Päällystevaurioita siellä sun täällä

Kevät on taas talven jäljiltä tuonut tullessaan merkittäviä päällystevaurioita pohjalaismaakuntien tiestölle. Tiessä on routaheittoja, halkeamia, uria, reikiä ja ties mitä. Näin ollen ei ole ihme, että tienkäyttäjän kärsivällisyyttä koetellaan ja kyllähän myös kalusto saa siinä samassa oman osansa. Itsekin kovana tienkäyttäjänä olen huomannut, että useat eri päällystevauriot saavat tunteet pintaan sekä moittimaan meidän maanteiden kuntoa ja arvioimaan myös eri turvallisuusnäkökohtia. Ei kuitenkaan suurempaa hätää, sillä asian ytimessä ollaan! Nimittäin yksi työtehtävieni osa-alue on paikkaustoiminnan suunnittelu- ja ohjelmointi. Näin ollen haluankin omalta osaltani tehdä kaikkeni, jotta alueemme tiestön kunto paranisi ja liikkuminen tiestöllä olisi turvallista sekä miellyttävää.

Paikkausauto kulkee maantiellä edellä ja työmies tulee takana lapion kanssa tasoittaen paikkaa. Tien pinnalta nousee höyryä. Etualalla näkyy tuore paikka.
Miehet asialla!

Edeltävät kaksi talvea on kohdellut tieverkkoa helläkätisesti, koska talvet ovat olleet pitkiä ja kylmiä. Tätä kautta tiestö on säästynyt jatkuvilta sulamis- jäätymisvaiheilta, jotka usein johtavat päällystevaurion syntymiseen. Tästä huolimatta päällystevauriot ovat lisääntyneet ja nousujohteinen suuntaus näyttäisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Alempi luokkaisilla teillä, joilla liikenne on vähäisempää, päällyste on monin paikoin elinkaarensa päässä, joten haaste on todella iso.

Tästä huolimatta parasta lyödään pöytään! Paikkausmenetelmät ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana ja yhteistyö on vahvistunut eri urakoitsijoiden välillä. Tämän lisäksi olemme perustaneet nykyisen urakan sisälle paikkaustoiminnan ohjausryhmän, joka viikoittain käsittelee ja kehittää päällystevaurioihin liittyviä asioita sekä optimoi paikkaustoimintaa. Tämä luo positiivista pohjaa tulevaisuuteen ja näin toivottavasti tyytyväisyys alueemme tiestöön paranee entisestään.

Maanteiden päällysteiden paikkaustoimintaan sisältyvät ura- ja reikäpaikkaukset. Laajamittainen ennakoiva reikäpaikkaustoiminta on aloitettu alueellamme huhtikuussa ja urapaikkaustyöt toukokuussa. Tämän lisäksi talven aikana on korjailtu pahimpia päällystevaurioita.

Tyylikäs paikkaus VT8 tiellä.

Tiestön huonosta kunnosta tulee palautetta viikoittain, jopa päivittäin, ja palautteiden esitystavat vaihtelevat erinomaisesta erittäin huonoon. Itsekin tiukkaa palautetta antaneena, voisi oma palautteeni meille kaikille tienkäyttäjille olla se, että maailmassa on isompiakin murheita kuin reikä tiessä. Tässäkin asiassa asiallinen palaute on siis hyvinkin suotavaa. Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä on ensisijainen palauteväylä tien kuntoon liittyvissä asioissa. Ilmoita liikennettä vaarantavista ongelmista suoraan Tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 (24/7).

Marko Kantanen
Johtava tienpidon asiantuntija, Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri

Kevään kelirikkokausi on jälleen alkanut

Maaliskuun lopun sekä huhtikuun alun talviset kelit viivästyttivät kevään kelirikkokauden alkamista. Nyt säätila on kuitenkin alkanut lämmetä ja pintakelirikkoa on alkanut esiintyä jo laajemmin alueemme soratiestöllä. Kelirikko etenee tyypillisesti myös tänäkin keväänä alkaen rannikolta sisämaata kohti.

Kevään sää on yksittäinen merkittävin tekijä, joka vaikuttaa kelirikon muodostumiseen. Tuuliset ja aurinkoiset säät auttavat tierakenteen kuivumista. Myös yöpakkaset kuivattavat tienpintoja. Vesi- ja räntäsateet puolestaan pahentavat tilannetta, sillä vesi ei usein pääse poistumaan tieltä pientareella olevan lumen ja jään takia.

Liejuinen soratie kuvattuna läheltä tien pintaa.

Kun soratien sulaminen alkaa keväällä, ensimmäisenä sulaa tien pintakerros ja tämän vaikutuksena siinä voi esiintyä liejuuntumista ja pehmeyttä. Tätä kutsutaan pintakelirikoksi. Sulaminen etenee vaiheittain. Mikäli syvemmälle tierakenteeseen on päässyt jäätymään vettä ja mikäli vesi ei pääse haihtumaan tierakenteesta, voi syntyä runkokelirikkoa, joka aiheuttaa merkittävää haittaa liikenteelle. Runkokelirikon esiintyminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin pintakelirikon.

Hiekkatiellä näkyy pintakelirikkoa eli tien pinta on liejuinen.

Pintakelirikko on hyvin tuttu näky pohjalaissorateillä keväisin sekä syksyisin sateiden aikaan. Ilmastonmuutoksen myötä pintakelirikkoa voi esiintyä jopa talvikuukausina pitkinä leutoina ajanjaksoina etenkin vesisateiden seurauksena.

Pahimpia kelirikkokohtia pystytään vuosittain korjaamaan kesäisin tierakenteiden kuivuttua nykyisen rahoituksen puitteissa noin 10 km matkalla koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Sorateitä on yhteensä 2600 kilometriä, joten korjattavia kohteita riittää jatkossakin.

Kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on pystytetty alueen soratiestölle, sekä kelirikkomurskeita on ajettu paikoittain

Kelirikon hoito aiheuttaa haasteita tienpitäjälle ja siitä pyritään varoittamaan tienkäyttäjiä liikennemerkein. Kelirikkoa voidaan hoitaa ainoastaan ajamalla kelirikkomursketta pahiten pehmenneisiin tieosuuksiin, sekä kevyesti lanaamalla tien pintaa. Kelirikon pehmentämillä soratieosuuksilla normaalit soratien pintakunnon laatuvaatimukset eivät ole voimassa, vaan tiet pyritään pitämään liikennöitävässä kunnossa. Viimeisenä toimenpiteenä voidaan kelirikon vuoksi joutua asettamaan tielle painorajoitus.

Tiehöylä tekee kevään muokkaustöitä soratiestöllä.

Tulevien viikkojen säät näyttävät joudutaanko asettamaan tiestölle tämän kevään aikana painorajoituksia kelirikosta johtuen. Toivomme aurinkoisten ja tuulisten kevätsäiden jatkuvan, jotta kelirikosta selvittäisiin vähäisillä tienhoidollisilla toimenpiteillä. Kelirikon vuoksi painorajoituksia tiestölle ei ole toistaiseksi pohjalaismaakunnissa jouduttu asettamaan (tilanne 12.4.2022).

Alla olevasta linkistä pääset seuraamaan ajankohtaista painorajoitusten tilannetta tiestöllä, sekä muita liikennetietoja:
Painorajoitusten tilanne kartalla, Fintraffic (liikennetilanne.fintraffic.fi)

– Painorajoitusten ajankohtaisen tilanteen näet valitsemalla oikealta pudotusvalikosta ”painorajoitukset”

Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä (www.palautevayla.fi/aspa) on ensisijainen palauteväylä tienkuntoon liittyvissä asioissa. Ilmoita liikennettä vaarantavista ongelmista suoraan Tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 (24/7).

Blogikirjoittajan kuva,

Ville-Petteri Luomanen
Tienpidon asiantuntija,
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus,
liikenne ja infrastruktuuri

Talvi yllätti autoilijat 

Vai yllättikö!? Tätä vanhaa kliseetä usein toistellaan, pikkuisen huumorillakin. Talvi saapuu tänne pohjolaan varmasti joka vuosi ja hyvin osaamme siihen pääsääntöisesti varautua. Urakoitsijat ovat hyvissä ajoin valmistautuneet tulevaan talvikauteen ja huoltaneet kalustonsa kuntoon. Tienpitäjän papereissa talvihoitokausi alkaa 1.10. ja sama päivämäärä on valtakunnallisesti katsottu sopivaksi ajankohdaksi myös aloittaa uusi urakka, mikäli sellainen on alueelle kilpailutettu. Tänä vuonna uudet sopimukset tehtiin meidän alueellamme Pietarsaaren ja Vetelin maanteiden hoitourakoissa. 

Osana talven tuloon varautumista on talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten käyttöönotto. On arvioitu, että alemmat rajoitukset säästävät vuosittain 8 ihmisen hengen ja 36 ihmistä säästyy loukkaantumiselta. Onnettomuuksien lisäksi nopeusrajoitusten laskulla säästyy polttoainetta ja tulee vähemmän päästöjä. Lisäksi päällysteet kuluvat vähemmän ja renkaista aiheutuva melu vähenee. Syyspimeällä myös mm. hirvikolarien määrä vähenee. Lumi toi nyt mukavasti lisää valoa. Pohjalaismaakunnissa talvinopeusrajoitukset tulivat voimaan lokakuun lopussa.   

Lumisessa maisemassa ajelee säiliöauto kirkkaassa auringonpaisteessa.

Miksi meidän tie aurataan aina viimeisenä?  

Joskus odottavan aika on pitkä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on noin 8600 kilometriä hoidettavia maanteitä. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. 

Teiden talvihoidossa lumi aurataan yleensä ensin ja liukkaus torjuntaan sen jälkeen. Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiltä 2–3 tunnissa, jalankulku- ja pyöräilyväyliltä viimeistään neljässä tunnissa. Vähäliikenteisillä teillä voi olla lunta ajoittain kymmenen senttiä ja lumi tulee aurata seitsemässä tunnissa.
Lue lisää tiestön talvihoidosta: Teiden talvihoitoluokat – Väylävirasto (vayla.fi).

Aurauksen lisäksi teiden liukkautta pyritään vähentämään suolauksella. Tämä on erityisen tärkeää raskaalle liikenteelle, joka huolehtii siitä, että meillä on tavaraa kaupoissa ja valmistamamme tuotteet saadaan sujuvasti maailmalle. Suolausta voidaan tehdä silloin, kun lämpötila on yli – 6 astetta. Maantiet suolataan pääosin jo ennakkoon, kun tiedetään, että tien pinta uhkaa jäätyä, mutta kuitenkin viimeistään 2-3 tunnin kuluessa liukkauden havaitsemisesta. Lisäksi levitetään hiekkaa liukkautta ehkäisemään.   

Luminen tiemaisema.

Tiesitkö, että:

  • Maanteiden hoidon urakka-alueita Suomessa on yhteensä 79 kpl, joista 9 kpl pohjalaismaakunnissa 
  • Maanteiden hoitourakat ovat pääsääntöisesti 5-vuotisia 
  • Väylävirasto ja ELY-keskus kilpailuttavat maanteiden hoitourakat valtakunnallisesti noin 15 urakan vuositahtia 
  • Maantie voi kovalla tuulella jäätyä jopa seitsemän plusasteen lämpötilassa, jos tien runko on jäässä 
  • Pohjalaismaakuntien alueella levitetään talvihoitokauden aikana noin 8 830 t tiesuolaa ja 44 000 t hiekkaa. 

Bussipysäkki – katoksella vai ilman, tarvitaanko viitoitusta?  

Valitettavasti mm. bussipysäkkikatokset ja liikennemerkit joutuvat usein ilkivallan kohteeksi! Katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon, liikennemerkkejä ja opasteita töhritään. Hyvin usein tekijät jäävä tuntemattomiksi ja laskun maksaa veronmaksaja tien huonompana pintakuntona, koska nämä korjaukset ja uusimiset joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä aina vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle. Marko ja Ville-Petteri kirjoittivat hyvän blogikirjoituksen bussipysäkeistä: 
Linja-autokatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa.  (wordpress.com)

Kuvassa näkyy aura-auton peili ja luminen peltomaisema.

Palauteväylä on apuna   

Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivu antaa ajankohtaista tietoa teistä ja teiden kunnosta. Lisäksi palauteväylän kautta voi ilmoittaa tiestön ongelmista ja teiden huonosta kunnosta. Oman palautteen etenemistä voi seurata reaaliajassa. Verkkosivu löytyy osoitteesta: https://www.palautevayla.fi . 

Katso myös alkuvuodesta 2021 kuvattu video, jossa urakoitsija kertoo talvihoidosta ja siitä, miten kannattaa toimia, kun kohtaa aura-auton (youtube.com)

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Linja-autopysäkkikatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa

Pohjalaismaakuntien teiden varsilla olevat linja-autopysäkkien katokset ovat, sekä ELY-keskuksen, että kuntien ylläpitämiä. Katosten uusiminen ja korjaaminen kuuluvat lähtökohtaisesti tienpitäjälle, joka vastaa tien ylläpito- ja hoitotoimista. Mikäli kunta on rakentanut katoksen valtion maantielle omalla kustannuksellaan, voi hoitovastuu olla määritetty valtion ja kunnan kesken erillisellä sopimuksella.

ELY-keskuksen hallinnoimat tiet näkyvät kätevästi esimerkiksi Väylän tienumerokartasta (www.vayla.fi).

ELY-keskusten hoito-ja ylläpitovastuulla olevien bussipysäkkien katosten välittömistä korjaustoimista vastaavat maanteiden hoitourakoitsijat. He myös huolehtivat tarvittaessa katosten mahdollisista siirtämisistä uusille pysäkeille. Pääosin uusista katostarpeista pyritään huolehtimaan siten, että kyytiin nousijoiden määrän muuttuessa käyttämättömänä oleva katos siirretään paikkaan, jossa on tarve uudelle katokselle. Määrärahojen niukkuuden vuoksi uusia linja-autopysäkkikatoksia rakennetaan ELY-keskusten toimesta vain yksittäisissä tapauksissa.

Lähtökohtaisesti kunta vastaa koulumatkaliikennettä koskevasta katosten lisäämisestä, kun taas ELY-keskus vastaa kauko- ja seudullista liikennettä varten lisättävien pysäkkien katoksista silloin, kun pysäkiltä on vähintään 30 nousijaa päivässä. Uusien pysäkkikatosten lisäämistarpeesta tulee olla yhteydessä kuntaan, joka tekee tarvittaessa hakemuksen ELY-keskukselle katosten lisäämisestä.

Ilkivalta sekä tiesuola hajottavat linja-autopysäkkikatoksia ennenaikaisesti

Valitettavasti bussipysäkkikatokset joutuvat usein ilkivallan kohteeksi, ja toisinaan katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon. Hyvin usein tekijöitä ei saada kiinni ja lasku joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle.

Lasinen sivuseinä on hajoitettu linja-autopysäkin katoksesta.
Kuva 1. Ylistarossa Pelmaan liittymän kohdalla linja-autopysäkki katoksesta on hajotettu sivulasi. 

Valta- ja kantateiden varrella tiesuolan käytön on huomattu romuttavan puurakenteisia katoksia, jopa puolet nopeammin kuin metalli- ja peltirunkoisia. Sijaintipaikasta riippuen tavanomaisen metallirunkoisen katoksen käyttöikä on noin 30 vuotta.

Huonoon kuntoon mennyt bussipysäkin puinen sinipunaisen värinen katos.
Kuva 2.  Kuvassa pysäkkikatos, joka on vaurioitunut suolauksen rasituksen takia valtatien 3 varrella Jalasjärvellä.

Mikäli havaitset maantieverkolla katoksessa korjaustarvetta tai kaatuneen katoksen, ensisijainen kanava kertoa siitä on Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä. Sen kautta tehty ilmoitus tai kysely tavoittaa hoitourakoitsijan tai palautteeseen vastaavan tahon.

Anna palautetta katoksiin liittyen palauteväylän kautta (https://liikenne.palautevayla.fi/feedback).

Ville-Petteri Luomanen
Tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Marko Kantanen
Johtava tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Kansalaisten liikenneturvallisuushavainnot osana liikenneturvallisuustyötä

ELY-keskuksilla on valtakunnallisesti käytössä palauteväylä, jonka kautta voi ilmoittaa ongelmista, antaa palautetta tai tehdä ehdotuksia maanteihin sekä rata- ja vesiväyliin (valtion omistamat väylät) liittyen. Katuverkkoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä oman kunnan asiakaspalveluun tai palautekanavaan. Keskitetty asiakaspalvelukeskus Tampereella vastaanottaa kaikki yhteydenotot. Tampereelta palautteet ja toimenpide-ehdotukset ohjataan eteenpäin paikallisten ELY-keskusten asiantuntijoille.

Yhteydenottoja tulee vuosittain kaikkiin ELY-keskuksiin yhteensä noin 1500 kpl. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osuus tästä on noin 100 kpl. Jokainen yhteydenotto käydään läpi ja sen pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Aina palaute ei johda toimenpiteisiin, mutta tällaistenkin tilanteiden tulee olla perusteltuja.

Kaavio, jossa pystyakselilla on ELY:n nimi ja vaaka-akselilla jätettyjen aloitteidin määrä. Kunkin ELY:n aloitteet on jaoteltu vuosittain 2018-2021. Keskimäärin palkit ovat pidempiä Uudenmaan ELY:n kohdalla, toiseksi pisimmät Varsinais-Suomella, sitten Pohjois-Savolla, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY:llä sekä Pohjanmaalla ja lyhyimmät Lapin, Keski-Suomen , Kaakkois-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELYillä.
Saapuneiden aloitteiden määrä ELY-keskuksissa. Eniten aloitteita viime vuosina on jätetty Uusimaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueilla. Suurimmassa osassa ELY-keskuksia aloitteiden määrä on noussut vuosittain.

Asiakkaiden palautteet ja toimenpide-ehdotukset ovat meille arvokasta tietoa. Keskiössä on asiakkaalta saadun tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa. Arvioimme ja toteutamme akuuteimmat parantamista odottavat kohteet ja kustannustehokkaimmat toimenpiteet.

Aiheet, joita palautteet pääasiassa koskevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ovat:

  • nopeusrajoitusasiat
  • liikenneympäristön turvallisuus
  • liikennevalot, liikennemerkit, viitoitus ja opasteet
  • päällysteiden kunto
  • kävely- ja pyöräilyväylät

Suurin osa yhteydenotoista koskee nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitusehdotukset tarkastetaan aina maastokäynnillä. Nopeusrajoitukseen vaikuttaa moni asia: liikennemäärä, raskaan liikenteen määrä, tien leveys, liittymätiheys, tienvarsiasutus, tien geometria, näkemät, koulut/päiväkodit, kävely- ja pyöräilyväylät, tieosuudella olevat palvelut. Jos nopeusrajoitus muuttuu tarkastelun jälkeen, tehdään siitä päätös. Nopeusrajoitusmuutos astuu voimaan kuukauden sisällä päätöksestä, kun merkit on saatu pystytettyä maastoon.

Valokuvan edustalla on 50 km/h nopeusrajoitusmerkki. Taustalla menee tie, jossa ajaa sininen henkilöauto.
Nopeusrajoitukset ovat yleisin yhteydenottojen ja liikenneturvallisuusaloitteiden aihe. Ennen rajoituksen muuttamista on kuitenkin otettava huomioon monia asioita, ja kohteet tarkistetaan aina ennen päätöstä paikan päällä.

Liikenneympäristön turvallisuus sisältää paljon erilaisia asioita. mm. erilaiset hidasteet ja korotukset, keskisaarekkeet, suojatiet, alikulut, kiertoliittymät, kääntymiskaistat, liikennepeilit, liittymien parantamiset, riista-aidat, tievalaistukset, teiden leventämiset, uudet kaiteet ja näkemien parantamiset. Koska ulottuvuuksia ja huomioitavia asioita on paljon, eivät tapaukset ole aina yksiselitteisiä. Ehdotuksia ja yhteydenottoja onkin tarkasteltava tapauskohtaisesti, jotta toimenpiteiden vaikutus koko liikenneympäristöön voidaan huomioida.

Jos palautteen tarkastelun jälkeen maastosta löytyy epäkohtia ja katsotaan, että toimenpide-ehdotus parantaa liikenneturvallisuutta, se toteutetaan. Tämä koskee pieniä ja kustannustehokkaita liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä. Esimerkiksi liikennemerkkimuutokset maksavat muutamia satoja euroja, päällystyksen yhteydessä toteutettu korotettu suojatie noin 7000 €, keskisaareke noin 10 000 € ja välkyt suojatielle noin 2500 €. Lisäksi esimerkiksi suojateiden välkkyihin liittyy ylläpitokustannuksia. Liikennepeilin yksityistien liittymään voi tien omistaja/tiekunta hankkia ja pystyttää itse, kun vain hankkii maksuttoman työluvan ELY-keskukselta. Vuositasolla tällaisen mittakaavan liikenneturvallisuustoimiin käytetään karkeasti arvioituna 100 000 €.

Palautteet ja toimenpide-ehdotukset liikenneturvallisuustoimista voi jättää Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylän kautta. Palauteväylä löytyy osoitteesta www.palautevayla.fi.

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus