Pitääkö aina olla kaukokatseinen?

Aika monesti vapaa-ajan ja loman suunnittelussa ajatukset suuntautuvat ulkomaille tai ainakin oman kotimaakunnan ulkopuolelle. Tavoitteena on yrittää löytää jotain uutta ja ennen näkemätöntä, jolloin kohteen etsintä suuntautuu kuin automaattisesti vähän kauemmas. Parin viime viikon aikana olen taas kerran päässyt huomaamaan kuinka paljon tuota uutta ja ennen näkemätöntä on kuitenkin aivan lähellä ja helposti saavutettavissa.

Leader Road Trip

Suomen Leader-toiminta vietti hiljattain 20-vuotisjuhlaansa. Juhlaan liittyen Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät järjestivät ”Vanhassa vara parempi -Road Trip” – kierrokset, joilla esiteltiin kehittämiskohteita, joita Leader-ryhmät ovat olleet tukemassa. Minulla oli mahdollisuus osallistua Leader Liiverin retkelle keskiviikkona 31.8. ja tutustua kehittämiskohteisiin Seinäjoella ja Ilmajoella. Uskomattoman komia oli Joupin kaksifooninkinen tupa pihapiireineen aivan kotinurkilla. Talon olemassaolon olen kyllä tiennyt, mutta en sen restauroitua ja vaikuttavaa kokonaisuutta. Historiallinen talo tarjoaa hienot puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Joupin taloon tutustumisen jälkeen suuntasimme Kitinojan perinnekylään. Tässä vaiheessa joutuu vielä käyttämään vähän mielikuvitusta 12 pohjalaistalon muodostamasta kylästä peltolakean äärellä, kun kaksi taloa on vasta valmiina. Mutta komia kokonaisuus siitä tulee.

wp_20160831_17_29_34_pro

Kitinojalta matka jatkui sitten Ylistaroon, Kriikun myllylle. Sen värikkään tarinan saimme kuulla perustajasuvun jäsenen Erkki Kriikun kertomana. Mylly on alkuperäisessä asussaan ja edelleen myös valmis alkuperäiseen tehtäväänsä eli jauhojen jauhamiseen. Ylistaron jälkeen linja-auto suunnisti Munakan ja Könnintien kautta takaisin Ilmajoelle. Siellä tutustuimme Kyrönjokivarressa sijaitseviin Kulttuurikeskus Herralaan ja sen naapurissa sijaitsevaan Rouvalaan, jossa toimii MLL Ilmajoki ry:n ylläpitämä lapsiperheiden kohtaamispaikka Perhetalo Aurinkoinen.

Merenkurkun maailmanperintökohde

wp_20150813_10_28_36_pro

Toinen lähiseututapahtumani kahden viikon aikana oli osallistuminen Merenkurkun maailmaperintökohteen 10-vuotisjuhlaan Mustasaaressa. Juhla oli hieno ja kertasi hyvin maailmaperintökohteen syntyhistorian ja merkittävyyden. Itse alueella ei käyty, mutta viimeisen vuoden aikana olen käynyt siellä neljä-viisi kertaa. Raippaluodossa olin toki käynyt aiemminkin ja monta kertaa lentänytkin alueen yläpuolella, mutta maailmanperintökohteen ainutlaatuisuus avautui minulle vasta viime kesänä, kun sain tilaisuuden viettää päivän Björköbyssä ja Valassaarilla. Tämän jälkeen olen käynyt alueella sekä perheen että vieraiden kanssa. Havaintona näiltä retkiltä voi todeta, että pääosa alueen kävijöistä oli ainakin näillä kerroilla ulkomaalaisia. Alueen 10-vuotisjuhlassa oli tilaisuus vaihtaa perintökohde-elämyskokemuksia myös vaasalaisten kanssa, jolloin totesimme yhdessä, ettei kohde ole kovin tuttu meille lähellä asuville. Eli lähialuemarkkinoinnin tehostamiselle olisi tässäkin tilausta.

Hyypänjokilaakson patikka

wp_20160910_11_29_16_pro

Hyypänjokilaakson patikka, joka oli minun kolmas lähiseututapahtumani, järjestettiin ensimmäisen kerran 10.9. lauantaina. Patikkareittiä kulttuurimaisemaan oli suunniteltu jo useita vuosia. 19 kilometrin reitti alkoi Katikasta, jonka jyrkkäreunainen kanjoni riittäisi jo yksinään päiväretken kohteeksi. Katikan jälkeen reitti kulki polveillen, vuorotellen laakson molempia reunoja, jolloin jalkaisin kulkien pääsi havaitsemaan laakson syvyyden. Saimme kuulla matkan aikana, että laakson pohjalla on maakerrosten alla ruhjevyöhyke, jossa kallioperä on täysin rikki ja koko laakso on syntynyt tuon ruhjeen ympärille luonnon kulutustyön tuloksena. Sumuisesta säästä huolimatta laakson peltomaisemat olivat hienot. Tähän peltomaisemaan mukavan kontrastin tarjosivat Katikan kanjonin ja jokivarren peikkomaiset metsämaisemat. Patikan järjestäjät kertoivat tavoitteenaan olevan järjestää patikka vuosittain toistuvana tapahtumana, joka minustakin olisi toivottavaa. Tämä Hyypänjokilaakson kokonaisuus täytyy kokea läheltä, auton ikkunasta laakson reunalta vaikutelma jää vaillinaiseksi.

Lyhyenä yhteenvetona voi todeta, että paljon lähikatveen elämyskohteita tarjoutui tarkasteltavaksi aivan kuin vahingossa kahden viikon aikana. Eli aina ei kannata olla kaukokatseinen, ainakaan elämyksiä etsiessä. Todettakoon vielä, että näiden mainittujen kohteiden kehittämistä on ELY-keskus tai sen edeltäjät olleet tavalla tai toisella edistämässä.

soininen_mika

Mika Soininen
Ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus