Harjoittelijoiden kesäkuvablogi

Syksy on saapunut. Ilmat ovat selkeästi viilenneet ja iltaisin kotona saa jo napsauttaa valot päälle, kun aurinko painuu mailleen aina vain aikaisemmin. Tunnelmoidaan kuitenkin hetki vielä kesää, sillä luvassa on satsi harjoittelijoiden nappaamia otoksia kesän ajalta.

Kesällä 2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on työskennellyt yhteensä 17 harjoittelijaa, jotka ovat saapuneet tekemään töitä pohjalaismaakuntiin ympäri Suomen, eri alojen opintojen ääreltä. Vesistöyksikkömme erilaisine toimenkuvineen on ollut suurin työllistäjä, mutta harjoittelijoita on toiminut myös ympäristönsuojelun, maaseudun, liikenteen ja viestinnän tehtävissä.

Palasia harjoittelijoiden kesältä 2020:

Suuri joukko lehmiä laitumella.

Kävin tutustumassa ja ottamassa kuvia Kärjenjoesta. Pysäytin auton tien laitaan ja saman tien pellon toisella puolella olevat lehmät juoksivat katsomaan minua. Vauhti ja melu olivat niin lujia, että pelkäsin tulevatko ne aidasta läpi. Joukossa oli myös tämän vuoden vasikoita. – Katja

Jokimaisema.

Tämä kuva kuuluu minun kesän lemppareihin. Isojoessa oli erittäin vähän vettä kesäkuun alussa lämpöisistä säistä johtuen. Hyppäsin saappaillani jokeen ottamaan kuvia vesitasosta, yhtäkkiä huomasin että jalkojeni vieressä oli parvi nahkiaisia. Aurinko paistoi ja mietin vain, että kuinka siistiä mun työ onkaan. – Katja

Vieraslajiharjoittelijoita on tänä kesänä ollut yhteensä neljä. Lapuanjoen harjoittelija Eveliina kirjoitti jo aiemmin kesällä blogissa vieraslajitalkoista. Mikäli teksti on päässyt livahtamaan ohi silmien, löydät sen täältä.

Kollaasi vieraslajien tiedottamisesta.

Vieraslajiharjoittelijat ovat tiedottaneet kuntien asukkaita haitallisista lajeista esimerkiksi somessa, mutta he ovat myös jalkautuneet kansalaisten joukkoon mm. toreille ja kirjastoihin. Tässä vieraslajiharjoittelija Elsan kuvia kesältä.

Harjoittelijat kasvien keskellä.

Tiedotuksen lisäksi vieraslajiharjoittelijat ovat työskennelleet myös itse torjunnan parissa, järjestäen kesän aikana mm. useita talkoita. Kuvassa vieraslajiharjoittelijat Riku ja Philippe työn touhussa.

Viime viikolla blogissa päästiin lukemaan viestintäharjoittelijoiden tunnelmia poikkeuskesältä. Suurin osa kesästä on mennyt kotona tietokoneen ääressä istuskellen, mutta myös viestijät pääsivät nauttimaan kesäpäivistä maastokäynneillä.

Maastokäynniltä Söderfjärdeniltä. – Ida-Maria

Kotityöpiste.

Viestijän arkisempi työpiste. Kerrostalossa asuvalle etäilevälle toimistotyöntekijälle kesä tulee astetta lähemmäksi avoimesta ikkunasta ja leikkokukista. – Riikka

Luonnon ja tietokoneiden näyttöjen äärellä vietetyn ajan lisäksi maastoreissuja tekevä elyläinen istuu paljon myös auton ratissa.

Kollaasi tiekuvista.

Liikennepuolen harjoittelijan Samin kesä on kulunut tien päällä mm. bussipysäkkien ympäristön kunnon tarkastamisessa.

Seinäjoen ja Vaasan toimipaikoilla (tai kotona etätöiden parissa) työskentelyn lisäksi osa harjoittelijoista on toiminut ns. sivupisteillä, joissa luonto on lähempänä kuin keskellä kaupunkia.

Kaksi peuraa syömässä marjoja puusta.

Impivaara on sen verran sivussa keskustan sykkeestä, että toimiston ikkunasta saattoi bongailla peuroja. – Jani-Jesse

Lähikuvia hyönteisistä.

Kameran linssi on vanginnut kesän aikana myös pienempiä eliöitä. Nämä kaverit suostuivat lähikuvaan maastoreissulla. – Jani-Jesse

Loppuun vielä aurinkoisia tunnelmia vesistötöistä.

Pato aurinkoisena kesäpäivänä.

Jyllinkosken pato Kauhajoessa. Kesän patokartoituksissa kohdattiin sekä uudempia että vanhempia patoja. Jyllinkosken pato on vuodelta 1914 ja se on esteenä kalojen vaellukselle. Vanhan padon kulttuuriarvoa kunnioittaen alueelle olisi hyvä rakentaa esimerkiksi kalatie, jolloin kalojen kulku mahdollistuisi padon säilyessä ennallaan. – Ella

Kosteikko.

Kosteikkoselvityksen tekemiseen kuului toimistotyöskentelyn lisäksi myös maastokäyntejä muutamilla kosteikoilla. Usein maanomistaja tai hankkeen vetäjä tuli mielellään mukaan kertomaan kosteikon suunnittelusta, toteutuksesta ja hoidosta. ⬇

Kosteikko.

Oli mielenkiintoista nähdä kosteikkoja muutoinkin kuin ilmakuvista ja suunnitelmista. Lisäksi kosteikoilla majailleet vesilinnut piristivät aina, sillä usein kosteikoilla pyritäänkin juuri lisäämään sopivia elinympäristöjä vesilinnuille. Kyseiset kuvat ovat Ähtärinjärven kunnostushankkeeseen liittyviltä kahdelta kosteikolta. – Selma

Näihin kuviin ja tunnelmiin, toivotamme kaikille blogimme lukijoille mukavaa syksyä! 🍂☀🍁☂

Miksi Lappajärven pinta on näin alhaalla?

Lappajärven rantaviiva pakeni kesän, syksyn ja vielä alkutalvenkin aikana kauaksi tavanomaisesta etenkin matalilla rannoilla. Moottoriveneiden potkurit saivat kesällä osumia pohjakiviin ja rikkoutuivat. Mahakin osui pohjaan perinteisessä uimapaikassa. Osa laitureista seisoo lähes kuivalla maalla. Kuka on syyllinen? Riittääkö kaloille happea? Kuka juoksuttaa vettä pois järvestä, vaikka pinta on valmiiksi liian alhaalla? Voimayhtiötkö tekevät sähköä virkistyskäyttäjien kustannuksella? Viljelijätkö vaativat ja lisää viljelyalaa rantamailta? Vai ELY-keskuksen virkamiehetkö huolimattomuuttaan unohtivat padot auki kesälomien ajaksi ja koko syksyksi?

Vähäiset sateet ja kesän 2018 helle

Tavanomaista kevättä seurasi erittäin vähäsateinen toukokuu, mikä sai Lappajärven vedenpinnan laskuun jo kesäkuussa. Heinäkuun sademäärät jäivät Etelä-Pohjanmaalla selvästi alle puoleen keskimääräisestä. Heinäkuun puolivälistä alkoi poikkeuksellisen pitkä ja lämmin hellejakso, jonka aikana vesipinnat jatkoivat laskemistaan ja virtaamat olivat monin paikoin ennätysalhaisia. Pelkästään haihdunta riitti laskemaan järvien vedenpintoja jopa sentin verran yhden hellepäivän aikana. Myös loppuvuoden sademäärät olivat keskimääräistä pienempiä ja sateet imeytyivät kuivaan maaperään eivätkä juuri näkyneet vesistöissä.

       

Lappajärven pinta on nyt tammikuun puolivälissä noin 40 cm tämän ajankohdan keskimääräistä alempana eli tasolla N60 +69,16 m (vanhan korkeusjärjestelmän mukaan 168,27 m). Heinäkuun lopulla vedenpinta oli tasolla N60 +69,62 m, joka oli noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempi. Lappajärvi ei ole yksin veden puutteessa. Esimerkiksi Lapuanjoella Hirvijärven tekojärven pinta on nyt yli metrin ajankohdan keskimääräistä alempana. Tämä on alempana kuin kertaakaan aikaisemmin Hirvijärven historiassa tähän aikaan vuodesta. Kuortaneenjärven vedenpinta on puolestaan puoli metriä ajankohdan tavanomaista alhaisemmalla tasolla.

2000-luvulla Lappajärvellä on ollut vuotta 2018 kuivempi kesä ja syksy vain vuonna 2006, jolloin vedenpinta oli heinäkuun lopulla 10 cm alempana kuin viime kesänä vastaavana ajankohtana. Lokakuun lopulla vedenpinta oli vuonna 2006 samalla tasolla kuin 2018, mutta marraskuun sateet nostivat tuolloin loppuvuoden vedenpintaa.

Kansanpadosta uuteen säännöstelylupaan

1970-luvulla Lappajärven pinta oli alhaalla monena vuonna. Kesällä 1978 vedenpinta oli heinäkuun lopussa 48 cm ja elokuun lopussa 40 cm alempi kuin vastaavina ajankohtina kesällä 2018. Vedenpinta oli alhainen koko seuraavan talvenkin. Lappajärveläiset rakensivat toukokuun alussa 1979 kansanpadon Niskan sillan alle estääkseen pinnan alenemisen. Tämä käynnisti prosessin, jossa Lappajärven ja Evijärven säännöstelyä muutettiin. Kansanpadon jälkeinen säännöstelylupa myönnettiin vuonna 1991 ja Lappajärveä säännöstellään nykyisin tämän luvan määräysten mukaisesti.

Lappajärven säännöstelylupaa muutettaessa otettiin lupapäätöksessä huomioon useita vesistön käyttömuotoja ja intressitahoja. Virkistyskäyttö sai aiempaa enemmän painoarvoa. Lisäksi huomioitiin myös Lappajärven ja Evijärven alapuolinen Ähtävänjoki. Pietarsaaren kaupunki ottaa kaiken raakavetensä Ähtävänjoesta. Joen suuhun on padottu 1960-luvulla merestä Luodon-Öjanjärvi makeavesiallas, josta Pietarsaaren ja Kokkolan teollisuusyritykset saavat tarvitsemansa veden. Välijoessa on yksi vesivesivoimalaitos ja Ähtävänjoessa kahdeksan. Viime kesänä kaksi voimalaitosta oli pitkään poissa käytöstä pienen virtaaman vuoksi, kun Lappajärven alapuolisesta Evijärvestä juoksutettiin Ähtäväjokeen pitkään minimiä eli 4 m3/s.

Lappajärven säännöstelyluvan haltija on valtio eli nykyisin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, joka ohjaa Lappajärven säännöstelyä. Lappajärvestä pois juoksevan veden määrää säädetään Halkosaaressa sijaitsevalla Niskan säännöstelypadolla ja Hanhikosken voimalaitoksella. Kun vedenpinnan korkeus alittaa tason N60 +69,39 m, säännöstely tapahtuu voimalaitoksella, koska vedenpinta on silloin samalla tasolla Hanhikoskelle asti. Käytännössä säännöstely tapahtuu niin, että ELY-keskuksesta ilmoitetaan Välijoessa sijaitsevalle Hanhikosken voimalaitokselle, montako kuutiota vettä se saa juoksuttaa turbiiniensa läpi. Voimalaitoksen omistaa nykyään Esse Elektro-Kraft Ab.

Lappajärven säännöstelyluvassa on ns. tavoitevyöhyke eli korkeusväli, jolla järven pinta pyritään pitämään kunakin ajankohtana. Luvassa määrätään juoksutusmäärät, jotka kullakin vedenkorkeudella tulee juoksuttaa. Lappajärvestä on juoksutettu kesäkuusta 2018 lähtien säännöstelyluvan mukaisesti 4-6 m3/s. Juoksutettavan minimivirtaaman määrä vaihtelee säännöstelyluvassa vedenkorkeuden ja ajankohdan perusteella. Minimijuoksutuksesta huolimatta vedenpinta laski heinäkuun loppupuolella tavoitevyöhykkeen alapuolelle. Juoksutus on jatkunut syyskuun alusta lähtien ajankohdan miniminä eli 6 m3/s.  Lappajärven yläpuolella Alajärven pinta oli kesällä pitkään poikkeuksellisen alhaalla, alempana kuin koskaan aiemmin kesäaikaan. Alajärvestäkin on juoksutettu minimivirtaamaa lähes koko kesän ja syksyn ajan. Lisävettä ei ole Lappajärveen Alajärvestä tai mistään muualta saatavilla, jos sitä ei ole taivaalta tule.

Lappajärven tämän hetken vedenkorkeuskaaviosta http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/47/l470311001y/wqfi.html voidaan nähdä, että nyt tammikuun 2019 puolivälissä vedenpinta on noin 10 cm ajankohdan tavoitevyöhykkeen alapuolella. Vuosien 1975–2017 keskimääräiseen tammikuun puolivälin tasoon on nyt matkaa 40 cm. Tavanomaisina syksyinä sataa yleensä niin paljon, että Lappajärven pinta on alkutalvesta selvästi tavoitevyöhykkeen yläpuolella.

Lappajärven vedenkorkeudet ja ongelmat vaihtelevat

Lappajärvellä vuosien väliset vedenkorkeuden erot ovat olleet viime vuosina suuria. Nyt on kärsitty veden vähyydestä, mutta 2015 ja 2016 vesipinta oli keväällä ja kesällä pitkään reilusti yli tavoitevyöhykkeen. Kevätkylvöjä ei saatu tehtyä 2015 laajoilla ranta-alueilla ennen juhannusta ja matalalle rakennetut rantasaunat uhkasivat kastua. Myös loppusyksyn sateet olivat noina vuosina niin runsaita, että oli vaikeuksia juoksuttaa Ähtävänjokeen vettä niin paljon kuin olisi ollut tarvetta. Ähtävänjoki tulvi monin paikoin ja myöhemmin pakkasten saapuessa joella oli runsaasti hyydeongelmia. Koskipaikoilla alijäähtyneen veden muodostama hyyde esti virtausta ja nosti vesipintaa, joka uhkasi jokivarren rakennuksia. Vuoden 2018 kuivuuden ja helteiden seurauksena ollaan nyt puolestaan jo tammikuussa tasolla mille Lappajärvi lasketaan tavanomaisesti keväällä ennen lumien sulamista.

Jos saamme Ähtävänjoen vesistöalueelle talven ja kevään aikana normaalia enemmän lunta ja vettä, niin sulamiskausi nostaa Lappajärven vedenpinnan kesään mennessä tavoitevyöhykkeelle. Tällä hetkellä lumen vesiarvo Lappajärven valuma-alueella noin 40 mm, kun se keskimäärin tähän aikaan tammikuussa on ollut 50 mm. Jos sademäärät jäävät selvästi normaalia pienemmiksi, niin vaarana on, että Lappajärvi on tavoitevyöhykkeen alapuolella pahimmillaan koko alkaneen vuoden. ELY-keskus valmistelee poikkeamisluvan hakemista aluehallintovirastolta Lappajärven helmi-maaliskuun juoksutusmäärien pienentämiseksi tilapäisesti kuivuusriskin vähentämiseksi. Tällaisia poikkeamislupia on vähälumisina talvina anottu ja saatu mm. Perhonjoen tekojärville ja Alajärvellä sijaitsevalle Kätkänjärvelle, jotta kuivuushaittoja on voitu vähentää.

Lappajärven alhainen veden pinta johtuu ensisijaisesti siis viime kesän ja syksyn kuivuudesta ja helteistä. Sääolosuhteiden lisäksi Lappajärven vedenkorkeuksiin vaikuttaa säännöstelylupa ja sen noudattaminen. ELY-keskus on noudattanut vuodelta 1991 peräisin olevaa säännöstelylupaa, eikä säännöstelyluukkuja ole vahingossa jätetty auki. Ongelma ei johdu luvan noudattamisesta tai vesivoimantuotannosta, vaan muuttuneista olosuhteista ja ilmastonmuutoksesta. Kuivuusriskeihin valmistautuminen on vielä melko uutta pohjalaisvesistöjen säännöstelyluvissa.

Koska Lappajärvessä on nyt vähemmän vettä kuin tavanomaisena talvena, se vaikuttaa myös järven happivarastoon. Lappajärvellä vaikutus on kuitenkin pienempi kuin matalissa järvissä. Jos jääpeitteinen aika kuitenkin on pitkä ja virtaamat pieniä, järven syvänteiden happitilanne on keväällä normaalia heikompi. Järven pohjalta liikkeelle lähtevät ravinteet sekoittuvat pienempään vesimäärään, mikä voi lisätä levätuotantoa tulevana kesäkautena.

 

Katja Haukilehto
Johtava vesitalousasiantuntija
Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Liisa Maria Rautio
Yksikön päällikkö
Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Miten valtion vesistörakenteita hoidetaan vuonna 2017?

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen perusteella valtion vesistörakenteet ja hydrologiset havaintoasemat on viime syksynä keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallintaan. Vesistörakenteet liittyvät yleensä tulvasuojeluun, vesien käyttöön ja kalataloudellisiin kunnostuksiin. Kunnossapidon keskittämisen tarkoituksena on asiantuntijaosaamisen säilyttäminen, rakenteiden ylläpidon yhtenäistäminen ja myös tulevaan maakuntauudistukseen valmistautuminen. Perusparannusten osalta pyritään etenkin lisäämään automatiikkaa ja parantamaan patoturvallisuutta.

Vesistörakenteita sisällytetään teiden hoidon alueurakoihin

ELY-keskukset ovat jo pidemmän aikaa hoitaneet teiden kunnossapidon ns. alueurakoiden kautta. Liikenteen alueurakat sisältävät teiden talvi- ja kesähoidon. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on yhdeksän urakka-aluetta (Kokkola, Pietarsaari, Lapua, Kauhajoki, Veteli, Seinäjoki, Alavus, Kristiinankaupunki ja Vaasa). Linkki alueurakkakarttaan.

Myös vesistörakenteiden ylläpito liitetään tulevaisuudessa mukaan alueurakoihin. Kyse voi olla esim. ojastojen kaivuutöistä, niitoista, raivauksesta, salaojaputkien huuhteluista ja huoltoteiden ylläpidosta. Tässä vaiheessa vesistörakenteiden kunnossapitoa on liitetty alueurakoihin Etelä-Pohjanmaalla mm. Lapuan ja Alavuden alueilla. Kaikkiin alueurakoihin ei tule kuulumaan vesistörakenteita, koska kaikilla alueilla ei ole ylläpidettäviä vesistörakenteita.

Pohjois-Pohjanmaalla vesistörakenteet kuuluvat pääosiltaan jo alueurakoihin. Ne on kilpailutettu samoilla periaatteilla kuin Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi pumppaamoja on vain Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla pumppaamot on jo osittain viety liikennevastuualueen pumppaamojen ylläpitosopimukseen, Etelä-Pohjanmaalla tämä on vielä edessä ja ratkaisut pohdittavina.

Säännöstelypatorakenteiden osalta on omat toimintatavat, ja näiden osalta on vielä päättämättä, voiko ne yhdistää liikenteen sopimuksiin vai pitääkö ne kilpailuttaa erikseen. Osa ELY-keskuksista on säännöstelypatojen osalta tehnyt jo paikallisten urakoitsijoiden kanssa hoitosopimuksia yksittäisistä pienemmistä hoidettavista kohteista.

ELY-keskusten resurssit tulevat tulevaisuudessa pienenemään ja ulkopuolista työtä joudutaan joka tapauksessa hankkimaan.

Perusparannushankkeita vuonna 2017

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sopii vuosittaisesta kunnossapito-ohjelmasta muiden ELY-keskusten kanssa. Kun ohjelma on hyväksytty, sitä lähdetään toteuttamaan tarpeiden pohjalta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tarvittaessa mukana suunnittelussa sekä kilpailutusasiakirjojen valmistelussa, mutta tarkoitus on kuitenkin, että alueellinen ELY-keskus vie asioita eteenpäin. Käytännön toimintatavat muotoutunevat tulevan vuoden aikana.

Vuosittain vesistörakenteiden ylläpitoon käytetään noin 5 miljoonaa euroa ja perusparannusten osuus tästä on 2-3 miljoonaa euroa. Merkittävimmät vuonna 2017 käynnistymässä olevat perusparannushankkeet sijaitsevat Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksissa.

viannankoski2

Pohjois-Savossa Kuopion Maaningassa tehdään Viannankosken säännöstelypadon perusparannus, joka sisältää automatisoinnin ja nostokoneistojen tekemisen neljälle luukulle. Osa padon luukuista on jo automatisoitu aiemmin. Perusparannuksen kustannus on 500 000-700 000 euroa.

Varsinais-Suomen Pomarkussa toteutetaan Harjakosken padon kunnostaminen. Padon betonirakenteet ovat heikossa kunnossa ja tutkimukset ovat osoittaneet, että rakenteet vaativat kunnostuksen. Patoon tehdään uudet kantavat rakenteet ja toiseen päähän rakennetaan lisäksi kalatie. Perusparannukseen sisältyy myös padon automatisointia niiltä osin, joilta sitä ei vielä ole tehty. Hankkeen kustannusarvio on noin miljoona euroa.

viannankoski1Valtakunnallisella tasolla on lisäksi käynnistymässä säännöstelyn automatisointiin liittyvä hanke, jonka kustannusarvio noin 1,5 miljoonaa euroa. Hankkeella pyritään lisäämään säännöstelyautomaatiota sekä mahdollistamaan erillisten automaatioiden yhteen liittäminen.

Vesistörakenteiden ylläpidon keskittämisen etuna on se, että vesistörakenneomaisuuden ylläpidon koordinointia ja hankkeita voidaan viedä valtakunnallisesti eteenpäin, esimerkiksi hyödyntämällä hyväksi todettuja toimintatapoja. Alueilla tarvitaan myös edelleen henkilöitä, jotka tuntevat oman alueensa erityispiirteet ja kohteet sekä pystyvät edistämään vesistörakenteiden ylläpitoon liittyviä asioita.

 

maki_tommi_dsc_0086

Tommi Mäki
Säännöstely- ja patoturvallisuusryhmän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Asuntomessut Seinäjoella 2016 – pohjalaisen tekemisen tahto

Asuntomessut pidetään tänä kesänä Seinäjoella. Messuilla on ollut pyrkimyksenä löytää mielenkiintoisia ja kiinnostavia alueita. Seinäjoen messualueeksi valittiin Kyrkösjärven ranta-alue Törnävän historiallisen sairaalamiljöön ja puistoalueen läheisyydessä, melko lähellä kaupungin keskustaa. Kyrkösjärvi patoalueineen on tarjonnut taatusti haastavan kohteen asuntomessurakentajille.

hiekkaranta

Järvimaiseman ja vesielementin läsnäolo haluttiin tuoda vahvasti mukaan messualueen asumiseen. Alueen maastonmuodot toivat mukanaan ongelmia, kun suunnittelun alussa pyrittiin aluetta rakentamaan siten, että mahdollisimman monilla olisi järvinaköala tonteiltaan järvelle. Järvinäköalan mahdollistaminen olisi edellyttänyt valtavia maansiirto ja täyttötöitä. Aika nopeasti päädyttiin realistisempaan ratkaisuun ja päätettiin siirtää pientaloja maastoltaan korkeampaa kohtaan. Kuitenkin samalla hyväksyttiin se tosiasia, että järvimaisemia eri ole luvassa jokaisella tontilla. Osassa kaksikerroksisia taloja on toisesta kerroksesta mahdollista saada järvinäköala. Järvinäköalan sijasta alueella pyritään tarjoamaan virkistysaktiviteetteja liityen järveen. Suunnitelmissa esitettiin järven monipuolinen hyödyntäminen mm. uimiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvillä toiminnoilla. Pian pääsemme näkemään miten on toteutettu patoalueelle ja rantaan havainnekuvissa esitetyt hiekkaranta, laiturit ja näkötorni. Kaikki patoalueella tehtävät maansiirto- ja muutostyöt ovat vaatineet vesioikeudelliset luvat.

rantaviiva

Kun päätös messujen saamiseksi oli saatu, käynnistyi kaavaprosessi nopeasti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut vahvasti mukana kaavoitushankkeen ohjauksessa alkumetreistä asti. Yhteistyö Seinäjoen kaupungin ja kaavakonsulttien kanssa on sujunut joustavasti hyvässä hengessä. Perinteisesti kaavoitusprosessi koetaan hitaaksi ja kankeaksi. Asuntomessualueen kaavoitus on hyvä esimerkki kaavoituksen ripeästä etenemisestä. Hanke etenee nopeasti, kun kaikki tarvittavat selvitykset ja kaavan vaikutukset tutkitaan heti hankkeen alussa riittävän perusteellisesti. Kaupunki teki kaavoituspäätöksen helmikuussa 2012 ja käynnisti välittömästi selvityksien teon. Vuotta myöhemmin kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointiselvitys voitiin laittaa nähtäville. Kaupunginvaltuusto pääsi hyväksymään messualueen lopullisen kaavaehdotuksen 24.6.2013.

talo

Asuntomessualueelle sijoittuu 35 omakotitalotonttia, joiden suuruus vaihtelee noin 800 – 1100 m2. Lisäksi alueella sijaitsee yksi paritalotonttia, jonka tontin suuruus on noin 1100 m2. Alueen eteläosassa on kolme rivitalotonttia. Alueen pohjoisosassa on puukerrostalo-kortteli, johon on mahdollista rakentaa kaksi viisikerroksista luhtitaloa, kolme neljäkerroksista lamellitaloa sekä seitsemän pienkerros-, rivi- tai paritaloa.

Seinäjoen asuntomessujen kantavina messuteemoina ovat elämysliikunta, järvi ja pohjalaisuus, jotka nousevat alueen ominaisuuksista ja luonteesta. Järvimaiseman ja vesielementin läsnäolo haluttiin tuoda vahvasti mukaan messualueen asumiseen vaikka varsinaista rantarakentamista alueelle ei voitu toteuttaa.

portaat       kerrostalo

Asuntomessut asumisen ja rakentamisen näyttämönä

Asuntomessujen toimintaideana on parantaa asumisen laatua Suomessa ja yhteistyössä kumppanien kanssa edistää asumistietoutta ja alan osaamista. Asuntomessut järjestetään vuosittain. Lähtökohtana on aina ollut synnyttää mallikelpoinen asuinalue, joka liittyy luontevasti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Messut esittelevät rakentamiseen ja asumiseen liittyvää tutkimusta, sen tuloksia ja käytännön sovelluksia näyttäen hyvää esimerkkiä ja konkreettisen vision hyvästä asumisesta niin alan ammattilaisille kuin kuluttajillekin. Suunnittelijoille ja rakentajille messut tarjoavat mahdollisuuden kokeilla uusia ratkaisuja käytännössä. Asuntomessut ovat näkyvä valtakunnallinen tapahtuma jossa Seinäjoki tulee saamaan valtavasti medianäkyvyyttä ja messut tulevat näkymään myös katukuvassa messuturistien muodossa.

laiturit

Asuntomessut järjestetään Seinäjoella 8.7-7.8.2016. Messujen tarjontaan ja ilmapiiriin kannattaa käydä tutustumassa paikan päällä. Itse olen vannoutunut messukävijä jo vuosikymmenien ajalta. Olen itse asunut pikkupoikana Vaasan Ristinummen asuntomessualueella 1975 – 1986. Jo silloin ymmärsin, että messualue tarjoaa mielenkiintoisen asuinmympäristön, kun koko asuinalue valmistuu samalla kertaa ja kaikki asukkaat muuttavat alueelle samaan aikaan.

Asuntomessut jakavat meidät ihmiset aika lailla kahtia. Osaa koko touhu eli ramppaaminen muiden kodeissa ei innosta pätkääkään. Taas se toinen puolisko eli me messuintoilijat odotamme messuille pääsyä jo innoissamme. Se puuhakas ilmapiiri, jonka alueella kulkiessa voi aistia on sanoin kuvaamaton. Ilmassa tuoksuu tuoreen puun ja hyvän ruuan yhdistelmä, joista molemmista pääsee messuilla nauttimaan. Entisenä ammattirakentajana, kun tykkään vapaa-ajalla rakennella kaikenlaista, voi messuilta bongata monenmoisia ideoita. Yleensä lähden messuille katsomaan ennalta sunniteltuja ideoita. Joskus ne liittyivät saunaan ja piharakennuksiin, myöhemmin pihojen kivetyksiin, terasseihin ja pihan istutuksiin. Messujen ikävä puoli on jonottaminen asuntoihin – sitä en kestä yhtään. Aina messut eivät tarjoa huikeita elämyksiä. Viime kesän messujen kohokohta olikin jäätelöuutuus – päärynäpehmis. Nyt suosittelen, että lähtekää rohkeasti käymään asuntomessuilla, kun ne kerrankin ovat näin lähellä. Uskon, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin mielenkiintoista. Asuntomessuihin voi käydä tutustumassa netissä: http://asuntomessut.fi/

Aape_Laitalainen_pienikuva
Ari-Pekka Laitalainen
Ylitarkastaja, kaavaohjaaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Pienistä puroista kasvaa suuri joki

Kohta on vihdoinkin taas kesä! Monet ovat jo suunnitelleet kesälomaviikkonsa ja odottavat kesämökille pääsyä tai uuden matkakohteen tutkimista auringosta ja uimisesta nauttien. Kesäkuukausina kesävieraat ja turistit kansoittavat taas rantoja. Ihmiset ovat kautta aikojen viettäneet aikaa vesistöjen äärellä ja asettuneet asumaan niiden lähelle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen asutukselle tunnusomaista on sen keskittyminen nauhamaisesti jokien ja järvien varteen. Vesistöjä on aikoinaan käytetty vilkkaasti esim. kalastukseen ja puutavaran kuljettamiseen. Nykyään vesistöjä käytetään lähinnä virkistysmielessä sekä viihtyisyyden lisäämiseksi.

Suomessa jätevesipuhdistuksen säännöksistä on keskusteltu pitkään eduskunnassa ja hallituksessa sekä sanomalehdistössä aina ruohonjuuritasolle asti. Haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistuksen lainsäädäntö on muutettu useaan otteeseen ja muutoksia on taas tulossa. Monet kysyvät ”Miksi jätevettä on ylipäätään tarpeen puhdistaa?”.

Yksi kotitalous tuottaa vuodessa runsaasti jätevettä, joka on peräisin keittiöstä, kylpyhuoneesta ja wc:stä. Jätevesi sisältää vaarallisia bakteereja ja jäteveden fosfori- ja typpitasot ovat luonnolle haitallisen korkeita – ja pitkällä tähtäimellä myös ihmisille vaarallisia. Vaaralliset aineet kulkeutuvat hitaasti pohjaveteen, mutta vahingoittavat nopeammin myös vesistöjä ja talousvesikaivoja. Liian korkeat ravinnemäärät vesistöissä johtavat rehevöitymiseen, mikä puolestaan aiheuttaa leväkasvua vedessä, kuten esim. myrkyllisiä sinileviä. Sinilevät, tai oikeammin sanottuna syanobakteerit, voivat olla ihmisten ja eläinten terveydelle haitallisia.

vessakuva

ELY-keskuksen alueen (Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan) vesistöjen ekologinen tila on erityisesti lähellä rannikkoa tyydyttävä, välttävä tai jopa huono, ja hyvän tilan saavuttaminen vaatii toimenpiteitä kaikilla alueilla. Vesien laadun heikentäjät ovat lähinnä rehevöityminen, kiintoaineet, happamat sulfaattimaat sekä vesistöjen rakenteen muutokset, kuten padot ja perkaukset. Ravinnekuormitus ja kiintoaineet ovat peräisin maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta. (Vesien tila hyväksi yhdessä, raportit 102/2015)

ekologinen luokittelu epo kaksikielinen

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella on lukuisia vesistöjä ja pohjavesialueita sekä pitkä pohjois-eteläsuuntainen rannikkokaistale Kokkolasta Kristiinankaupunkiin. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alueella liittymisprosentti jätevedenpuhdistamoihin on noin 67 % suhteessa asukaslukuun (2012). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on vähiten liittyjiä jätevesiverkostoon. Meidän alueellamme jätevesiverkostojen laajentamistarpeet ovat olleet suurempia kuin muualla massa, joten siksi verkostojen laajentamistoimet ovatkin olleet vilkkaita eri puolella ELY-keskuksen aluetta. Jätevesiverkostojen ulkopuolelle jää jokseenkin tiheään asuttuja alueita, joihin on järkevää laajentaa verkostoja. Viime vuosina elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on omalta osaltaan keskittynyt jätevesiverkostojen laajentamisen edistämiseen tiheään asutuille alueille vesistöjen ääreen sekä pohjavesialueilla.

Valtakunnallisen jätevesiohjelman perusteella ELY-keskus on vuosina 2012 – 2016 omalla toiminta-alueellaan myöntänyt vesihuoltoavustusta kunnallisille jätevesiverkostoille yhteensä noin 4,6 M€. Tämän myötä yli 5000 kiinteistöä on voitu liittää jätevesiverkkoon samalla kuin on luotu mahdollisuudet alueiden jatkokehitykselle tulevaisuudessa. Vuosina 2012 – 2016 myönnettiin avustusta noin 10 M€ siirtoviemäreille ja yhdysvesijohdoille mm. Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla sekä Suupohjassa (Närpiö-Teuva-Kaskinen). Valtioneuvoston mukaan uusille vesihuoltohankkeille ei enää myönnetä valtionavustuksia vuoden 2016 jälkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Pjelax, Närpiö. Manuela Tigerstedt, 2016.

 

 

 

 

Merkittävä osa asutuksesta sijaitsee kuitenkin harvasti haja-asutusalueilla, ja näillä alueilla jätevedenkäsittely tapahtuu jatkossakin kiinteistökohtaisesti, mikä useimmilla kiinteistöillä, etenkin herkkien alueiden läheisyydessä, vaatii toimenpiteitä jätevedenkäsittelyn tehostamiseksi.

Vuodesta 2012 on järjestetty systemaattista jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla ELY-keskuksen toiminta-alueella. Vuosina 2012 – 2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt avustusta yhteensä 662 500 € Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Tähän asti hankkeessa on tehty 2900 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Hanke jatkuu vuonna 2016 ja suuntaa tänä vuonna toimintaansa uusiin kuntiin.

Jässikartta

 

Kunnat, joissa on annettu Jässi-hankkeen kiinteistökohtaista neuvontaa vuosina 2012 – 2015 (Karttapohja: Maanmittauslaitos 06/2015)

 

 

 

 

Toivotan kaikille oikein mukavaa ja lämmintä kesää. Toivottavasti saatte nauttia ihanista uintiretkistä puhtaissa vesissä!

strand (002)

Skuthalla_Jenny_pieni

 

Jenny Skuthälla
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

********************************************************

Många bäckar små gör en stor å

Snart är det äntligen sommar igen! Många har redan planerat in vilka sommarveckor man ska vara ledig och ser fram emot att få fara ut till sommarstugan eller upptäcka ett nytt resmål där man får njuta av sol och bad. Under sommarmånaderna befolkas åter stränderna av sommargäster och turister. Folk har i alla tider varit intresserade av att vistas och bosätta sig kring vattendragen. Karaktäristiskt för bosättningen i Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbottens område är att den är koncentrerad i form av band längs älvar, åar och sjöar. Vattendragen har i tiderna använts flitigt för bl.a. fiske och transport av virke. Idag används vattendragen främst i rekreationssyfte och för att höja trivselfaktorn.

Bestämmelser kring avloppsreningen i Finland har debatterats under en längre tid i riksdag och regering samt i dagspressen ända ner till gräsrotsnivå. Lagstiftning gällande avloppsrening i glesbygd har ändrats ett antal gånger och ändringar är åter på tapeten. Många ställer sig frågan ”Varför behöver man överhuvudtaget rena sitt avloppsvatten?”

Ett hushåll producerar varje år mängder med avloppsvatten från kök, badrum och toalett. Detta vatten innehåller farliga bakterier och en hög halt av fosfor samt kväve som är skadliga för naturen – och i långa loppet även för oss människor. De farliga ämnena tar sig långsamt ner till grundvattnet men skadar i snabbare takt även vattendrag och hushållsvattenbrunnar. För höga mängder näringsämnen i vattendrag leder till övergödning vilket i sin tur gynnar tillväxt av olika alger i vattnet, bl.a. giftiga blågröna alger. Blågröna alger, eller rättare sagt, cyanobakterier kan vara hälsofarliga för människor och djur.

vessakuva

Den ekologiska statusen för vattendragen inom NTM-centralens område (Österbotten, Mellersta Österbotten och Södra Österbotten) är speciellt närmare kusten måttlig, otillfredsställande och t.o.m. dålig och för att uppnå ett gott tillstånd krävs åtgärder på alla områden. Faktorer som försvagar vattnens kvalitet är främst övergödning, belastning av fasta substanser, sura sulfatjordar samt förändringar i vattendragens struktur, såsom dammar och rensningar. Belastningen av näringsämnen och fasta substanser härstammar från jordbruk, glesbygdsbosättning, skogsbruk och torvtäkter. (Tillsammans för god vattenstatus, rapporter 102/2015)

ekologinen luokittelu epo kaksikielinen

Inom Närings-, trafik- och miljöcentralens område finns många vattendrag och grundvattenområden samt en lång kustremsa från Karleby i norr till Kristinestad i söder. I Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbottens verksamhetsområde är anslutningsprocenten till avloppsreningsverken ca 67 % i förhållande till invånarantalet (2012) och är det verksamhetsområde som har landets minsta antal anslutna till avloppsnätet. Behovet av att utvidga avloppsnäten har varit större här än på andra håll i landet och därför har utvidgningen av avloppsnät också varit livlig på många håll inom NTM-centralens område. Utanför avloppsnäten finns tämligen tätt bebyggda områden där det är förnuftigt att bygga ut avloppen. Under de senaste åren har närings-, trafik- och miljöcentralen för sin del fokuserat på att främja utvidgningen av avloppsnäten till tätt bebyggda områden i närheten av vattendrag och inom grundvattenområden.

På basis av det riksomfattande avloppsprogrammet har NTM-centralen under åren 2012-2016 beviljat vattentjänstunderstöd för kommunala avloppsnät inom det egna verksamhetsområdet totalt ca 4,6 M€. I och med detta har mer än 5000 fastigheter kunnat anslutas till avloppsnät och man har skapat möjligheter för vidare utveckling av områden i framtiden. Åren 2012-2016 beviljades ca 10 M€ i bidrag för överföringsavloppsledningar och förbindelsevattenledningar i bl.a. Karlebyregionen, Jakobstadsregionen samt i Syd-Österbotten (Närpes-Östermark-Kaskö). Enligt statsrådet beviljas inte mer statsstöd för nya vattentjänstprojekt efter år 2016.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

Pjelax, Närpes. Manuela Tigerstedt, 2016.

 

 

 

En betydande del av bosättningen ligger dock glest i glesbygden och avloppsvattenbehandlingen i dessa områden bör även i framtiden skötas fastighetsvis, vilket på de flesta fastigheter, speciellt i närheten av känsliga områden, fordrar åtgärder för att effektivera avloppsvattenbehandlingen.

En systematisk avloppsvattenrådgivning i glesbygden har sedan år 2012 pågått inom NTM-centralens område. NTM-centralen i Södra Österbotten beviljade sammanlagt 662 500 € i bidrag för avloppsrådgivningsprojektet Jässi under åren 2012-2016. Hittills har projektet utfört över 2900 fastighetsvisa rådgivningsbesök. Projektet fortsätter under år 2016 och riktar sin verksamhet till nya kommuner.

Jässikartta

Kommuner där Jässi-projektets fastighetsvisa rådgivning givits under åren 2012-2015 (Kartbotten: Lantmäteriverket 06/2015)

 

 

 

 

 

Önskar er alla en riktigt skön och varm sommar och hoppas att ni får njuta av härliga simturer utan en tanke på stinkande avloppsvatten!

strand (002)

Skuthalla_Jenny_pieni

Jenny Skuthälla
Vattenhushållningsexpert
NTM-centralen i Södra Österbotten