Peltovalvontaa harjoittelijan silmin

Tällä kertaa ääneen päästettiin minut, eli Johanna Mäki Ilmajoelta. Olen kolmannen vuoden ammattikorkeakouluopiskelija, opinnäytetyötä vaille valmis agrologi. Pääsin yhdistettyyn erikoistumisharjoitteluun Seinäjoen maaseututoimelle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen peltovalvontapuolelle.

Harjoittelu alkoi 5 viikon työskentelyjaksolla kaupungin maaseututoimella. Siellä ollessa vastaanotimme toisen harjoittelijan kanssa päätukihakemuksia, ja teimme mm. tukioikeuksien siirtoja. Koen, että tämä aika antoi itselleni todella tärkeää teoriapohjaa tulevaan käytäntöpainotteisempaan harjoittelujaksoon ELY:n peltovalvontoihin.

Olen syntynyt ja kasvanut maatilalla, joka on edelleen aktiivinen lypsykarjatila. Kotitilallani on ollut koko tilan valvonta vuonna 2018, eli minulla oli entuudestaan jonkinasteinen näkemys mitä peltovalvonnassa tarkastetaan. Nyt kun olen päässyt itse mukaan valvontatapahtumaan ns. paremmalle puolelle, eli valvojan saappaisiin, on se näyttänyt monia uusia puolia. Valvojalla on tarkastuksista vastuu, ja asioita täytyy dokumentoida muistiinpanoilla ja valokuvilla. Kaikki todetut asiat tulee olla myös todistettavissa.

Ensimmäistä kertaa saadessani satelliitilla kuvatun kartan käsiini, olin rehellisesti sanottuna aika pihalla. Kasvikoodit, digitoidut rajat ja koordinaatit olivat minulle uutta ja ihmeellistä. Onneksi työyhteisö on täynnä avuliasta porukkaa, ja minulle tehtiin heti selväksi, että kysyä saa ja pitääkin. Olen noudattanut sitä ohjetta, ja olen huomannut sen kantavan pitkälle.

Peltovalvontaa tehtäessä on äärimmäisen tärkeää, että valvoja tietää, mitä on tekemässä, tunnistaa eri viljelykasvit ja omaa tietynlaista silmää erilaisia maalajeja, kasvupaikkoja ja viljelykasveja ajatellen. Niin sanottu maalaisjärki on tärkeää. Se tulee ilmi myös viljelijöiden kanssa keskustellessa; mukana on huippuosaajia uusilla teknologioilla, ns. vanhankansan viljelijöitä sekä vasta-alkajia. On tärkeää ymmärtää myös kaikkien heidän näkemyksiään heidän pelloistaan keskustellessa. Valvoja on parhaillaan viljelijälle valmentaja, jolta viljelijät voivat tarkistaa asioita ja saada tärkeitä käytännön ohjeita.

Peltovalvontaa maakunnassa. Tässä luen karttaa tabletilta ja tarkastan lohkon rajoja.

Äärimmäisissä ongelmatilanteissa, joissa olen itsekin ollut mukana, olen huomannut olevan hyvin tärkeää ajatella ensin asia monelta kantilta ennen sanktioihin tai muihin äärimmäisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Viljelijän kanssa käydään asiat läpi, ja heidän perusteluitaan kuunnellaan ja kunnioitetaan. Suuremmat toimenpiteet eivät ole valvojien tavoite, ja aina on toiveissa, että niitä ei tulisi tehdä. Ongelmatilanteissa ei kuitenkaan kukaan ELY:ssä jää yksin, vaan asioita pohditaan valvontaparien kesken, ja aina voi kääntyä kokeneempien, vuosia valvontaa tehneiden työkavereiden, valvontapäällikön tai ylitarkastajien puoleen.

Heinäkuun alusta näin lokakuun loppuun saakka kestänyt harjoittelujaksoni ELY:llä peltovalvonnassa on antanut minulle paljon enemmän mitä osasin odottaa. Tänä aikana olen paitsi päässyt näkemään maataloushallinnon töitä paraatipaikalta ja nähnyt maakuntamme eri kolkkia, olen myös osallistunut mielenkiintoisiin keskusteluihin ja tutustunut moniin uusiin mukaviin ihmisiin.

Johanna Mäki
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kohtaamisia

Elämä on syntymähetkestä lähtien täynnä erilaisia kohtaamisia. Niihin mahtuu iloisia yllätyksiä, odotettuja tapaamisia, mutta myös epämiellyttäviä törmäyksiä, joiden olisi toivonut jäävän kokematta.

Tänä aikana, kun kohtaamiset siirtyvät nopeutuvalla tahdilla tapahtuviksi digitaalisesti, toivoisi kuitenkin kaikilla säilyvän sosiaalisten taitojen perusteet, jotta toisen ihmisen kohtaaminen henkilökohtaisesti silmästä silmään ei käy ylivoimaiseksi.

Usein näkee nuorisoa kokoontuneena yhteen ja kaikilla on kännykät kädessä. Ilmeistä päätellen siinä viestitellään toinen toisilleen tai ryhmässä, koska naurunpyrskähdykset ovat samanaikaisia. Kohtaamiset voivat olla näin samanaikaisesti kahdella tasolla. Tämä tuntuu niin hassulta tällaisesta henkilöstä, joka yrittää vielä edes toisella kädellä roikkua kehityksen kelkassa, mutta huomaa monen asian menneen jo niin sanotusti ohi tässä sähköisessä some-maailmassa.

Tulevaisuudessa yhä useampaa asiakaspalvelutehtävää hoitaa tekoälyllä varustettu robotti. On kuitenkin selvää, että aivan kaikkiin tehtäviin ei älykkäinkään robotti tule sopimaan. Ihmisen tunneälyn korvaajaksi niistä ei ole.

Miten sujuvat aidot ihmisten kohtaamiset?

Aidot ihmisten kohtaamiset kuuluvat kuitenkin vielä monen ammattiryhmän arkipäivään ja niihin liittyy monenlaisia haasteita.

Tarkastajien työssä haasteita luovat jo peruslähtökohdat. Tarkastukset tehdään tilallisten kotirauhan piirissä.

Peltopuolella tarkastuksista voidaan ilmoittaa etukäteen, mutta eläinvalvonnassa tarkastuksia tehdään suurelta osin etukäteen ilmoittamatta. Tämä herättää usein hämmennystä; olisivatko tarkastajat menneet eläinsuojiin tarkastusta tekemään, vaikka ketään ei olisi ollut kotona. Vastaus on ehdottomasti ei. Ellei ketään tavoiteta kotoa, tarkastajat joko tulevat myöhemmin uudelleen tai ottavat yhteyttä puhelimitse tarkastuksesta ilmoittamalla. 

Lähtökohtana täytyy aina yrittää ajatella, miten itse kokisin tilanteen, jos minun kotirauhani piiriin tultaisiin katsomaan, miten olen työni tehnyt. Jo pelkästään työpaikalle tulo herättäisi monenlaisia tunteita, eikä varmastikaan kovin myönteisiä. Saatikka jos työ on kotirauhan piirissä.

Me emme voi koskaan tietää, mitä kenenkin elämässä juuri sillä hetkellä on meneillään, kun yllätyksenä etukäteen ilmoittamatta ajamme pihaan. Elämään kuuluvia tapahtumia riittää meille kaikille niin hyvässä kuin pahassa. Voi olla järkyttäviä läheisten menetyksiä, eroja, monenlaisia vastoinkäymisiä, mutta myös juhlaa tai juuri sillä hetkellä juhlien järjestämistä. Myös kylvö-, rehunteko- ja puinti-ajat ovat sellaisia, jotka eläinpuolen tarkastuksissa mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon. Mutta valitettavasti tarkastettavia tiloja on alueellamme paljon, joten väistämättä näidenkin aikaan yllätyskäynti voi osua kohdalle.

Vastoinkäymisiin liittyvät myös vuosien erilaiset olosuhteet; viime vuonna ongelmana olivat jatkuvat sateet ja märkyys, tänä vuonna taas sateiden vähyys ja kuivuus. Kohtaamisissa näitä erilaisia tapahtumia voi olla sydämellä niin tilan väellä kuin tarkastajalla itselläänkin. Onneksi kuitenkin ylivoimaisissa tapauksissa voimme ottaa tilanteita huomioon ja saada tarkastuksen edes alkuun ja saattaa se sitten loppuun myöhemmin. 

Jos tarkastuksesta on etukäteen ilmoitettu ja sovittu on kellonaika, jolloin tilalle tullaan, niistä pidetään ehdottomasti kiinni. Joskus on käynyt niin, että tarkastajilla on autoon tullut matkan hetkeksi pysäyttävä rengasrikko, mutta silloin tilalle on heti ilmoitettu viivästymisestä.

Tarkastukset herättävät tunteita

Jo pelkästään tarkastuksesta ilmoittaminen aiheuttaa tilalla monenlaisia tunteita. Elävästi muistan vieläkin EU:n liittymisen alkuajoilta tapauksen, jossa tilalle oli etukäteen ilmoitettu peltovalvonnasta. Saman päivän iltapäivällä isäntä soitti, että voisikohan tarkastajat sittenkin tulla heti huomenna, että tarvitsisi valvoa vain yksi yö jännittäen tulevaa tapahtumaa useamman yön sijasta. Nyt kun tarkastustoimintaa on tehty jo yli kaksikymmentä vuotta, se alkaa olla tutumpaa ja systeemiin kuuluvaa. Mutta silti tällaistenkin tunteiden heräämisen muistaminen on tärkeää, sillä joillakin tiloilla ei olla käyty vielä koskaan ja toisilla taas useammankin kerran.

Jos valvonnasta ilmoitetaan etukäteen, on puhelimessa tapahtuva ensikontakti tärkeä. Tiloilla käydään pääsääntöisesti tarkastajapareittain sujuvan käynnin varmistamiseksi ja aina toinen tilalle tulossa olevista tarkastajista hoitaa ilmoittamisen. Toivottavasti puhelun aikana hälvenee pahin jännitys tulevasta.

Etukäteen ilmoittamattomat tarkastukset ovat suuri haaste tarkastajille. Useammalla tilalla on sanottu, että ensimmäiset kaksi- kolme sekuntia ratkaisevat suuresti sen, kuinka tarkastus tulee sujumaan. Usein sanotaan, että asenne ratkaisee. Asenne näkyy monelle jo ilmeistä, eleistä ja kuulemamme mukaan kävelytyylistäkin, ennen kuin ehditään edes tervehtiä ja esittäytyä. Myös etukäteen kuullut kertomukset toisilta tilallisilta heille tehdyistä tarkastuksista saattavat aiheuttaa ennakkoasenteita, joita on ehkä vaikea muuttaa. Toisaalta tarkastajat ymmärtävät, että tarkastuksen ensihetket voivat olla säikähdyksestä johtuen melko voimakkainkin sanakääntein sävyttyneitä, mutta lähes aina tarkastuksen edetessä on tilanne rauhoittunut. Aika usein kuulemme, että tapahtuma ei ollutkaan niin kamala kuin ensi alkuun oli ajatellut. Mikä voi olla tarkastajille suurempi kiitos, kuin se, että hankalahkonkin alun jälkeen tilalla on todettu, että saatte kyllä tulla toistekin.

Suuren haasteen tekee myös se tosiasia, minkä tilalliset usein esittävät kysymyksenä:
”Mitä tämä teidän käyntinne tulee maksamaan minulle?” Mahdollisista seuraamuksista voi aiheutua suurikin rahallinen menetys. Yhdenkin päivän virhe rekisteri-ilmoituksissa tekee kohtuuttomalta tuntuvia seuraamuksia maksettaviin tukiin ja tämä taas aiheuttaa itselle arvoristiriita-tilanteen; oli oma mielipide mikä tahansa näistä, työ on kuitenkin tehtävä voimassa olevien säädösten ja ohjeiden mukaan.

Jos käy niin, että tarkastuksessa on tehty huomioita, joista aiheutuu tilalle seuraamuksia, pitäisi pystyä kertomaan seuraamuksia aiheuttaneet asiat ymmärrettävästi ja varoa ”kapula-kielen” käyttämistä. Varsinkin jos näkemykset puutteista ovat eriävät, olisi ehdottoman tärkeää tuoda kaikki asiaan vaikuttavat seikat ymmärrettävästi esiin. Tällaisissa tapauksissa ovat valvontatilanteissa otetut valokuvat ehdottoman tärkeitä tilan oikeusturvankin kannalta.

Palaute on tervetullutta

Tarkastuksen kuluessa usein huomaa, että tilallisilla olisi paljonkin juteltavaa; kommentteja ja huomioita. Harmittaa joskus, ettemme voi välttämättä keskittyä näihin niin paljoa kuin haluaisimme. Keskittyminen kohdistuu omaan perustehtävän tekemiseen ja yritykseen rajata käynti lyhimpään mahdolliseen aikaan, että häiritsisimme mahdollisimman vähän tilan töitä.

Tarkastajat ovat kuitenkin usein se ainut kanava, jolle voi suullisesti antaa suoraa palautetta ja kertoa kokemuksiaan. Palautteet ovatkin aina tervetulleita, sillä kehitystä parempaan ei voi tapahtua ilman niitä. Voihan olla, että tarkastajat ovat urautuneet joihinkin rutiineihin tarkastusten kulussa, mitkä saattavat tilallisista tuntua huonolta. Mutta palautteen ansiosta niitä voi muuttaa, jos mahdollista.

Alueellamme tehdään perus- ja jälkitarkastukset mukaan lukien vuosittain lähes sata eläinvalvontakäyntiä tiloille. Näissä valtaosassa kohtaaminen sujuu onnistuneesti ja hyvässä hengessä.

Esimerkkinä kohtaamisten moninaisuudesta ja herkkyydestä käynee tilanne, jossa oltiin muutama vuosi sitten. Viikonloppuna oli ollut läheisen ystäväni hautajaiset ja maanantaina lähdettiin tarkastuksia tekemään. Suru puristi vielä kurkkua, mutta itsensä oli vain pakotettava keskittymään perustehtävän suorittamiseen. Etukäteen ilmoittamaton käynti jännittää aina, mutta tilanne sai jännityksen vielä kiristämään otettaan. Heti ensimmäisessä paikassa isäntä olikin kotosalla ja pihapiirissä, joten tarkastus saatiin käyntiin. Harmittelin mielessäni, kuinka epäonnistuin tunteiden järjestykseen saamisessa ja oma työn tekeminen tuntui kankealta.

Siinä sitten isäntä alkoi kertoa, että hän oli usein jännittänyt koska ensimmäinen tarkastuskerta osuisi hänen kohdalleen. Ja nyt kun se sattui, sattui se huonoimpaan mahdolliseen ajankohtaan, koska heillä oli ollut juuri viikonloppuna lähisukulaisen hautajaiset ja ajatukset vielä niissä. Hän lisäsi vielä, että varmaankaan te tarkastajat ette jännitä mitään käyntiä, kun on vuosien rutiini takana.

Saman kaltainen kokemus samaan aikaan sai aikaan sen kuuluisan ”saman taajuuden” löytymisen. Ymmärrys toisen tilanteen huomioon ottamisessa toimi tässä kaksisuuntaisesti ja helpotti tarkastuksen suorittamista jännityksen hälvenemisen myötä. Sanonnan siitä, että emme voi tietää toisen elämästä mitään, ellemme kulje hänen kengissään päivän matkaa, soisi aina muistettavan. Jokaisessa kohtaamisessa.

 
Arja Veikkolainen
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Maaseutuyksikkö

 

 

Paarmojen kanssa pelloilla – ote määräaikaisten peltovalvojien mietteistä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen palkataan vuosittain noin 10 määräaikaista peltovalvojaa puolen vuoden työsuhteeseen. Me määräaikaiset olemme jokainen hieman erilaisia ja meillä on erilaiset työtavatkin. Olemme viikossa keskimäärin kaksi päivää toimistolla ja kolme päivää maastossa. Riippuu vähän valvottavista tiloista, miten monta tilaa käymme viikossa. Välillä yhdellä tilalla voi mennä koko viikko.

Maatiloilla peltovalvonnoissa tarkastamme mm. peltojen pientareet, suojakaistat, viljellyn kasvin ja tarvittaessa mittaamme lohkon gps:n avulla. Valvontakäyntiin kuuluu olennaisesti hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa. Valvojan on vastattava asiakkaan asiointia koskeviin kysymyksiin. Jos valvoja ei osaa vastata, niin hänen on selvitettävä asia. Tulevaisuudessa peltovalvonnat tulevat muuttumaan tekniikan kehittymisen myötä. Vähitellen monitorointi eli jatkuva satelliittikuvien analysointi tulee pinta-alatukien valvontamenetelmäksi. Monitorointi tulee osittain korvaamaan maastossa tapahtuvaa valvontaa sellaisissa tukijärjestelmissä, jotka ovat monitoroitavissa. Myös dronea tullaan hyödyntämään peltovalvonnassa.

peltovalvonta, määräaikaset valvojat, paarmat

Tunteiden kirjo on ollut laaja peltovalvontojen aloittamisen jälkeen. Päällimmäisenä ajatuksena tulevien viikkojen sääkarttoja katsellessa on se, että helle on ottanut yliotteen. Aloitamme päivämme mahdollisimman varhain, jolloin työskentelyolot maastossa ovat vielä inhimilliset. Tosin muutamina aamuina olen havainnut olevani hiestä märkä jo ennen kello yhdeksää, sillä aurinko on porottanut taivaan täydeltä, tuntematta minkäänlaista sääliä meitä valvojia kohtaan. Armottoman auringon vielä kestäisi, mutta viheliäiset paarmat, niitä en voin sietää! Ne hyökkäävät armeijan lailla puolen päivän jälkeen. Vaaditaan siis lehmän hermoja, jotta kykenee myös ajattelemaan samalla kun ärsytyskynnys on ylitetty moneen kertaan. Loppupäivä meneekin paarmoja huitoessa, nestettä tankatessa, hikeä pyyhkiessä ja tuntiessa kiitollisuutta ilmastoitua autoa kohtaan.

Onneksi valvontoihin sisältyy myös onnen ja ilon hetkiä. Voi sitä riemua, kun pientareiden leveys on kohdillaan, tai kun kasvustot ovat tasaisia ja runsaita tämän haastavan kevään ja alkukesän jäljiltä. Eipä sitä valvoja kauniina, paarmattomana kesäaamuna voisi enää onnellisempi olla.

Toivotamme kaikille viljelijöille sateen rikastuttamaa, mutta sadonkorjuukeleiltä suotuisaa loppukesää!

Terveisin Etelä-Pohjanmaan määräaikaiset valvojat Ari, Laura ja Terhi

Valvonnan mietteitä vuoden vaihteessa

lehmat_laitumella

Vuoden valvontakausi lähenee loppuaan. Tarkastajat ovat siirtyneet maastosta toimistolle valmistelemaan talvikautisia valvontoja sekä kirjaamaan raportteja ohjaaville virastoille. Eläinvalvojat ovat maakunnassa koulutuskierroksella kertomassa tulevan vuoden Eläinten hyvinvointikorvauksen hausta ja Evira-tarkastajat kiertävät vuoden viimeisiä siementarkastuksia sekä saha-ja puupakkaustarkastuksia.

Myös toimistolla tuki-ja tarkastusryhmän käytävä on hiljentynyt. Pääosalla valvontakauden määräaikaisilla tarkastajilla on työsuhde tällä kertaa ELY-keskuksessa päättynyt ja he ovat siirtyneet omille tahoilleen. Näin rekrytoivana henkilönä aina tässä vaiheessa toivoo että mahdollisimman moni olisi käytettävissä myös tulevana vuonna, jotta osaaminen ei pääsisi karkuun. Tietenkin ymmärrän myös sen että jokainen etsii pidempiä työmahdollisuuksia maakunnasta.

Mennyt vuosi ei ole ollut helpoin meidän viljelijäasiakkaille. Kasvukausi oli todella haasteellinen ja tuotteiden hinnatkaan eivät ole lähteneet nousuun toivotulla tavalla. Tätä taustaa nähden valvontojen vastaanotto tiloilla on ollut todella positiivista. Tietenkään tarkastajan saapuminen tilalle ei ole kaikkien toivotuin vieras, mutta yhteisellä keskustelulla on asiat aina saatu etenemään. Tästä suuri kiitos viljelijöille!

Myös positiivista viestiä on valvontarintamalta. Valvonnat saatiin tänä vuonna suoritettua hyvin aikataulussa koko valtakunnassa ja tämä mahdollisti sen että viljelijätukien maksuaikataulua voitiin aikaistaa muutamilla viikoilla. Mavi pystyi maksamaan kansalliset tuet sekä luonnonhaittakorvauksen loppuosan tänä vuonna marraskuussa edellisten vuosien joulukuun sijaan. Tätä kirjoittaessa on perus-, viherryttämis- ja nuorten viljelijöiden tuki maksatuskeräilyssä ja jouluviikolla maksuvuorossa ovat EU nautapalkkioiden ennakot ruokintapäivien perusteella ajanjaksolta 1.1 – 15.9.2017.

Tulevaakin vuotta varten on valvontasuunnitelmat ja tarvittavat resurssilaskelmat tehty. Tämän hetken tiedon mukaan valvontamäärät pysyvät samalla tasolla tämän vuoden kanssa ja resurssit näyttävät olevan riittävät. Eli tulevanakin vuonna tarkastajat soittavat tiloille, kertovat tilan osuneen valvontaan tai eläintarkastajat saapuvat tilalle pääosin ennalta ilmoittamatta. Mutta jos tilallesi tai yritykseesi tarkastus kohdistuu, niin älä säikähdä, vaan ota tarkastuksesta irti myös neuvonnallinen puoli. Tarkastajat vastaavat mielellään tukiehtoihin ja valvontoihin liittyviin kysymyksiin. Ja jos vastausta ei löydy heti, niin vastaus selvitetään ja asiaan palataan myöhemmin.

Tähän loppuun laitan vielä linkin youtube videoon; Pinta-alamittauksen lyhyt historia, jonka on tehnyt Etelä-Savon ELY-keskuksen valvontaryhmä. Videolla esitellään eu-aikana käytössä olleita mittaustapoja eu-ajan alusta tähän päivään. Videolta puuttuu ainoastaan aivan ensimmäisinä vuosina käytössä olleet pistepoletit.

 

Rauhallista Joulunaikaa ja Hyvää tulevaa vuotta!

Toivottaen

 

 


Harri Väisänen
Tarkastuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Valvontaa, valvontaa…

ELY-keskuksen tarkastajat suorittavat tiloilla viljelijätukien ja täydentävien ehtojen pelto- ja eläinvalvontaa läpi vuoden. Eläinvalvonnoilla käydään tilakäynteinä koko vuoden ajan ja tilalla tehtävät peltovalvonnat tehdään lumettomaan aikaan. Lumien ollessa maassa peltotarkastajat käyvät läpi edellisenä kesänä valvottujen tilojen ympäristökorvauksen kirjanpitoa.

Kuluvan vuoden kokotilavalvonnat olemme aloitelleet heinäkuun alussa ja viitisen prosenttia alueemme viljelijöistä on saanut tai tulee saamaan soiton ELY-keskuksesta. Tarkastaja aloittaa yleensä puhelun sanoilla: ”Tarkastaja X ELY-keskuksesta hyvää päivää! Oisko Teillä hetki aikaa jutella?”. Puheluun vastannut isäntä tai emäntä yleensä toteaa hetken löytyvän, jolloin tarkastaja jatkaa: ”Mavissa on ajettu valvontalistaa ja Teidän nimi on noussut otantaan”. Tästä alkaa tilalla odotus joka on joko enemmän tai vähemmän jännittävä. Osalle tiloista on tarkastus ensimmäinen laatuaan ja toisille tiloille tarkastus on vanhaa rutiinia.

viljapelto_pieni

Valvontatapahtumasta pyrkii tarkastaja luomaan mahdollisimman viljelijäystävällisen. Tarkastettavat asiat on katsottava läpi, mutta pyrimme siihen, että itse tarkastustapahtuma ei rasita tilan toimintaa ja viljelijää yhtään enempää kuin asioiden tarkastaminen vaatii. Tarkastuksen ilmoitusvaiheessa sovimme tarkastuskäynnistä ja kerromme viljelijälle asiakirjat joita on hyvä ottaa esille tarkastuspäiväksi. Laitamme myös listan asiakirjoista ja sovitusta tarkastusajankohdasta sekä tarkastajan yhteystiedot viljelijälle sähköpostiin puhelun jälkeen. Itse valvontakäynnin alussa kerromme viljelijälle tarkastuksen perusteen sekä sen, miten tarkastus etenee.

Valvottavia asioita on monenmoisia ja valvontatapahtuma voi kohdistua moneen eri kohteeseen. Tutuimpia näistä varmaankin ovat tiloilla tehtävät peltoalavalvonnat sekä eläinten rekisteröinnin ja merkinnän valvonta. Näiden lisäksi ELY-keskus suorittaa muun muassa kasvinsuojeluainevalvontaa, hukkakauravalvontaa, siemenkaupan markkinavalvontaa, rehuvalvontaa, lannoitevalmisteiden valvontaa, kasvisten kauppanormien valvontaa sekä ohjaa luomutuotannon tuotantotapavalvontaa.

Jo valvottavien asioiden listasta voi päätellä, että ELY-keskuksen tarkastukset eivät kohdistu aina pelkästään viljelijöihin. ELY-keskuksen tarkastaja suorittaa valvontaa myös teurastamoilla, meijereillä, maatalouskaupoissa, toreilla, puutarhoilla, golf-kentillä, sahalaitoksissa, siemenpakkaamoilla, taimimyymälöissä, kasvihuoneilla, viheralueilla…huh huh!

mansikkakori_pieni

Kaikella tällä valvonnalla ja tarkastuksella täytyy myös olla tarkoitus. Yksi tavoite on tietenkin viljelijätukien maksatuksen varmistaminen. Toinen tarkoitus on, että kuluttaja voi hyvillä mielin ostaa kotimaisia elintarvikkeita. ELY-keskus on mukana varmistamassa, että markkinoilla olevien ja markkinoille tulevien maatalouden tuotantopanokset täyttävät vaatimukset ja markkinoilla olevat kotimaiset elintarvikkeet ovat laadukkaita ja niiden turvallisuus on varmistettu.

Kaunista ja lämmintä kesää blogin lukijoille!

Harri_Vaisanen_IMG_pieni

 

Harri Väisänen
Tarkastuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus