Tulevan Cap 27 -ohjelmakauden muutokset – Lyhyt oppimäärä viljelijätukien osalta

Cap27 valmistelu etenee kovalla tohinalla. Tavoitteena on, että vuoden 2023 alusta voidaan uudet tukijärjestelmät ottaa vaiheittain käyttöön. Ministeriössä kirjoitellaan tukiehtojen asetusluonnoksia ja luonnoksia tipahteleekin useita kappaleita viikossa lausunnolle. Ruokavirasto kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maatalouden yhteistoiminta-alueiden henkilökuntaa sekä myös neuvojia tulevista, vielä kirjoituspöydillä olevista, tukiehdoista. Eli nautimme tällä hetkellä suurta tietotulvaa, ja samalla kuitenkin tiettyä epävarmuutta siitä, mitkä tulevat olemaan lopulliset tukisäännöt ja ehdot.

Mitkä muutokset kannattaa huomioida jo nyt?

Eläinpalkkiojärjestelmien osalta päättyvät toistaiseksi voimassa olevat osallistumisilmoitukset 31.12.2022, joten kaikkien eläintilojen tulee aktivoitua hakemaan eläinpalkkiota ensivuoden puolella. Haut avautuvat alkuvuodesta ja haku suoritetaan vipu palvelun kautta. Toinen tärkeä seikka on eläinpalkkiossa viitepäivä. Tämä tarkoittaa, että ne eläimet, joiden tiedot ovat rekisterissä kunnossa viitepäivänä, ovat palkkioon oikeutettuja kyseisenä vuotena. Joten kannattaa tarkistaa, että eläinilmoitukset ovat ajan tasalla.

Seuraavaksi muutama muutos peltoviljelyn suunnitteluun. Ehdollisuus eli kaikkien tukien perusehdoista tulee muutama asia pohdittavaksi ja toteutettavaksi kaikille tukea hakeville tiloille. Näitä ovat mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, viljelykierto ja vesistön varsille tulevat suojakaistat. Näistä suojakaistat ovatkin jo tuttua ennestään ympäristökorvausjärjestelmässä olleille tiloille. Kasvipeitteisyyskin on tuttua, mutta nyt laskentatapa muuttuu velvoitteen ja maksettavan kasvipeitteisyyden osalta.

Lannoituksen osalta tulee jatkossa sekä typen ja fosforin käytön osalta samat ehdot kaikille tiloille riippumatta siitä hakeeko ympäristökorvausta vai ei. Lannoitetaulukot ovat pääosin tutut nykyisestä ympäristökorvauksesta.

Niin ja mitäs se satelliittimonitorointi sitten tarkoittaakaan? Lyhyt oppimäärä monitoroinnista on, että sillä seurataan peltolohkojen viljelykuntoa.  Monitoroinnilla seurataan myös, että pellolla tapahtuu vuosittain viljelytoimenpiteitä ja lohkolla on tukihakemuksessa ilmoitettu viljelykasvi. Monitoroinnilla ei mitata pinta-aloja. Lohkojen pinta-alat määritellään edelleen ilmakuviin perustuvan digitoinnin perusteella.

Miten valmistaudun tulevaan kauteen viljelijätukien osalta?

Viljelijätukien haku on jatkossa mahdollista vain sähköisesti, joten käy nyt viimeistään hakemassa vipu-tunnukset kunnan maataloustoimistosta. Samoin kannattaa käydä lataamassa kännykkään maksuton Ruokaviraston tarjoama Vipu-App. Vipu-Appin löydät kännykän näytöltä olevasta sovelluskaupasta esimerkiksi Play kauppa tai Apple store. Kyseinen sovellus on jo nyt käytössä ja voit selata sieltä esimerkiksi tämän vuoden lohkotietoja ja tukien maksatuksia. Tämä sovellus tulee olemaan isossa roolissa jatkossa viljelijän ja tukihallinnon tiedonvaihdon välineenä. Ruokavirasto lähettää sovelluksen kautta muun muassa tukiehtoihin liittyviä muistutuksia. Sovelluksella voit myös vastata hallinnon tekemiin monitoroinnin selvityspyyntöihin kuvaamalla peltolohkosi. 

Ja loppuun vielä pari vinkkiä. Nyt kannattaa kiertää ja tarkastaa missä kunnossa ovat useamman vuoden kesannolla, luonnonhoitopeltonurmella ja suojavyöhykkeellä olleet lohkot. Varmista, että niiden viljelykunto on hyvä. Toinen vinkki on, että jatkossa nurmet, joilta ei kerätä, satoa tulee niittää elokuun loppuun mennessä. Joten tarkista, että niittokone on lyönnissä. Näillä parilla vinkillä vältät tulevana kesänä monitoroinnin tuoman selvityspyynnön.

Mutta mistä saan päivitettyä tietoa? Esimerkiksi Ruokaviraston viljelijäuutiskirjeestä, ELY-keskus ja alueen YTAt aloittavat koulutuskierroksen alkuvuodesta, myös neuvontajärjestö ja tuottajaliitto ovat omissa tilaisuuksissaan kertoneet tukiuudistuksesta. Ota seurantaan myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Uutisjyvät-uutiskirje, johon kootaan tärkeitä maaseutuaiheita Etelä-Pohjanmaalta. Ole kuulolla, hae tietoa ja tule tapaamaan myös meitä tukikoulutuskierroksella alkuvuodesta.

Hyvää loppuvuotta! T: Harri

Tilaa Uutisjyvät-uutiskirje (keha.viestitys.fi)

Tilaa Ruokaviraston uutiskirjeitä (ruokavirasto.fi)

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö, maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maatalouden investoinneilla haetaan kannattavuuden parantamista

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli mukana Länsi-Suomen viiden ELY-keskuksen alueella toteutetussa maatalouden investointitukien arviointitutkimuksessa. Tutkimuksen kohteena olivat viljelijät, jotka ovat saaneet investointitukea ajanjaksolla 2014 – 31.7.2019.

Etelä-Pohjanmaa on vahvaa maatalousaluetta, jossa viljelijöiden kehittämisaktiivisuus ja -halukkuus ovat hyvällä tasolla. Investointitukia on haettu innokkaasti viime vuosina ja hakijat ovat kilpailleet rahoituksen saannista. Julkisen rahan sijoittaminen näihin kohteisiin on vahva kannustin elinvoimaisen maatalouden kehittämisessä.

Etelä-Pohjanmaalla tutkimuksessa korostuivat kotieläintalouden rakentamisinvestoinnit, mihin avustusmuotoista tukea on myönnetty eniten. Tuotantorakennusinvestoinnit ovat mittaluokaltaan isoja. Investointien tärkeimpänä tavoitteena nähtiin tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen. Maidontuotantotiloilla korostuivat myös johtamiseen ja töiden organisointiin liittyvät tavoitteet. Investoivat tilat tavoittelevat työn tehokkuuden lisäämistä, työn fyysisen kuormittavuuden vähentämistä, parempaa tuotantovarmuutta ja tuotteiden laatua. Eläinten hyvinvoinnin parantuminen on yhä merkittävämpi osa investointitavoitteita.

Lukumääräisesti eniten oli salaojitusinvestointeja. Salaojitushankkeiden koko kuitenkin vaihtelee paljon ja avustusten määrät jäävät pienemmiksi. Salaojitus on yksi keinoista, jolla viljelijä voi tehostaa peltoviljelyä. Pellon salaojituksella on monia positiivisia hyötytekijöitä: lohkokuvio paranee, jolloin viljely helpottuu ja nopeutuu, pellon viljelyala kasvaa, maan hyvän rakenteen ylläpito helpottuu, maan rakenne paranee, päistehaitta pienenee, rikkakasvi- ja tuholaispaine alenee ja avo-ojien kunnossapitotarve poistuu.

Investointihankkeiden tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin tai melko hyvin. Parhaiten ovat toteutuneet ympäristökestävyyteen liittyvät tavoitteet pellon kasvukuntoon ja tilusrakenteeseen liittyvissä hankkeissa. Kannattavuuden parantamiseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet hyvin noin kolmanneksella investoineista tiloista.

Merkittävällä osalla tuen saajista ei ollut suuria haasteita investoinnin toteuttamisessa. Yleisimmät haasteet liittyivät hallinnon vaatimuksiin (mm. rakennus- tai ympäristölupa) sekä työntekijöiden tai urakoitsijoiden puutteeseen, toimintaan tai näiden kustannuksiin. Investointitukihakemusten käsittelyn yhteydessä on valitettavan usein tilanne, että rakennus- ja/tai ympäristölupahakemus laitetaan vireille vasta tukihakemuksen vireille tulon jälkeen. Lupahakemusten käsittelylle jäävä aika jää liian lyhyeksi, hakemuksia perutaan tai joudutaan hylkäämään lupien puuttuessa.

Tuotannon laajentajilla myös toteutuksen keston venyminen suunnitellusta, kustannusten merkittävä ylittyminen, oma jaksaminen ja ajankäyttö sekä oma osaaminen nousivat niin ikään haasteina esiin. Maatalouden kehittämistavoitteiden yleisimpinä esteinä koettiin heikko ja/tai vaihteleva kannattavuus, oman pääoman puute, lisäpellon saatavuus ja/tai hinta.

Noin joka viidennellä tilalla on tarkoitus toteuttaa laajennusinvestointeja – erityisesti laajentamisen valinneilla tiloilla ja maitotiloilla. Neljänneksellä tiloista on aikomus toteuttaa jotain toiminnan tehostamisinvestointeja. Runsas kolmannes tuen saajista ei joko tiennyt tai ilmoittanut investointiaikomuksistaan.

Tutkimus on tehty ennen Valion julkistamaa tuotantosopimuksiin perustuvaa maidon hinnoittelujärjestelmää, mikä tulee merkittävästi vaikuttamaan maidontuotannon laajentamisinvestointeihin ja sillä on heijastusvaikutuksia myös nautakarja-talousinvestointeihin.

Arvioinnin toteuttivat Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopistosta ja Augurix Oy. Arviointi perustui rekisteri- ja kyselyaineistoihin.

 

Ritva Rintapukka
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus