohjelmasta tiedotamme vähän myöhemmin lisää. Nopeita parannuksia ei kuitenkaan heti saada, mutta teemme parhaamme käytettävissä olevalla rahoituksella. Tienkäyttäjiltä vaaditaan malttia ja kärsivällisyyttä kuitenkin vielä pitkään.

Palautetta tiestöltä voi antaa ja vaarallisista kuopista ilmoittaa.

Turvallisia kilometrejä kaikille kulkijoille!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus