Nuori, sinä onnistut!

Näin me kaikki nuorisotakuun toimijat haluamme uskoa. Nuorisotakuun toimijoita on useita eri hallinnonaloilla ja keskeinen tavoite meillä kaikilla on, että jokainen alle 25-vuotias nuori ja alle 30-vuotias vastavalmistunut saa työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.

Etelä-Pohjanmaalla on hyvä työllisyystilanne. Samaan aikaan meillä on myös valtakunnan korkein nuorisotyöttömyys. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä on 16,5%. Vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria on työnhakijoina noin 1000 ja kokonaan työttömänä noin 500 henkilöä. Näiden nuorten TE-palveluihin tai omaehtoiseen opiskeluun ohjaaminen on haasteellista. Osa nuorista on myös kokonaan viranomaistoiminnan ulkopuolella.

Kuvassa on asetettu aurinkolasit polven päälle.

Kun kuuntelen nuorten kanssa työtä tekeviä ammattilaisia kunnissa, oppilaitoksissa, Kelalla tai TE-palveluissa niin käy ilmi, että nuorten työllistymisen haasteet ovat kirjavia. Isona haasteena ovat lisääntyneet mielenterveysongelmat. On myös nuoria, jotka eivät ole edes aloittaneet toisen asteen opintoja tai heitä, joilla on jäänyt yksi tai useampi koulutus kesken. Keskeyttämisen syitä on useita: väärä alavalinta, nuori ei jaksa keskittyä opintoihin ja koulu menee huonosti. Haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori tarvitsee turvallista aikuista, joka rohkaisee ja kulkee rinnalla. Erityisesti TE-palvelujen, opintojen ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen nivelvaiheet ovat niitä kohtia, joissa on hyvä olla nuoren tukena riittävän pitkään ja varmistaa, että nuori kiinnittyy palveluun tai opintoihin eikä ne keskeydy.

On paljon hyviä kokemuksia siitä, miten nuorten työllistymistä on pystytty tukemaan. Työpajojen työtehtäviä on opinnollistettu ja siellä on voinut suorittaa tutkinnon osia ja myös kokonaisia tutkintoja. Pienet onnistumiset motivoivat nuorta itseään eteenpäin. Työpaikoilla suoritettava oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto koulun penkillä istumiselle. Työttömän nuoren työllistämiseen tarjottava palkkatuki helpottaa myös yrityksiä taloudellisesti rekrytointitilanteissa. Myös kuntien palkkatukityössä on voitu suorittaa tutkinnon osia.

Talvinen laituri aurinkoisena päivänä.

Vastavalmistuneet nuoret työllistyvät Etelä-Pohjanmaalla todella hyvin. Nuorissa on meidän alueen tärkein työvoimapotentiaali. Nuoret hakeutuvat opiskelemaan ja muuttavat työn perässä usein isoille paikkakunnille, myös oman maakunnan ulkopuolelle. Janne Antikainen (MDI) kysyi osuvasti syksyllä OSMO-hankkeen päätösseminaarissa, että tuleeko nuorten pysyä alueella? Ei. Nuorten tulee hakea oppia ja kokemuksia muualta. Tärkeää on luoda kotiseudulle kipinätekijä, joka laittaa nuoret palaamaan takaisin!

Nuoret keskiössä myös 2020 tulostavoitteissa ELY-keskuksessa

Nuorten työllistymisen edistäminen on nostettu nyt ELY-keskuksen tulossopimuksen erityisteemaksi. Haasteeseen voidaan vastata ainoastaan kumppaneiden kanssa yhdessä tekemällä ja hyödyntämällä nuorten kohtaamisessa ja työllistymisen tukemisessa alueella jo olevia palveluja.

Mitä nuorisotakuun tavoitteet ja niissä onnistuminen sitten edellyttävät nuorelta itseltään? Ainakin oikeanlaista asennetta haasteista huolimatta. Tanssija, yritysvalmentaja ja kouluttaja Johannes Hatsolo Hattunen tiivistää oikeanlaisen tai hyvän asenteen seuraavaan neljään asiaan:

  1. Ilmesty paikalle
  2. Tee parhaasi
  3. Ole hyvä tyyppi
  4. Hymyile.

Kuvassa jäätelötuutissa on keltaisella pohjalla mustalla silmät ja hymyilevä suu.

Lisätietoja:

https://nuorisotakuu.fi/etusivu

https://nuorisotakuuetelapohjanmaa.wordpress.com/

https://toimistot.te-palvelut.fi/etela-pohjanmaa/ohjaamo


Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Työnvälittäjän työpäivä

Aamuni alkaa tuttuun tapaan uusien työpaikkailmoitusten läpikäynnillä. Kartoitan, millaisia työtehtäviä on tullut avoimeksi maakuntaamme avoimet työpaikat -verkkosivuillemme. Tarkistan oman vastuualueeni ilmoitusten sisällöt ja tarvittaessa muotoilen niitä. Jokainen työpaikkailmoitus kertoo positiivista viestiä siitä, että maakuntamme yrityksillä on edelleen toivottua rekrytointihalukkuutta.

TE-toimiston virkailijoilla on työssään yksi yhteinen tavoite, ja se on työllistymisen edistäminen. Jokainen virkailija edistää tämän toteutumista, kukin omalla työnkuvallaan. Minulla ja muilla työnvälittäjillä on tässä kokonaisuudessa oma roolimme.

Työnkuvaamme kuuluu hoitaa Etelä-Pohjanmaan työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalvelua, jossa annamme tietoa ja neuvontaa rekrytointia tukevista palveluistamme. Työnantaja voi esimerkiksi tiedustella, onko potentiaalisella työntekijäehdokkaalla oikeutta palkkatukeen. Tähän ehdokkaalla voi olla oikeus, mikäli hän on TE-toimiston asiakas ja hänellä on esimerkiksi puutteita ammatillisessa osaamisessa tai hänellä on tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Työnantaja voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun työkokeilupaikan tarjoaminen on vaihtoehto. Se on loistava keino tutustua työkokeilijaan ja myöhemmin mahdollisesti rekrytoida hänet yritykseen. Palvelemme työnantajia myös vuorotteluvapaa-asioissa.

Hyvä valtakunnallinen ja alueellinen työllisyystilanne on tuonut työssämme esiin positiivisen ongelman siitä, että ammattitaitoisia osaajia ei löydy jokaiseen avoimeen työpaikkaan. Tätä ongelmaa TE-toimisto on pyrkinyt ratkomaan Osaajia yrityksiin -RekryKoulutuksella eli edullisella ja yksilöllisellä koulutuksella, jolla työntekijälle voidaan tarjota juuri oikeanlaista osaamista yrityksessä avoinna olevaa työtehtävää ajatellen.

Pääasiallinen työtehtävämme on työtarjousten lähettäminen työnhakija-asiakkaille. Työtarjous on kehotus hakea tiettyä avointa työpaikkaa. Työtarjoukset palvelevat sekä työnhakijaa että työnantajaa, sillä työtarjous edistää työnhakijan työllistymistä ja avoimien työpaikkojen täyttymistä. Lähetämme työtarjouksia avoimista tehtävistä, jotka vastaavat henkilön ammattitaitoa ja hänestä annettuja työnhakuehtoja. Työtarjousten lähettäminen on siis jatkuvaa hakijan osaamisen, soveltuvuuden ja työkyvyn arviointia tiettyä tehtävää ajatellen.

Ajoittain työnantajat täyttävät avoimia työpaikkoja ns. hiljaisella haulla, jolloin avoin työpaikka ei tule julkisesti näkyviin verkkosivuillemme. Tällöin avustamme työnantajia etsimällä asiakasrekisteristämme sopivia työntekijäehdokkaita tehtävään. Halutessaan työnantaja voi ottaa ehdokkaaseen yhteyttä. Tavoite on toteutunut, kun saamme TE-toimistoon tiedon siitä, että työnhakija-asiakkaamme on työllistynyt tehtävään joko työtarjouksen tai ehdokasesittelyn kautta – Se on tämän työn suola.

Tilastotietoa:
Vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa tehtiin työnvälittäjien ja henkilöasiakaspalvelijoiden yhteistyössä yhteensä 26 000 työtarjousta.

Iiris Lahti

 

Iiris Lahti

Asiantuntija, työnvälitys
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

 

Kiinni työelämään -hanke tukee yritysten rekrytointia sekä kuntien työllisyydenhoitoa ensi syksystä alkaen

Kuvassa ihmisiä tekemässä yhteistyötä.Maakunnan yritykset ovat nostaneet keskeisiksi ongelmiksi työvoiman saatavuuden, rekrytointihaasteet sekä Etelä-Pohjanmaan reuna-alueiden yritysten erityiset ongelmat saada osaavaa työvoimaa. On arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 400 henkilöä olisi sellaisia, jotka räätälöidyillä TE-palveluilla ja oikeanlaisella polutuksella voisivat työllistyä alueemme yrityksiin. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi TE-toimistossa haastavia ryhmiä ovat rakennetyöttömät ja ne nuoret, joilla on puutteellinen koulutus ja vähän työkokemusta.

Asiakasta tuetaan koko ajan matkalla kohti palkkatyösuhdetta

Kiinni työelämään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on tukea asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja kehittää kohderyhmän työllistymistä tukevaa verkosto- ja yritysyhteistyötä. Hankkeessa oleva asiakas kulkee aktiivisesti tuettuna hankepolkua pitkin kohti palkkatyösuhdetta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien työllisyyspalvelujen, muun työllisyydenhoidon verkoston sekä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää hankkeessa työote, jossa asiakkaan kanssa tapahtuu koko ajan jotakin. Hankkeessa hyödynnetään palveluja järkevästi ja pitkäkestoisesti, mikä johtaa asiakkaan työllistymiseen.

Tukimuotojen yhdistämisellä kehitystä osaamiseen

Hankkeen toisena tavoitteena on etsiä työvoiman saamisesta ja rekrytointiongelmista kärsivien yritysten tarpeisiin sopivia työntekijöitä. Viimeisimmän PK-barometrin mukaan joka kymmenes eteläpohjalainen yritys pitää rekrytointiongelmia merkittävänä yrityksen kasvun esteenä. Tähän ongelmaan tulee vastata nopeasti. Hankkeessa keskitytään pääsääntöisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Uravalmennus, työvoimakoulutus, työkokeilu ja palkkatuki ovat asiakkaan hankepolulla ne keinot, joilla asiakkaan osaamista voidaan parantaa työnantajien tarpeita vastaavaksi. Näin madalletaan yrityksen kynnystä työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön.

Hankkeessa kokeillaan myös Toppis-mallin tyyppistä käytäntöä, jossa yhdistetään työvoimakoulutusta ja palkkatukea vahvistaen asiakkaan ammatillista osaamista yrityksen osaamistarpeisiin vastaavaksi. Hankkeessa kehitetään myös sidosryhmäyhteistyötä sekä asiakas- että yritysyhteistyöhön liittyen. Hankkeen kokonaisvaltainen toiminta sekä kehittämispäivät tukevat yhteistyön tiivistämistä ja yhdessä kehittämistä.

Hankkeessa luodaan uusi konkreettinen työote ja toimintamalli niille työnhakijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja intensiivistä tukea työttömyydestä ja palveluista kohti avoimia työmarkkinoita. Nykyisellään palvelujärjestelmä saattaa vaikuttaa työnhakijan näkökulmasta pirstaleiselta ja palveluista palveluihin siirtymät epäjohdonmukaisilta – työmarkkinoille siirtymisen korkeasta kynnyksestä puhumattakaan. Räätälöidyillä ratkaisuilla ja työnhakijan potentiaaliin uskoen saadaan aikaan onnistumisia eli työllistymisiä palkkatöihin.

Kuntouttavan työtoiminnan piiristä avoimille työmarkkinoille

Hankkeessa syvennetään yhteistyötä työllisyydenhoidon verkostojen kanssa etenkin pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden osalta. Osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista henkilöistä on sellaisia, joilla olisi resursseja työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta nykykäytännöt eivät tue riittävästi heidän tavoitteellista etenemistään avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia yhteistyön muotoja, joilla asiakkaiden polutus palkkatyösuhteeseen paranee.

Työnantajille tietoa TE-palvelujen mahdollisuuksista

Hankkeessa kehitettävällä uudenlaisella toimintatavalla vastataan alueen työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen. Näin mahdollistetaan yritysten kasvuedellytykset ja rekrytoinnit työvoimapulasta huolimatta.

Työnantajat eivät tunne riittävästi TE-palvelujen eri mahdollisuuksia, esimerkiksi palkkatukea. Hankkeessa käytetään useita TE-palveluja yritysten rekrytoinnin tukemiseksi. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös palveluista tiedottamiseen yrityksille sekä laajennetaan palkkatuen käyttöä henkilöstöpalveluyrityksiin.

ELY-keskus käynnistää kesän aikana kolmen hanketyöntekijän rekrytoinnin ja Kiinni työelämään -hanke aloittaa toimintansa syyskuussa.


Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

9,6 miljoonaa euroa käytettävissä työllistämiseen Etelä-Pohjanmaalla

Työllisyysmäärärahaa on Etelä-Pohjanmaalla käytössä 44% vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2019 on alueella käytössä 9,6 miljoonaa euroa valtion työllisyysmäärärahoja. Sen lisäksi palkkatuki- ja starttirahapäätöksiin voidaan käyttää työttömän henkilön saamaa työttömyysturvamäärärahaa.

Jotta työmarkkinoille saadaan osaavaa työvoimaa, työttömät työllistyisivät mahdollisimman nopeasti ja syntyisi uusia elinvoimaisia yrityksiä – siihen tarvitaan rahaa. ELY-keskus ostaa työllisyysmäärärahoilla palveluntuottajilta työvoimakoulutusta, erilaisia valmennuksia, työkyvyn arviointeja ja yritysidean arviointeja. Näiden palvelujen lisäksi TE-toimisto myöntää rahaa aloittaville yrittäjille (starttiraha), työllistämishankkeille (työllisyyspoliittinen avustus) sekä työnantajille työttömän henkilön työllistämiseen (palkkatuki).

Miten Etelä-Pohjanmaalla sitten ollaan siinä tilanteessa, että työttömyysaste on Manner-Suomen toiseksi alhaisin? Viime vuonna työttömille oli tarjolla runsaasti erilaisia työllistymistä edistäviä palveluja. Työvoimakoulutuksen aloitti 1500 henkilöä ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella 600 henkilöä. Opiskeltavien ammattien kirjo oli todella laaja.

RekryKoulutus, starttiraha, palkkatuki – monta keinoa työllistyä

Yritysten työvoimapulaan vastattiin RekryKoulutuksilla. Metalli-, puu-, rakennus-, muoviteollisuus-, logistiikka- ja kaupallisen alan yritykset hyödynsivät yrityksiin räätälöityä koulutusta eniten. Viime vuonna perustettiin 160 uutta yritystä starttirahalla. Aloittaville yrittäjille on starttirahan lisäksi tarjolla yrityksen perustamiseen liittyvää valmennusta. Erilaisiin valmennuspalveluihin käytettiin rahaa 1,2 miljoonaa euroa.

Palkkatuki on merkittävä apu etenkin pitkään työttömänä olleiden työllistämisessä. Palkkatuella työllistyi viime vuonna 1300 henkilöä. Yksityiselle sektorille heistä työllistyi 63%.

TE-toimisto ja ELY-keskus ovat myöntäneet rahoitusta useisiin hankkeisiin Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeissa pyritään etsimään työtä ja koulutusta erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, kuten pitkäaikaistyöttömille, rakennetyöttömille, maahanmuuttajille ja nuorille.

Työllisyyden hoito on yhteispeliä

Etelä-Pohjanmaan alhainen työttömyysaste on suoraa seurausta myös laaja-alaisesta verkostoyhteistyöstä, jota tehdään yritysten, kuntien, oppilaitosten, yksityisten palveluntuottajien, järjestöjen ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa. Nyt kun työllistymisen tukemiseen käytettävät määräraha ovat oleellisesti niukemmat kuin aikaisemmin, tarvitsemme toinen toisiamme, koska työllisyyden hoito on yhteispeliä. On tunnettava toistemme toimintatavat, vältettävä päällekkäistä tekemistä ja yhdistettävä voimavaroja, että alueemme yritykset saisivat jatkossakin osaavaa työvoimaa ja työttömät työllistyisivät. Kuluvan vuoden teemana on lisäksi yritysten kansainvälistyminen ja työntekijöiden rekrytointi myös Euroopan ulkopuolisista maista. Sitä tarvitaan yhä enenevässä määrin myös Etelä-Pohjanmaalla.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Työllisyyden hoito on yhteispeliä!

Syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys on maakunnassamme edelleen laskusuunnassa (-5,8%). Meillä EP:llä usko tulevaan on tuoreen PK-yritysbarometrin mukaan maltillista. PK-yritysten rooli työllistäjinä on kuitenkin ollut jatkuvassa kasvussa. Myös tänä vuonna suurin osa uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin. Yrittäjät ovatkin entistä keskeisemmässä roolissa luomassa työtä ja hyvinvointia Etelä-Pohjanmaalle.

Samaan aikaan, kun työttömyys laskee niin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Yhä useampi henkilö on ollut yli vuoden työttömänä. Mukana joukossa on yhä enemmän myös korkeakoulututkinnon omaavia henkilöitä. Työttömyys näkyy erityisesti myös Etelä-Pohjanmaan kuntien kukkarossa. Syyskuussa 2016 eteläpohjalaiset kunnat maksoivat Kelalle 742 934 euroa rahoitusosuutta työmarkkinatuesta. Suurimmat maksajat olivat Seinäjoki, Kurikka ja Lapua. Kunnat joutuvat maksamaan puolet työmarkkinatuesta sen jälkeen, kun kunnassa asuva työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 300 päivää. Lisäksi kunnan maksuosuus nousee 70 prosenttiin siinä vaiheessa, kun henkilö on saanut työmarkkinatukea tuhat päivää.

Jo nyt kunnat pohtivat yhdessä asiakkaan ja TE-toimiston kanssa mahdollisuuksia työmarkkinatukea saavien henkilöiden tilanteen parantamiseksi. Maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli työllisyyden hoidossa tulee entisestään kasvamaan, koska vuonna 2019 aloittavissa maakunnissa palvelun tuottajina ovat yksityiset ja julkisomisteiset yritykset sekä kolmas sektori! Vuoden 2017 keväällä aloittavat kuntien työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut pohtivatkin uusia työllistämisen keinoja yhteistyössä työhallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

jobELY-keskuksella on käytettävänään yli 15 miljoonan euron määräraha, jolla työnhakijoiden työllistymistä voidaan helpottaa. Tästä rahasta käytetään TE-toimiston myöntämään palkkatukeen ja starttirahaan noin 7 miljoonaa euroa. Työnhakijoiden osaamista ja työnhakuvalmiuksia kehitetään lisäksi noin 8 miljoonalla eurolla.
Pari viikkoa sitten hallitus jätti eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain, julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain ja työsopimuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan työttömän henkilön saamasta työttömyysturvasta voitaisiin jatkossa rahoittaa starttiraha, palkkatuki ja liikkuvuusavustus. Tavoitteena on, että palveluja olisi jatkossakin joustavasti saatavilla ja ne tukisivat polkuja avoimille työmarkkinoille ja yrittäjäksi ryhtymistä.

Hallitus ehdottaa myös rekrytointikokeilua, jossa työnantaja voisi ottaa henkilön lyhytaikaiseen (max 1 kuukausi) työkokeiluun ja sen aikana arvioida työnhakijan soveltuvuutta kyseiseen tehtävään ennen työsopimuksen tekemistä. Työkokeilu perustuisi työnhakijan vapaaehtoisuuteen. Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä ja alentaa työnantajien kynnystä palkata työttömiä.

Jos lakiesitykset tulevat voimaan aloittaa TE-toimisto myös vuonna 2017 entistä tiiviimmän yhteydenpidon työnhakijoihin. Tiivis yhteydenpito vähintään kolmen kuukauden välein palvelisi TE-toimiston perustehtävää eli työnvälitystä. Avoinna olevat työpaikat täyttyisivät nopeammin ja työnhakija pääsisi kiinni työelämään. Työnhakijoiden velvollisuuksia tiukennettaisiin myös. Jatkossa olisi entistä suurempi velvollisuus hakea ja ottaa vastaan työtä sekä parantaa omia työllistymismahdollisuuksia esim. valmennusten ja työvoimakoulutuksen avulla.

Jotain eteläpohjalaisesta työllisyyden hoidon yhteispelistä kertoo se, että meillä työttömien osuus työvoimasta on ollut jo pitkään maan toiseksi alhaisin ollen tällä hetkellä 9,5%.

Lue myös, mitä Etelä-Pohjanmaalla tehdään nuorisotakuun hyväksi eri tahojen yhteistyönä.

sirparintala

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus