Maanteiden ylläpidon kuulumisia Pohjalaismaakunnissa

Kirjoitin viimeksi päällysteaiheisen blogitekstin noin kaksi vuotta sitten. Silloin olimme tilanteessa, jossa korona alkoi kevättalvella ja olimme omaksuneet melko nopeasti uuden digitaalisen ajan. Kun aiemmin lähes poikkeuksetta siirryimme aamutuimaan toimistolle työskentelemään, muuttui tilanne lähes päälaelleen ja lähes kaikki koneen ääressä tehtävä työ siirtyikin kotioloihin. Tämä ei ole toimintaamme kuitenkaan juurikaan vaikuttanut, vaan tienpito on toiminut normaalisti ja rahoitus on saatu ohjattua tehokkaasti toimintalinjojen mukaisiin kohteisiin. Työtä teemme tällä hetkellä sekä toimistolla että kotona eli toimimme niin sanotusti hybridimallilla.

Rahoituksen pitkäjänteinen ennustettavuus olisi erittäin tärkeää alalle

Korona toi merkittävän lisärahoituksen vuonna 2020 ja sen ansiosta saimme mukavasti korjattua huonokuntoista päällystettyä tieverkkoa. Keskustelin kuitenkin juuri erään, valtakunnallisesti merkittävän markkinaosuuden omaavan, urakoitsijan edustajan kanssa, ja hän totesi koronan olleen heidän onnensa tuona vuonna. Muuten, hänen näkemyksensä mukaan nimittäin, ei välttämättä olisi saatu palkattua riittävää määrää työvoimaa päällystystöihin. Korona oli vienyt monelta työt ja siksi tehtäviin saatiin tekijöitä, mikä normaalitilanteessa ei välttämättä olisi onnistunut. Tämän vuoksi peräänkuulutan rahoituksen määrärahojen pysyvyyttä ja ennustettavuutta. Töitä kyllä riittää, kun korjausvelka kuitenkin kasvaa. Mutta on erittäin tärkeää alalle, että rahoitus pysyisi suurin piirtein samana vuodesta toiseen ja mieluummin ainakin tuossa 2020 vuoden tasossa. Tämä toisi pitkäjänteisyyttä urakoitsijoiden investointeihin ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä työntekijöiden pysyvyyteen alalla.

Tien päällystyskone työssään aurinkoisena päivänä. Autojono odottaa ohitusta.

Päällystettyjen teiden tulevaisuus näyttää aika huonolta

Päällystetyn tieverkon tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä ruusuiselta. Kuluvana vuonna olemme päällystäneet alle 200 km maanteitä ja vuoden 2023 päällystysohjelma on vain 110–120 km. Kun tuo ”koronavuoden” lukema oli 470 km, on pudotus lähes katastrofaalinen. Tilanteen ei arvioida parantuvan tulevinakaan vuosina.

Pylväskaaviokuva perusväylänpidon rahoituksen muutoksesta 2021-2032.
Perusväylänpidon rahoitus 2021–2032 kaikki väylämuodot (Liikenne 12)

Parin vuoden takainen lukema kuitenkin olisi vain hyvä alku. Sillä saimme korjausvelan pysähtymään eli käytännössä se ei vielä tuona vuonna pienentynyt. Jos haluaisimme kerralla päästä huonokuntoisista päällysteistä eroon pohjalaismaakunnissa, voisi sen hintalappu olla karkean arvion mukaan jossain 150–200 miljoonan euron haarukassa. Jos erityisesti vilkkaasti liikennöidyllä tieverkolla uudelleen päällystäminen tulee lähinnä urautumisen vuoksi eteen jo noin 4–7 vuoden kuluttua on selvää, että ensi vuoden rahoituksella, joka näillä näkymin on noin 7–8 miljoonaa euroa, tulee korjausvelka kasvamaan hurjasti.

Kaaviokuva kertoo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päällystysohjelmien ja maanteiden huonokuntoisten päällysteiden pituudet sekä päällysteisiin käytetyt määrärahat (milj.€) vuosina 2013-2020 sekä ennusteet 2021-2022.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Päällystysohjelmien ja maanteiden huonokuntoisten päällysteiden pituudet sekä päällysteisiin käytetyt määrärahat (milj.€) vuosina 2013-2020 sekä ennusteet 2021-2022.

Päällystysala kehittyy ja käytössä on vaihtoehtoisia menetelmiä

Ainakin reilun vuosikymmenen jatkunut alhainen rahoitustaso on omalta osaltaan edesauttanut alan kehittymistä. Päällystystoimintaan on tullut useita vaihtoehtoisia menetelmiä, joissa hyödynnetään tien nykyistä päällystettä, sekoitetaan siihen vähän uutta massaa ja tiivistetään uudeksi pikipinnaksi. Lisäksi on kehitetty vanhojen päällysteiden kierrätystä, paikkausmenetelmät ovat kehittyneet ja paljon muuta. Tämä tie alkaa olemaan kuitenkin läpikäytynä ja osaksi nämä moneen kertaan esim. Remixer -käsittelyn saaneet tiet tarvitsevat välillä uuden päällystelaatan eli kovin monta kertaa ei kyseistä menetelmää voi käyttää.

Urapaikkausta tekeviä työkoneita aurinkoisena päivänä.

Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy ensi vuonna

Arviomme mukaan huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä tulee lisääntymään vuoden 2023 aikana alueellamme noin 250 km:llä, jolloin niiden kokonaismäärä tulee olemaan yli 1300 km eli noin 22 % päällystetystä tieverkostamme. Moni maantie ei enää ole kunnossapidettävissä paikkaamalla ja siksi tulemme purkamaan muutamia tieosuuksia ja muuttamaan ne sorateiksi. Tämä on pakon sanelemaa ja muun muassa liikenneturvallisuuden sekä talvikunnossapidon onnistumisen kannalta välttämätöntä. Osaksi saamamme palaute talvikunnossapidon huonosta laadusta johtuukin epätasaisesta tien pinnasta, jota voi olla käytännössä mahdotonta saada pohjaa myöten aurattua.

Tienpidon suunnittelussa toimimme valtakunnallisesti yhdessä Väyläviraston kanssa sopimiemme tavoitteiden, päällysteiden toimintalinjojen ja saamamme rahoituksen mukaan. Kohteet valitaan tehokkaasti käytössämme olevat tieverkon kuntotiedon ja maastokatselmusten pohjalta. Virkamiehinä meidän tehtävänämme on priorisoida hankkeet parhaisiin kohteisiin ja käyttää rahat mahdollisimman tehokkaasti. Poliitikkojen tehtävänä on taas priorisoida rahoituksen käyttö koko valtakunnan tasolla ja rahareikiä varmasti riittää. Helppo tehtävä ei sekään ole! Toimiva liikenneinfra on kuitenkin koko yhteiskunnan toiminnan kannalta erittäin tärkeää ja kilpailukyvyn perusta, jolle on hyvä rakentaa.

Turvallisia talvikelejä ja malttia liikenteeseen kaikille tienkäyttäjille!

Blogikirjoittajan kuva.

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Päällystevaurioita siellä sun täällä

Kevät on taas talven jäljiltä tuonut tullessaan merkittäviä päällystevaurioita pohjalaismaakuntien tiestölle. Tiessä on routaheittoja, halkeamia, uria, reikiä ja ties mitä. Näin ollen ei ole ihme, että tienkäyttäjän kärsivällisyyttä koetellaan ja kyllähän myös kalusto saa siinä samassa oman osansa. Itsekin kovana tienkäyttäjänä olen huomannut, että useat eri päällystevauriot saavat tunteet pintaan sekä moittimaan meidän maanteiden kuntoa ja arvioimaan myös eri turvallisuusnäkökohtia. Ei kuitenkaan suurempaa hätää, sillä asian ytimessä ollaan! Nimittäin yksi työtehtävieni osa-alue on paikkaustoiminnan suunnittelu- ja ohjelmointi. Näin ollen haluankin omalta osaltani tehdä kaikkeni, jotta alueemme tiestön kunto paranisi ja liikkuminen tiestöllä olisi turvallista sekä miellyttävää.

Paikkausauto kulkee maantiellä edellä ja työmies tulee takana lapion kanssa tasoittaen paikkaa. Tien pinnalta nousee höyryä. Etualalla näkyy tuore paikka.
Miehet asialla!

Edeltävät kaksi talvea on kohdellut tieverkkoa helläkätisesti, koska talvet ovat olleet pitkiä ja kylmiä. Tätä kautta tiestö on säästynyt jatkuvilta sulamis- jäätymisvaiheilta, jotka usein johtavat päällystevaurion syntymiseen. Tästä huolimatta päällystevauriot ovat lisääntyneet ja nousujohteinen suuntaus näyttäisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Alempi luokkaisilla teillä, joilla liikenne on vähäisempää, päällyste on monin paikoin elinkaarensa päässä, joten haaste on todella iso.

Tästä huolimatta parasta lyödään pöytään! Paikkausmenetelmät ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana ja yhteistyö on vahvistunut eri urakoitsijoiden välillä. Tämän lisäksi olemme perustaneet nykyisen urakan sisälle paikkaustoiminnan ohjausryhmän, joka viikoittain käsittelee ja kehittää päällystevaurioihin liittyviä asioita sekä optimoi paikkaustoimintaa. Tämä luo positiivista pohjaa tulevaisuuteen ja näin toivottavasti tyytyväisyys alueemme tiestöön paranee entisestään.

Maanteiden päällysteiden paikkaustoimintaan sisältyvät ura- ja reikäpaikkaukset. Laajamittainen ennakoiva reikäpaikkaustoiminta on aloitettu alueellamme huhtikuussa ja urapaikkaustyöt toukokuussa. Tämän lisäksi talven aikana on korjailtu pahimpia päällystevaurioita.

Tyylikäs paikkaus VT8 tiellä.

Tiestön huonosta kunnosta tulee palautetta viikoittain, jopa päivittäin, ja palautteiden esitystavat vaihtelevat erinomaisesta erittäin huonoon. Itsekin tiukkaa palautetta antaneena, voisi oma palautteeni meille kaikille tienkäyttäjille olla se, että maailmassa on isompiakin murheita kuin reikä tiessä. Tässäkin asiassa asiallinen palaute on siis hyvinkin suotavaa. Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä on ensisijainen palauteväylä tien kuntoon liittyvissä asioissa. Ilmoita liikennettä vaarantavista ongelmista suoraan Tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 (24/7).

Marko Kantanen
Johtava tienpidon asiantuntija, Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri