Kun vesi tulee hanasta ja vessanpönttö vetää

Otamme juomavetemme joko pinta- tai pohjavedestä, joka puhdistetaan ja johdetaan koteihin juomavesiverkostoa pitkin. Kodeissa vesi nuhraantuu ja likaantunut vesi kerätään viemäriverkostoa pitkin jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Puhdistettu vesi johdetaan takaisin vesistöön ja meriin, jossa se on jälleen osa kiertokulkua.
Ihminen ottaa vesilasiin vettä hanasta.
Vedenpuhdistuksen tarkoituksena on taata kaikille suomalaisille puhdasta vettä käyttöönsä sekä juoma- että talousvedeksi. Suomalaiset käyttävätkin puhdasta vettä hyvin paljon, yli 155 litraa päivässä ja suomalainen vesi on maailmanlaajuisestikin erittäin puhdasta. Hyvin toimivasta vesihuollostamme on siksi helppo puhua myös kansainvälisillä areenoilla: pullovesi ei ole tarpeen, kun hanasta saa parempaa.

Puhtaan veden tuotantokustannukset ovat keskimäärin 1,08€/m3 (vesi.fi). Tämä vastaa määrältään 2000 kaupasta ostettua puolen litran vesipulloa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hanavesi on selkeästi parempaa eikä pakatun veden juomiselle ole mitään terveydellistä perustetta.

Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys

Suomessa on kuitenkin koettu tilanteita, joissa pullotettu vesi on ollut korvaamatonta. Esimerkiksi Äänekosken, Porvoon ja Nokian vesikriisit ovat osoittaneet, että pullovedet voivat nousta arvoon arvaamattomaan.

Kuva lehtileikkeistä, joissa kerrotaan Suomessa olleista vesikriiseistä.

Inhimillisten vahinkojen lisäksi verkostojen ikä tuo vesihuoltolaitoksille lähitulevaisuudessa uuden, ison haasteen. Suomen vesihuollossa ollaankin pian uudessa vaiheessa, jossa verkostojen saneerauksista tulee vähitellen kaikkien laitosten arkipäivää.  Kun vesijohtoverkostojen rakenteet ja eri osat vanhenevat, tarvitaan keinoja arvioida verkoston kuntoa ja saneeraustarvetta sekä varautumista erilaisiin vesihuollon häiriöihin. Suomessa vesijohtoverkoista 6-prosenttia on erittäin huonossa kunnossa (ROTI19). Tästä huolimatta Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu.

Kuva viemäriverkoston sisältä ja vesiputken sisältä.Kuvassa työmies seisoo kuopassa, jossa on kaivettu esiin vesijohtojen liittymäkohta.  

Häiriötilanteisiin varautuminen

ELY-keskuksissa on noussut yhtenä tärkeänä painopisteenä vesihuollon strategiassa kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyö ja häiriötilanteisiin varautuminen. Suomessa on vesihuoltolain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia n. 1100 kappaletta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen kolmen maakunnan alueella näitä laitoksia on 160 kappaletta.
Suuresta laitosmäärästä huolimatta varautuminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on hyvässä tilassa. 160 laitoksesta yli 90% on laatinut ajan tasalla olevan häiriötilannesuunnitelman. Asukasluvulta tämä vastaa yli 96% kolmen maakunnan alueen asukkaista.

Graafinen ympyräkuva häiriötilannesuunnitelmien tilanteesta Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Tavoitteena hallittu muutos, ei ongelmien kautta

Kunnan tehtävä on varmistaa, että sen alueella on toimivat talous- ja jätevesipalvelut. Vesihuollon haasteet eivät kuitenkaan ratkea vain panostamalla saneerauksiin tai laatimalla viranomaisen pyynnöstä paremmat häiriötilannesuunnitelmat, vaan siihen tarvitaan alan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on, että vesihuoltokentällä voisi olla suurempi rooli esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, kiertotalouden edistämisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä.

Jos toimimme oikein, jätevesikään ei ole enää jatkossa kustannus, vaan resurssi, joka sisältää vettä, ravinteita ja energiaa. Erilaiset kokeiluhankkeet, innovatiiviset hankinnat ja yhteistyön lisääminen luovat mahdollisuuksia alalle ja turvaavat samalla myös oman vesihuoltomme toimintakyvyn.

Piirroskuva, joka kertoo siitä, että wc-pönttöön saa laittaa vain wc-paperia ja kaikki muut roskat kuuluvat wc:n roskakoriin.
Jokainen voi omalla toiminnallaan myös arjessa vaikuttaa viemäriverkostojen ja puhdistamoiden toimintaan ja näin myös vesistöjen tilaan.
Ethän laita vessanpönttöön mitään sinne kuulumatonta?

 

 


Sirpa Lindroos
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Nico Karlström
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tulvariskienhallinnassa ja vesienhoidossa arvostetaan yhteistyötä

Tulvariskien hallinnan suunnittelusta ja vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä oli käynnissä kuuleminen heinäkuun alkuun saakka. Suunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein, ja nyt oli mahdollista antaa lausunto tai vastata kyselyyn ja kertoa, mihin seuraavalla suunnittelukaudella tulisi kiinnittää huomiota. Saatu palaute otetaan huomioon tulvariskienhallinnan ja vesienhoidon suunnittelussa ja toimenpiteissä.

Tulvariskeistä haluttiin kuulla, ovatko merkittävät ja muut tulvariskialueet rajattu oikein. Ovatko kansalaiset, kunnat ja järjestöt samaa mieltä ELY-keskuksen ehdotuksen kanssa siitä, missä tulvariskialueita on, ja kuinka merkittäviä tulvat ovat?

Tulvariskien osalta alueiden rajauksiin oltiin pääosin hyvin tyytyväisiä. Muutamia uusia alue-ehdotuksia ilmeni, sekä mainintoja tulvista määritettyjen tulvariskialueiden ulkopuolella. Näihin alueisiin saatiin mainintoja:

  • Uusiksi merkittäviksi tulvariskialueiksi ehdotettiin Lapuanjoella Lapuan ja Kauhavan alueita ja Tiukanjoella useita alueita
  • Uusikaarlepyytä ehdotettiin nimitettävän muuksi tulvariskialueeksi
  • Lisäksi tulvahaittoja mainittiin muodostuvan Perhonjoella, Kruunupyyjoella ja Kitinojan lähettyvillä

Vuoden 2012–2013 tulvien jälkeen Lapväärtinjoen rantaan rakennettiin tulvaseinäkettä asutusta suojaamaan.

Myös ELY-keskuksen nimeämien tulvariskialueiden laajennusta toivottiin. Sen sijaan mikään taho ei ehdottanut tulvariskialueita pienennettäviksi. Tehtyihin lisäyksiin edelliseltä kierrokselta oltiin hyvin tyytyväisiä. Tulvariskien hallinnan ja tavoitteiden katsottiin olevan yleisesti ottaen kohdallaan.

Vesienhoidon osalta haluttiin kuulla mm. ovatko suunnitelmien keskeiset kysymykset oikein määritettyjä, ja miten toimenpiteitä voitaisiin edistää.

Pääosin keskeisiä kysymyksiä pidettiin oikeina. Keskeisiin kysymyksiin ehdotettiin nykyisten kohtien lisäksi esimerkiksi vesienhoidon rahoituslähteiden varmistamista, Pohjanmaalla happamien sulfaattimaiden haittojen vähentämistä ja ehkäisemistä, ilmastonmuutoksen myötä aiheutuvien vedenlaadun muutoksien minimoimista sekä keskeisten kysymysten tarkempaa painotusta johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Yhdenkään keskeisen kysymyksen merkitystä ei kritisoitu, mutta alueellisia eroja tärkeimmissä asioissa saatettiin todeta.

Lausunnon antajat olivat huolissaan maatalouden, metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Osan mielestä näiden sektoreiden vaikutusta vesistöihin on liioiteltu, ja elinkeinoja tulee voida harjoittaa. Ojitus oli erittäin ajatuksia ja tunteita herättävä aihe. Useampi mainitsi jätevedenpuhdistamot ja niiden toiminnan tehostamisen, sekä huomion kiinnittämisen lääkejäämien ja mikromuovien poistoon jätevedestä välttämättömänä. Myös pohjavesien suojelu näyttäytyi tärkeänä. Tiedottamista, mitattua tietoa ja seurantaa toivottiin lisää.

Monet pitivät rahoituksen ja resurssien puutetta vesienhoidon uhkana. Rahoituksen varmistamista pidettiin tärkeänä, jotta vesienhoidolliset toimenpiteet olisivat riittäviä ja niitä voitaisiin toteuttaa pitkällä tähtäimellä. Resurssien suuntaamisesta annettiin myös toiveita ja ehdotuksia. Monen mielestä resurssit ja sitä myötä toimenpiteet tulisi kohdistaa herkimmille vesistöalueille tai alueille, joissa toimenpiteillä on eniten vaikutusta, tai joissa vesien hyvän tilan tavoite on kauimpana. Erityisen paljon vastauksissa painotettiin toimenpiteiden kustannustehokkuuden merkitystä. Tähän liittyen toimenpiteiden toivottiin olevan ennakoivia, sillä haittojen ennaltaehkäisy on usein kustannustehokkainta.

Lausunnon antajilla oli ristiriitaisia näkemyksiä siitä, millainen vapaaehtoisten toimijoiden roolin tulisi olla. Osan mielestä vesienhoidon painopisteen tulisi olla vapaaehtoisissa toimissa ja osan mielestä ei pidä jättää niin paljoa vastuuta vapaaehtoisille. Saatettiin toivoa tiukempia ympäristölupia tai muuta lainsäädäntöä turvaamaan vesien tilaa. Lisäksi vapaaehtoisten kerrottiin tarvitsevan asiantuntija-apua. Erään lausunnon mukaan viranomaisten tulee nähdä neuvonanto asiakaspalveluna, ja tehdä vesiensuojelu yksityisille ja yrittäjille mahdollisimman helpoksi. Tämä tarkoittaisi neuvontapalveluiden selkeyttä ja apua toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Molempien kuulemisten lausunnoissa painotettiin yhteistyön merkitystä. Toisena tärkeänä teemana nähtiin ilmastonmuutos ja sen huomioon ottaminen. Vesienhoidon ja tulvariskienhallinnan tärkeydestä lausujat olivat yhtä mieltä.


Mona Nykamb
Harjoittelija, Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mitä ne pohjavesialueet oikein ovat?

PohjavesialuekylttiPohjavettä muodostuu, kun sadevesi tai lumen sulamisvesi imeytyy maahan. Vesi valuu pikku hiljaa painovoiman vaikutuksesta maassa alaspäin. Hiljalleen vesi täyttää kaikki maarakeiden väliset huokoset ja kallioperän raot. Muodostaessaan yhtenäisen vesimassan enemmän tai vähemmän tiivistä pohjaa vasten vesi alkaa maan sisällä valua maarakeiden väleissä kohti maastollisesti alimpia kohtia. On erityisen tärkeää ymmärtää, että pohjavettä on maaperässä kaikkialla ja sen hidas valunta ylläpitää jokien ja purojen virtaamaa erityisesti kuivina aikoina.

Mitä ne pohjavesialueet sitten ovat? Miksi puhutaan pohjavesialueista, jos pohjavettä on joka paikassa maaperässä?

Suomen maankamara on hyvin erilainen kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Meillä on ikivanha kallioperä, jota verhoaa hyvin nuori maaperä. Kallioperä on kovaa ja tiivistä. Kallioperän kivilajeissa ei ole avoimia huokosia, joihin vesi voisi imeytyä. Kallioperässä vesi kerääntyy ja liikkuu pääasiassa vain siihen rapautumisen myötä syntyneissä raoissa.

Kallioperän päällä on irtonaisten maalajien muodostama kerros. Se on muinaisten jäätiköiden taakseen jättämää. Useat jäätiköitymiset ovat raastaneet kallioperäämme ja kerrostaneet siitä irronneen kiviaineksen erilaisiksi maaperämuodostumiksi. Vettä imeytyy vaihtelevia määriä erilaisilla nopeuksilla eri maalajeihin. Parhaiten vesi imeytyy karkearakeisiin maalajeihin, kuten soraan ja hiekkaan. Imeytyminen on sen sijaan hidasta siltti- ja savimaalajeihin. Moreeniin vesi imeytyy vaihtelevammin.

Kasalankangas

Pohjavettä on siis kaikkialla, mutta parhaita pohjavesialueita ovat sora- ja hiekkamuodostumat. Sadevesi imeytyy niihin tehokkaasti muodostaen runsaasti helposti pumpattavissa olevaa pohjavettä. Missä meillä on tällaisia alueita?

Soraa ja hiekkaa on kerrostunut jääkauden aikana ja erityisesti sen loppuvaiheessa, kun jäätikön sulamisvedet kerääntyivät jään alla suuriksi uomiksi. Niiden sijainti näkyy nykyisin harjuina. Virtaava vesi kerrosti uoman pohjalle pyöristyneitä kiviä, soraa ja hiekkaa. Harjut ovat siis entisten jäätikköjokien pohjia.

Pohjanmaa_maaperakartta

Yllä oleva karttakuva on ote Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemasta Suomen maaperäkartasta. Tummanvihreällä värillä on merkitty harjut ja soraa ja hiekkaa sisältävät muodostumat. Ne sijaitsevat Pohjanmaan rannikkoalueella luode-kaakko -suuntaisina. Rantavoimien siirtelemät hiekat ja sorat on merkitty oranssilla. Moreeni on merkitty vaalean ja tumman ruskealla ja turvekerrostumat harmaalla. Kalliomaat näkyvät punaisina. Sinisellä värillä kuvataan hienorakeisia maalajeja kuten savi ja siltti.

Harjut ja muut karkearakeisia maalajeja sisältävät muodostumat ovat parhaita pohjavesialueita, joista voimme saada suurelle ihmisjoukolle talousvettä. Tällaisia on Suomen pinta-alasta kuitenkin vain noin 5 %. Etelä-Pohjanmaan erikoisuus ovat savi- ja silttikerrostumien alla piileskelevät hiekat ja sorat. Niitä löytyy mm. Kurikasta.

Pohjavesialueita on Suomessa luokiteltu ja rajattu jo 1970-luvulta asti. Kartoitus perustui hallinnon käytäntöihin aina vuoteen 2015 asti, jolloin luokitus ja alueiden rajaaminen tuli lakisääteiseksi. ELY-keskukset vastaavat tästä työstä. Koko Suomessa on parhaillaan käynnissä pohjavesialueiden luokituksen ja rajaamisen tarkistamistyö. Pohjavesialueet luokitellaan tärkeisiin (luokka 1) ja muihin vedenhankintaan soveltuviin (luokka 2). Samalla selvitetään pohjavedestä suoraan riippuvaiset arvokkaat luontoympäristöt, joita ovat esimerkiksi lähteet ja tihkupinnat. Jos tällaisia luonnontilaisia pohjavedestä suoraan riippuvaisia suojeltuja ekosysteemejä löytyy pohjavesialueiden liepeiltä, saa pohjavesialue vielä lisämerkinnän E.

Pohjavesialueita on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella noin 460 kpl ja niiden osuus on vain 3,7 % maakuntiemme pinta-alasta.

 

Kirjoittaja

 

Anne Petäjä-Ronkainen
Hydrogeologi
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjavesi, iso-P

Pohjavesi. Sitä on piilossa lähes kaikkialla jalkojemme alla olevassa maa-  ja kallioperässä. Näemme Pohjavedestä parhaiten vilauksia silloin, kun se purkautuu maanpinnalle lähteinä, mutta Sitä purkautuu maan uumenista myös muualle, kuten soihin, puroihin, jokiin ja järviin.

Suomessa suurin osa käyttämästämme talousvedestä on Pohjavettä. Pohjanmaalla, Vaasan kaupungissa, on käytössä ns. pintavesilaitos, jossa puhdistetaan Kyrönjoen vettä talousvedeksi. Sinäkin siis käytät Pohjavettä päivittäin. Kun avaat hanan keittääksesi pannullisen kahvia, käyt suihkussa tai peset pyykkiä. Jopa silloin, kun vedät vessan. Tuleeko Pohjavesi siis hanasta? Jossain hanan ja putkiverkoston ”toisessa päässä” sijaitsee kaivo. Se voi olla omalla pihamaallasi, tai jossain hyvinkin kaukana – Pohjavesialueella.

Pohjavesialue on tuhansia vuosia sitten jääkauden tuloksena kerrostunut maaperän muodostuma – yleensä harju, jossa maalajit ovat sopivan karkeita siihen, että sade- ja sulamisvedet imeytyvät hyvin, ja samalla maakerrosten paksuus on niin suuri, että Pohjavettä muodostuu runsaasti, ja sitä jää niin sanotusti varastoon tähän pohjavesimuodostumaan, eli akviferiin. Pohjavesimuodostuman tulee myös olla pinta-alaltaan riittävän suuri, jotta Pohjavettä riittää useamman talouden käyttöön. Joillain alueilla myös kallioperän ruhjeisiin ja rakoihin voi varastoitua suurempia määriä Pohjavettä. Näiltä vedenhankintaa varten tärkeiksi luokitelluilta 1-luokan pohjavesialueilta otetaan vettä kylien ja kaupunkien veden tarvetta varten.

Koska meidän tulee varautua kasvaviin ihmisjoukkoihin, ja ennakoida erilaisia onnettomuus- ja kriisitilanteita, on Suomessa kartoitettu myös vedenhankintaan soveltuvia 2-luokan pohjavesialueita. Ne ovat samanlaisia maaperän muodostumia kuin vedenhankintakäytössä olevat pohjavesialueet, ne vain eivät juuri tällä hetkellä ole vedenottokäytössä, esimerkiksi hankalamman sijaintinsa takia. Vuonna 2015 voimaan tulleen vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutoksen myötä saimme Suomeen uuden pohjavesialueluokan: E niin kuin Ekosysteemi. Tämä E-merkintä voi olla lisätietona myös 1- ja 2-luokan pohjavesialueissa. Näillä alueilla sijaitsee tunnettu luonnonsuojelualue, tai metsä- tai vesilain mukaan suojeltu lähde, ja niiden pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen pohjaveden vaikutuksesta. Tällaisella alueella yleensä piilossa olevan Pohjaveden vaikutus siis näkyy selvemmin niillä esiintyvien kasvi- ja eläinlajien takia.

Pohjavettä, ja erityisesti pohjavesialueita suojellaan ympäristönsuojelu- ja vesilaissa olevilla määräyksillä. Pohjaveden pilaamiskielto koskee kaikkea maaperässämme olevaa pohjavettä. Vedenhankintakäytössä olevan pohjaveden määrää ei myöskään saa vähentää. Näiden määräysten noudattamista valvovat ympäristöviranomaiset ELY-keskuksissa ja kunnissa. Koska pohjavesialueilla maaperä soveltuu hyvin myös rakentamiseen, ja rakentamiseen parhaiten soveltuvat ainekset sijaitsevat usein pohjavesialueilla, aiheutamme toimillamme useita riskejä Pohjavedelle. Lista on pitkä, mutta esimerkiksi jätevedet, öljyt ja torjunta-aineet kaikki sisältävät Pohjavettä pilaavia aineita tai bakteereita. Näiden aineiden joutuminen kaivoon saattaa tehdä vedestä juomakelvotonta pidemmäksikin aikaa. Laajojen alueiden päällystäminen vähentää muodostuvan pohjaveden määrää. Pohjaveden määrää voi vähentää myös ojan kaivaminen, mikä saattaa aiheuttaa purkauman, josta pohjavesi pääsee pakoon varastostaan.

Työni on suojella Pohjavettä, yhtä arvokkaimmista luonnonvaroistamme. Samalla työni on suojella Sinunkin oikeuttasi puhtaaseen juomaveteen. Harva pääsee pröystäilemään sillä, että huuhtoo kultaakin kalliimpaa ainetta pöntöstä alas – joka päivä.


 

Maiju Ikonen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pienistä puroista kasvaa suuri joki

Kohta on vihdoinkin taas kesä! Monet ovat jo suunnitelleet kesälomaviikkonsa ja odottavat kesämökille pääsyä tai uuden matkakohteen tutkimista auringosta ja uimisesta nauttien. Kesäkuukausina kesävieraat ja turistit kansoittavat taas rantoja. Ihmiset ovat kautta aikojen viettäneet aikaa vesistöjen äärellä ja asettuneet asumaan niiden lähelle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen asutukselle tunnusomaista on sen keskittyminen nauhamaisesti jokien ja järvien varteen. Vesistöjä on aikoinaan käytetty vilkkaasti esim. kalastukseen ja puutavaran kuljettamiseen. Nykyään vesistöjä käytetään lähinnä virkistysmielessä sekä viihtyisyyden lisäämiseksi.

Suomessa jätevesipuhdistuksen säännöksistä on keskusteltu pitkään eduskunnassa ja hallituksessa sekä sanomalehdistössä aina ruohonjuuritasolle asti. Haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistuksen lainsäädäntö on muutettu useaan otteeseen ja muutoksia on taas tulossa. Monet kysyvät ”Miksi jätevettä on ylipäätään tarpeen puhdistaa?”.

Yksi kotitalous tuottaa vuodessa runsaasti jätevettä, joka on peräisin keittiöstä, kylpyhuoneesta ja wc:stä. Jätevesi sisältää vaarallisia bakteereja ja jäteveden fosfori- ja typpitasot ovat luonnolle haitallisen korkeita – ja pitkällä tähtäimellä myös ihmisille vaarallisia. Vaaralliset aineet kulkeutuvat hitaasti pohjaveteen, mutta vahingoittavat nopeammin myös vesistöjä ja talousvesikaivoja. Liian korkeat ravinnemäärät vesistöissä johtavat rehevöitymiseen, mikä puolestaan aiheuttaa leväkasvua vedessä, kuten esim. myrkyllisiä sinileviä. Sinilevät, tai oikeammin sanottuna syanobakteerit, voivat olla ihmisten ja eläinten terveydelle haitallisia.

vessakuva

ELY-keskuksen alueen (Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan) vesistöjen ekologinen tila on erityisesti lähellä rannikkoa tyydyttävä, välttävä tai jopa huono, ja hyvän tilan saavuttaminen vaatii toimenpiteitä kaikilla alueilla. Vesien laadun heikentäjät ovat lähinnä rehevöityminen, kiintoaineet, happamat sulfaattimaat sekä vesistöjen rakenteen muutokset, kuten padot ja perkaukset. Ravinnekuormitus ja kiintoaineet ovat peräisin maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta. (Vesien tila hyväksi yhdessä, raportit 102/2015)

ekologinen luokittelu epo kaksikielinen

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella on lukuisia vesistöjä ja pohjavesialueita sekä pitkä pohjois-eteläsuuntainen rannikkokaistale Kokkolasta Kristiinankaupunkiin. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alueella liittymisprosentti jätevedenpuhdistamoihin on noin 67 % suhteessa asukaslukuun (2012). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on vähiten liittyjiä jätevesiverkostoon. Meidän alueellamme jätevesiverkostojen laajentamistarpeet ovat olleet suurempia kuin muualla massa, joten siksi verkostojen laajentamistoimet ovatkin olleet vilkkaita eri puolella ELY-keskuksen aluetta. Jätevesiverkostojen ulkopuolelle jää jokseenkin tiheään asuttuja alueita, joihin on järkevää laajentaa verkostoja. Viime vuosina elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on omalta osaltaan keskittynyt jätevesiverkostojen laajentamisen edistämiseen tiheään asutuille alueille vesistöjen ääreen sekä pohjavesialueilla.

Valtakunnallisen jätevesiohjelman perusteella ELY-keskus on vuosina 2012 – 2016 omalla toiminta-alueellaan myöntänyt vesihuoltoavustusta kunnallisille jätevesiverkostoille yhteensä noin 4,6 M€. Tämän myötä yli 5000 kiinteistöä on voitu liittää jätevesiverkkoon samalla kuin on luotu mahdollisuudet alueiden jatkokehitykselle tulevaisuudessa. Vuosina 2012 – 2016 myönnettiin avustusta noin 10 M€ siirtoviemäreille ja yhdysvesijohdoille mm. Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla sekä Suupohjassa (Närpiö-Teuva-Kaskinen). Valtioneuvoston mukaan uusille vesihuoltohankkeille ei enää myönnetä valtionavustuksia vuoden 2016 jälkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Pjelax, Närpiö. Manuela Tigerstedt, 2016.

 

 

 

 

Merkittävä osa asutuksesta sijaitsee kuitenkin harvasti haja-asutusalueilla, ja näillä alueilla jätevedenkäsittely tapahtuu jatkossakin kiinteistökohtaisesti, mikä useimmilla kiinteistöillä, etenkin herkkien alueiden läheisyydessä, vaatii toimenpiteitä jätevedenkäsittelyn tehostamiseksi.

Vuodesta 2012 on järjestetty systemaattista jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla ELY-keskuksen toiminta-alueella. Vuosina 2012 – 2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt avustusta yhteensä 662 500 € Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Tähän asti hankkeessa on tehty 2900 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Hanke jatkuu vuonna 2016 ja suuntaa tänä vuonna toimintaansa uusiin kuntiin.

Jässikartta

 

Kunnat, joissa on annettu Jässi-hankkeen kiinteistökohtaista neuvontaa vuosina 2012 – 2015 (Karttapohja: Maanmittauslaitos 06/2015)

 

 

 

 

Toivotan kaikille oikein mukavaa ja lämmintä kesää. Toivottavasti saatte nauttia ihanista uintiretkistä puhtaissa vesissä!

strand (002)

Skuthalla_Jenny_pieni

 

Jenny Skuthälla
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

********************************************************

Många bäckar små gör en stor å

Snart är det äntligen sommar igen! Många har redan planerat in vilka sommarveckor man ska vara ledig och ser fram emot att få fara ut till sommarstugan eller upptäcka ett nytt resmål där man får njuta av sol och bad. Under sommarmånaderna befolkas åter stränderna av sommargäster och turister. Folk har i alla tider varit intresserade av att vistas och bosätta sig kring vattendragen. Karaktäristiskt för bosättningen i Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbottens område är att den är koncentrerad i form av band längs älvar, åar och sjöar. Vattendragen har i tiderna använts flitigt för bl.a. fiske och transport av virke. Idag används vattendragen främst i rekreationssyfte och för att höja trivselfaktorn.

Bestämmelser kring avloppsreningen i Finland har debatterats under en längre tid i riksdag och regering samt i dagspressen ända ner till gräsrotsnivå. Lagstiftning gällande avloppsrening i glesbygd har ändrats ett antal gånger och ändringar är åter på tapeten. Många ställer sig frågan ”Varför behöver man överhuvudtaget rena sitt avloppsvatten?”

Ett hushåll producerar varje år mängder med avloppsvatten från kök, badrum och toalett. Detta vatten innehåller farliga bakterier och en hög halt av fosfor samt kväve som är skadliga för naturen – och i långa loppet även för oss människor. De farliga ämnena tar sig långsamt ner till grundvattnet men skadar i snabbare takt även vattendrag och hushållsvattenbrunnar. För höga mängder näringsämnen i vattendrag leder till övergödning vilket i sin tur gynnar tillväxt av olika alger i vattnet, bl.a. giftiga blågröna alger. Blågröna alger, eller rättare sagt, cyanobakterier kan vara hälsofarliga för människor och djur.

vessakuva

Den ekologiska statusen för vattendragen inom NTM-centralens område (Österbotten, Mellersta Österbotten och Södra Österbotten) är speciellt närmare kusten måttlig, otillfredsställande och t.o.m. dålig och för att uppnå ett gott tillstånd krävs åtgärder på alla områden. Faktorer som försvagar vattnens kvalitet är främst övergödning, belastning av fasta substanser, sura sulfatjordar samt förändringar i vattendragens struktur, såsom dammar och rensningar. Belastningen av näringsämnen och fasta substanser härstammar från jordbruk, glesbygdsbosättning, skogsbruk och torvtäkter. (Tillsammans för god vattenstatus, rapporter 102/2015)

ekologinen luokittelu epo kaksikielinen

Inom Närings-, trafik- och miljöcentralens område finns många vattendrag och grundvattenområden samt en lång kustremsa från Karleby i norr till Kristinestad i söder. I Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbottens verksamhetsområde är anslutningsprocenten till avloppsreningsverken ca 67 % i förhållande till invånarantalet (2012) och är det verksamhetsområde som har landets minsta antal anslutna till avloppsnätet. Behovet av att utvidga avloppsnäten har varit större här än på andra håll i landet och därför har utvidgningen av avloppsnät också varit livlig på många håll inom NTM-centralens område. Utanför avloppsnäten finns tämligen tätt bebyggda områden där det är förnuftigt att bygga ut avloppen. Under de senaste åren har närings-, trafik- och miljöcentralen för sin del fokuserat på att främja utvidgningen av avloppsnäten till tätt bebyggda områden i närheten av vattendrag och inom grundvattenområden.

På basis av det riksomfattande avloppsprogrammet har NTM-centralen under åren 2012-2016 beviljat vattentjänstunderstöd för kommunala avloppsnät inom det egna verksamhetsområdet totalt ca 4,6 M€. I och med detta har mer än 5000 fastigheter kunnat anslutas till avloppsnät och man har skapat möjligheter för vidare utveckling av områden i framtiden. Åren 2012-2016 beviljades ca 10 M€ i bidrag för överföringsavloppsledningar och förbindelsevattenledningar i bl.a. Karlebyregionen, Jakobstadsregionen samt i Syd-Österbotten (Närpes-Östermark-Kaskö). Enligt statsrådet beviljas inte mer statsstöd för nya vattentjänstprojekt efter år 2016.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

Pjelax, Närpes. Manuela Tigerstedt, 2016.

 

 

 

En betydande del av bosättningen ligger dock glest i glesbygden och avloppsvattenbehandlingen i dessa områden bör även i framtiden skötas fastighetsvis, vilket på de flesta fastigheter, speciellt i närheten av känsliga områden, fordrar åtgärder för att effektivera avloppsvattenbehandlingen.

En systematisk avloppsvattenrådgivning i glesbygden har sedan år 2012 pågått inom NTM-centralens område. NTM-centralen i Södra Österbotten beviljade sammanlagt 662 500 € i bidrag för avloppsrådgivningsprojektet Jässi under åren 2012-2016. Hittills har projektet utfört över 2900 fastighetsvisa rådgivningsbesök. Projektet fortsätter under år 2016 och riktar sin verksamhet till nya kommuner.

Jässikartta

Kommuner där Jässi-projektets fastighetsvisa rådgivning givits under åren 2012-2015 (Kartbotten: Lantmäteriverket 06/2015)

 

 

 

 

 

Önskar er alla en riktigt skön och varm sommar och hoppas att ni får njuta av härliga simturer utan en tanke på stinkande avloppsvatten!

strand (002)

Skuthalla_Jenny_pieni

Jenny Skuthälla
Vattenhushållningsexpert
NTM-centralen i Södra Österbotten

Maaperän ja pohjaveden puhtaus – terveyden ja ympäristön takia tärkeä asia

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluu monesti hyvin erilaiset ja haastavat maaperän sekä pohjaveden pilaantumistapaukset.

Ennen puhuttiin maaperän tai pohjaveden saastumisesta, nykyisin pilaantumisesta. Termit ovat hieman muuttuneet ajan saatossa. Maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmassa mittakaavassa vasta 1990-luvulla.

Oma työni kohdistuu maaperän sekä pohjaveden suojeluun ympäristölainsäädännön valvonnan kautta. Tärkeintä tässä työssä on huolehtia siitä, että ihmisille on turvattu puhdas ympäristö elää ja työskennellä sekä puhdas vesi, jota juoda.

Työnsarkaa on kuitenkin valtavasti. On kyse sitten vanhasta pilaantumistapauksesta taikka ennakkovalvonnasta, jolla pyritään ehkäisemään mahdolliset maaperän tai pohjaveden pilaantumistapaukset ennalta.

Kuitenkin suurin osa pilaantumistapauksista on tapahtunut jo kauan aikaa, usein vuosikymmeniä sitten.

Viime vuosisadalla yhteiskunnan teollistuessa maaperän tai pohjaveden pilaantumiseen ei liiemmälti kiinnitetty huomiota. Eikä ollut lainsäädäntöäkään. Vanhojen pilaantumistapauksen kunnostusvastuita pohdittaessa joudutaan usein esimerkiksi turvautumaan vanhaan jätelainsäädäntöön.

Huomattava osa aikaisemmista pilaantumistapauksista johtuu öljystä ja siitä jalostetuista jatkotuotteista. Yhteiskunta ei pyöri ilman öljyä ja sitä onkin monessa eri muodossa päässyt ympäristöön vahinkojen sekä aikaisemmin hyväksyttyjen, nykypäivänä kiellettyjen toimien kautta. Toisena tyypillisenä haitallisina aineina ovat raskasmetallit, joita on päässyt ympäristöön teollisessa toiminnassa, kaatopaikoilta, liikenteestä ja hyvin monesta muustakin toiminnasta.

Lopetettu polttonesteiden jakeluasema on yksi tyypillisin yksittäinen kohde, jonka maaperää sekä myös pohjavettä on kunnostettu ja myös jatkossakin kunnostetaan. Ennen vanhaan asemilla ei ollut maaperän tai pohjaveden suojausrakenteita vaan polttonesteet pääsivät vahinkotapauksissa sekä normaalissa jakelutoiminnassa imeytymään maaperään aika helposti. Nykyisin jakeluasemilla tulee olla suojausrakenteet mutta onnettomuuksia ei kuitenkaan voida koskaan ehkäistä täydellisesti.

Öljyvahingot suuri työllistäjä

Onnettomuuksista puheen ollen, yksi suuri työllistäjä onkin erilaiset öljyvahingot. Erilaisia öljyvahinkoja sattuu melkein joka päivä, tosin suurimpaan osaan niistä ei ELY-keskuksen tarvitse puuttua. Pelastuslaitoksen velvollisuuksiin kuuluu ensitoimien tekeminen vahingoissa ja kunnalle tarvittaessa jälkitorjunta. Viimekädessä vahinko muodostuu pilaantuneisuusasiaksi, jossa ELY-keskus on valvontaviranomainen. Yleensä vahingot ovat erilaisia liikennevahinkoja. Ongelmia tulee esimerkiksi silloin kun kuorma-auton polttonesteet ovat valuneet ulosajon seurauksena maahan tai vielä pahempaa, jos säiliöauto on kellahtanut nurin tienpenkalle pohjavesialueella. Tällöin voi olla vaarassa vesilaitoksen raakavesi.

Lämmitysöljyvahingot ovat myös yleisiä. Lisäksi ne on yksittäisen henkilön kannalta todella ikäviä tapauksia, varsinkin jos vakuutusasiat eivät ole kunnossa. Kiinteistön lämmitysöljyvahinkojen kustannukset ovat yleensä kymmeniä tuhansia, joskus jopa satoja tuhansia euroja, ennen kuin tarvittavat puhdistustoimet sekä uudelleenrakennustoimet on tehty. Lämmitysöljyvahingoissa onnettomuuden aiheuttajana voi olla hyvin moni eri asia. Yleensä kuitenkin itse säiliön puhki ruostuminen, liitinvuodot sekä ennen yleisen kaksoisputkijärjestelmän paluuputken rikkoutuminen on tyypillisimpiä vahinkojen aiheuttajia. Myös säiliöiden ylitäyttöjä tapahtuu. Öljyvahingon tapahtuessa onkin tärkeää aina ilmoittaa vahingosta hätäkeskukseen, jotta pelastuslaitos voi suorittaa tarvittavia ensitoimenpiteitä vahingon torjumiseksi.

Pilaantumistapaukset, on ne sitten vuosikymmeniä vanhoja tai uusia vahinkotapauksia saadaan kuitenkin pääsääntöisesti hoidettua siten, että ympäristö- ja terveysriskit ovat hallinnassa kunnostuksen jälkeen. Kunnostustapoja ja riskinhallintatoimenpiteitä on nykyään monenlaisia.

Maaperän osalta puhdistus on yleensä helpompaa kuin pohjaveden. Pohjaveden pilaantumistapaukset voivat olla joskus hyvinkin haastavia, kunnostaminen voi olla kallista, viedä epämääräisen kauan aikaa taikka kunnostaminen voi olla mahdotonta.

Kansalaisten puhtaan veden turvaamiseksi maaperän sekä pohjaveden puhdistuksiin olevia yhteiskunnan resursseja onkin pyritty ohjamaan pilaantuneille alueille, jotka sijaitseva pohjavesialueilla, varsinkin sellaisilla, missä on talousvedenottoa.

Puhdasta vettä hanasta myös tulevaisuudessa

Vettä ei monesti tule ajateltua tarkemmin, se tulee hanasta ja sitä voi juoda. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvyys maailmanlaajuisesti. Me olemme onnekkaita, puhtaita pohjavesivesivaroja on vielä hyvin käytettävissä ja niistä pitää huolehtia myös jatkossa. Asiaan kiinnittää vasta sitten huomiota kun vesi ei ole juomakelpoista tai sitä ei tule hanasta.

Pohjavesialueiden puhtaan veden turvaaminen lainsäädännön valvonnalla onkin yksi ELY-keskuksen työnsarka. ELY-keskuksen pohjavesisuojeluun perehtyneiden viranomaisten ennakkovalvonnalla pyritäänkin puuttumaan asioihin, ennen kuin vahinkoja pääse sattumaan tai riskitoimintoja sijoittautumaan luokitelluille pohjavesialueille.

Onko maaperä tai pohjavesi pilaantunut? Lainsäädännössä on olemassa erilaisia ohje- ja viitearvoja, joilla voidaan arvioida maaperän tai pohjaveden laatua. Rajanveto pilaantuneen ja puhtaan välille on kuitenkin nykyään aika hankala vetää. Harvoin ympäristö puhdistetaan täysin puhtaaksi, jos se on päässyt pilaantumaan. Tarkoitus on puhdistaa kustannustehokkaasti maaperä tai pohjavesi sille tasolle, että jäljelle jääneet haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta ympäristö- tai terveysriskejä jatkossa.

 

pilaantunutmaa

Yllä olevassa kuvassa kunnostettiin I luokan pohjavesialueella olevan ampumaradan valleja seulomalla luodit pois hiekasta ennen pilaantuneen maan pois kuljetusta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Luodit toimitettiin kierrätykseen.

Silloin kun työssä onnistutaan, ei meidän virkamiesten olemassaoloa tavallinen kansalainen liiemmälti huomaa. Olemme taustalla huolehtimassa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnista!

 dsc_0072

Ilkka Närhi
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusvastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus