Investointituki maatilarakentamisen vipuvartena

Maatilarakentamiseen on saatavilla monipuolisesti investointitukea. Tuen tarkoituksena on mahdollistaa tilojen kehittyminen, kannattavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn kasvattaminen, jota kautta tila antaa elinkeinon maatilayrittäjälle ja mahdollisesti luo myös työpaikkoja. Ilman tukea moni maatilainvestointi jäisi tekemättä. Tuki siis myös kannustaa tilaa kehittymään. 

Tuen vastapainoksi on normaalien rakentamismääräysten lisäksi myös vaatimuksia, jotka osaltaan ovat tiukempia kuin mitä rakentamisessa normaalisti edellytetään. Esimerkkinä eroavaisuudesta on rakennusten välinen etäisyysvaatimus palomääräysten vuoksi, joka on normaalin rakennusluvan 8 metrin sijasta tuetussa rakentamisessa yleensä 15 metriä. Ahtaassa pihapiirissä tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Suurimmalta osaltaan tämä on kuitenkin tuttu asia kuntien rakennusvalvonnalle ja he osaavat opastaa hakijaa aikaisessa vaiheessa. Erilaisilla lisävaatimuksilla pyritään parantamaan eläinten hyvinvointia sekä lisäämään rakennusten turvallisuutta. 

Nykyaikainen lypsypihatto on valoisa ja avara ja myös laajennusmahdollisuus on mietitty valmiiksi.

Poikkeusaika on nostanut esiin yllättävän ongelman, jota ei olla osattu ennakoida. Rakennusmateriaalien huima hinnannousu lyhyessä ajassa on nostanut rakentamiskustannuksia ja lisäksi myös materiaalien saatavuusongelmat ovat venyttäneet toimitusaikoja hyvinkin pitkiksi. Yhtälö on hankala, jos investoinnin kannattavuus on laskettu tiukan kustannusarvion ja aikataulun varaan ennen hintojen nousua.  

Olethan ajoissa asialla 

Projektin sujuvan etenemisen vuoksi tilallisen kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja edetä asioissa sopivassa järjestyksessä. Investointihakemusta ei kannata laittaa liikkeelle hetken mielijohteesta, vaan taustalla on syytä olla pitkään jatkunut harkinta ja suunnittelu siitä, kuinka tilaa tulisi kehittää.  

Ihannetapauksessa investointitukea haettaessa kaikki päätöksentekoon tarvittavat asiakirjat olisivat jo kasassa ja liitetty Hyrrään hakemuksen liitteiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jo ennen tukihakemuksen jättämistä, hakijalla olisi esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma ja myönteiset lupapäätökset, jos hanke vaatii vaikkapa rakennus- ja ympäristöluvan. Näitä lupia kannattaa hakea hyvissä ajoin, koska lupapäätöksiä ei välttämättä ehdi saada ennen investointitukihakemuksen viimeistä päätöspäivää, jos ne laitetaan vireille vasta hakemuksen jättämisen jälkeen. Ennen lupahakemuksia tarvitaan tietysti rakennussuunnitelmat ja sekin ottaa oman aikansa. Myös rahoittajaan on hyvä olla ajoissa yhteydessä, mielellään jo liiketoimintasuunnitelman laadintavaiheessa. 

Rakentamisen prosessikaavio.

Hakujaksoja on vuodessa neljä. Valitettavan usein totuus on kuitenkin se, että suuri osa tukihakemuksista saapuu hakujakson viimeisenä hakupäivänä ja osa vielä ilman liitteitä. Sellaisessa tapauksessa tulee usein melko kiire, jos hakija aloittaa liitteiden kasaamisen vasta haun jälkeen. Lisäksi hakijalla saattaa olla ajatuksena, että rakentamisen pääsisi aloittamaan keväällä hyvissä ajoin, jotta rakentaminen ajoittuisi kesälle, mutta tukihakemus on jätetty vaikkapa vasta maaliskuussa päättyvään hakuun. Näistä päätökset tulevat vasta touko- kesäkuussa, jolloin ollaan jo takamatkalla alusta alkaen. Rakentamista kun ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä. 

Investointituki mahdollistaa monipuolisesti maatilarakentamista.

Pauli Jokiaho
Rakennusinsinööri
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Merkillinen vuosi 2020

Aloitin 1.1.2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana. Takanani oli pitkä ura kuntasektorilla. Koska olen aiemmissa työtehtävissäni tehnyt paljon yhteistyötä eri ELY-keskusten kanssa, minulla oli käsitys tehtäväkentästä. Maakuntauudistus oli juuri peruttu, joten tiesin myös sen, että olimme uuden edessä. Odotin ELY:n uutta vaihetta innolla ja vähän jännittyneenäkin, samoin kuin uuteen toiminta-alueeseen ja henkilöstöön tutustumista. Se, mitä en tiennyt, oli mikroskooppisen pieni virus, joka lähtisi pian leviämään ympäri maailman, epidemiana. Oltuani vain muutaman viikon uusissa tehtävissä, siirryimme korona-aikaan, etätöihin ja aloitimme opettelemaan kokonaan uusia tapoja tehdä työtä. Moni työyhteisön jäsen jäi tapaamatta ”livenä”, kuten nykyään sanotaan. Se harmittaa edelleen.

Vuosi on kuitenkin mennyt kaikin puolin hyvin. Siirtyminen etätöihin sujui yllättävän jouhevasti ja, alun pienien yhteysongelmien jälkeen, otimme vuosikymmenen digiloikan. Näkemykseni mukaan jo alun perin monipaikkaisesti ja kahdella kielellä toimiva työyhteisömme omasi hyvän sosiaalisen pääoman ja toimintakulttuurin laajaan etätyöskentelyyn – Etelä-Pohjanmaan ELY:ssä on totuttu toimimaan niin, että kaikki eivät ole fyysisesti läsnä ja jokainen saa tehdä töitä omana itsenään ja omalla äidinkielellään.

Kasvokkain tapaamisen sijaan työkavereiden kanssa viestitään myös normaalitilanteessa usein pikaviestimillä ja sähköpostitse.

Teemme työtä uudella tavalla

Maaliskuusta lähtien olemme tehneet töitä pääosin kotoa käsin ja työpaikalla on käyty vain poikkeustilanteissa. Mitään merkittävää ei ole koronan takia jäänyt tekemättä, saavutamme tulostavoitteemme. Jopa vastuualueen vuosittainen henkilöstöpäivä, johon ennen saavuttiin busseilla kolmesta maakunnasta, järjestettiin Teams-kokouksena. Seminaaripuheenvuorojen kuulemisen lisäksi osallistuimme virtuaalisiin teemakahviloihin, kokosimme yhteisiä ajatuksiamme Mentimeteriä hyödyntäen ja lopuksi vielä kisasimme Y-tietäjästä Avatar-hahmoina. Oudoista lähtökohdistaan huolimatta tilaisuus oli innostava, lisäsi työyhteisön vuorovaikutusta ja piristi korona-arkeamme.

Y-vastuualuepäivän tietovisan osallistujia.

Korona-ajan etätyöt ovat haastaneet erityisesti lähiesimiehiä, jotka ovat omalla työllään tukennet muiden siirtymistä uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöön sekä pitäneet yllä tunnetta työyhteisöön kuulumisesta. Olemme rekrytoineet vakituista henkilökuntaa, määräaikaisia työntekijöitä sekä koko joukon kesäharjoittelijoita suoraan etätöihin, mikä on muuttanut työhön perehdytystä. Erityisesti luonnonsuojelun tehtävät lisääntyivät merkittävästi HELMI-elinympäristöohjelman kautta. Uudet HELMI-työntekijät aloittivat työnsä etäyhteyksin, uudistetussa luonnonsuojeluorganisaatiossa. Näistä lähtökohdista olemme edistäneet lintuvesien kunnostusta, perinnebiotooppien inventointia, soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutusta sekä suojelusoiden vesitalouden parantamista ja kaikki on mennyt hyvin. Lapsiperheellisille kevät oli erityisen vaikea, kun koululaisia ja päiväkoti-ikäisiä oli työaikaan kotona ja tehtävät piti silti hoitaa normaalisti. Järjestelyjä vaadittiin, mutta työtyytyväisyys säilyi erittäin hyvänä – jopa parani hieman. Kiitos jo tässä kohtaa esimiehille ja henkilökunnalle työmotivaation ylläpitämisestä ja tinkimättömästä ammattitaidosta muutosten keskellä!

Korona ei ole onneksi pysähdyttänyt koko yhteiskuntaa, vaan esim. useita ympäristövaikutusten arviointimenettelyitä (YVA) on saatu päätökseen tai tullut vireille. Olemme ympäristönsuojelussa tehneet innovatiivisia, kansallistakin mielenkiintoa herättäneitä digitaalisia ratkaisuja YVA-kuulemisten järjestelyissä ja perinteiset ympäristönsuojelun tarkastukset ovat muuttuneet etätarkastuksiksi, joissa tutkitaan yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa raportteja, kuvia ja videoita. Kansalaiset puolestaan ovat hakeneet etätöilleen vaihtelua pienten vesitaloushankkeiden parista ja ruoppaus- ja muita vesirakentamisilmoituksia onkin tullut käsiteltäväksi ennätykselliset määrät.

Y-vastuualuepäivä verkossa.

Uutta sisältöä ja uusia resursseja työhön

Koronatilanteessa omat valmiussuunnitelmamme on käyty läpi ja olemme osallistuneet alueemme viranomaisyhteistyöhön mm. kuntien ja AVI:n kanssa. Epidemiatilanteen vaikutuksia vesihuoltoon on seurattu koko ajan tiiviissä yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisten kanssa ja ylläpidetty ajantasaista tilannekuvaa. Kaiken kaikkiaan viranomaisyhteistyö on koronan myötä lisääntynyt ja tiivistynyt merkittävästi. Omassa toiminnassamme olemme kiinnittäneet erityistä huomiota riskiryhmiin sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä tehtäviä tekevään henkilökuntaan. Tämä on ollut tarpeellinen strategia, sillä kun loppusyksyn tulvien aikaan koimme samanaikaisesti laajoja sähkökatkoja, ei tulvasuojelu olisi ollut mahdollista, mikäli osa henkilökunnasta olisi ollut sairastuneena.

Korona on tuonut työhömme kokonaan uutena asiana elvytyksen. Olemme osallistuneet alueellisten selviytymissuunnitelmien laadintaan ja perehtyneet uusiin rahoitusohjelmiin, mutta myös saaneet omaan toimintaamme elvytysrahaa, joiden avulla pystymme mm. vähentämään valtion vesistörakenteiden korjausvelkaa, toteuttamaan pohjavesiasemien automatisointia ja jatkamaan kansallista tuulivoimaneuvontaa.

Kaikki tässä vuodessa ei onneksi liity koronaan ja olemme tehneet myös uusia aluevaltauksia koronatilanteesta huolimatta. Uusi tehtävämme liittyy RED II eli uusiutuvan energian direktiiviin, jonka toimeenpanon myötä aloitamme ensi kesänä uusiutuvan energian kansallisena yhteyspisteviranomaisena. Panostuksemme uusiutuvaan energiaan on osa ilmastotyötämme, joka on muiltakin osin käynnissä. ELY:yn perustetun ilmastotiimin lisäksi meillä on aloittanut varsin aktiivinen paikkatietotiimi. Jatkossa on siis luvassa muitakin digiloikkia, kuin tämä koronan aikaansaama etätyöskentely.

Itse toivon, että koronasta seuraa merkittäviä uusia avauksia ilmaston muutoksen hillintään ja lajikadon pysäyttämiseen. Olemme jo nyt osoittaneet, että esim. matkasuoritteita voidaan vähentää, vaikka sitä aiemmin pidettiin lähes mahdottomana tehtävänä.  Elvytyksellä on mahdollista tukea uusia, kestäviä rakenteita ja toimintatapoja. Niin surullinen asia kuin viruksen leviäminen on, sillä on hopeareunus, joka mahdollistaa elämäntapamme uudistamisen kestävälle pohjalle

Toivotan rauhallista joulun aikaa Sinulle ja läheisillesi!

 

Karoliina Laakkonen-Pöntys
johtaja, ympäristö ja luonnonvarat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Koronan voimaviivat

Korona saattoi merkitä meille kaikille vielä tämän vuoden alussa lapsuuden ajan lautapeliä tai vain auringon ulompaa kaasukehää ja kaasukehän hajaantumisvyöhykettä. Maaliskuussa kaikki muuttui ja hajaantumisvyöhyke tuntui saavan uuden merkityksen. ELYssäkin työntekijät hajaantuivat eri puolille maakuntaa omiin kotitoimistoihinsa. Erilaiset rajoitukset astuivat voimaan ja niiden mukana tuli hetkeksi täysi seisaus myös tukivalvontojen tilakäynteihin.

Tuon seisauksen aikana kokoonnuttiin usein Teams-kokouksiin pohtimaan uusia käytäntöjä valvontojen suorittamiseen. Kaiken suunnittelun lähtökohtana oli huoli siitä, etteivät tarkastajat missään olosuhteissa veisi mukanaan koronaa tiloille. Toisena tärkeänä asiana myös se, etteivät tarkastajat itse saisi koronaa eivätkä tartuttaisi toisiaan niin, että kaikki olisivat karanteenissa ja valvonnat taas seisahtuisivat. Siitä seurauksena pahimmillaan olisi myös tukimaksujen viivästyminen.

Uusia käytäntöjä

Kesäkuulla valvonnat saattoivat alkaa. Ennen niiden aloittamista oli Ruokavirasto antanut omia suosituksiaan valvontoihin liittyen. Valvontavelvoite oli laskettu normaalista 5 %:sta kolmeen prosenttiin. Suositus oli myös etukäteen ilmoittaa kaikista valvonnoista. Eläinvalvonnan osalta se oli suuri muutos, sillä normaalisti eläinvalvonnat tehdään alueellamme pääosin etukäteen ilmoittamatta.

Oman valvontaryhmän kesken oli päätetty, että vakituiset työparit määrättiin pysyviksi koko valvontakaudeksi. Tällä pystyttäisiin mahdolliset koronatartunnat heti rajaamaan vain kahteen henkilöön tarkastajaryhmän osalta. Ja tällä tavoin varmistettaisiin myös se, että kaikki valvonnat saataisiin tehtyä aikataulujen mukaisesti ennen tukien maksatuksia.

Suunnittelussa oli myös sovittu siitä, että tiloille mennessä kättelyt jätetään suositusten mukaan pois. Se tuntui itsestäni epämieluisalta muutokselta. Kättelemättömyys tuntui jotenkin epäkohteliaalta, vaikka ymmärsikin sen tähän tilanteeseen kuuluvaksi. Kättely kuitenkin ikään kuin avaa aina kohtaamisen ja siitä on sujuva jatkaa.

Yhteiseksi käytännöksi oli sovittu myös se, että valvontakäynnit pyrittäisiin mahdollisuuksien mukaan tekemään muutoinkin niin vähin kontaktein kuin mahdollista. Peltopuolella tämä onnistuikin hyvin, mutta eläinpuolella loi haasteita. Tilallisten kanssa yhteistuumin korvamerkki- ja asiakirjatarkastuksetkin saatiin kuitenkin hienosti sujumaan. Asiakirjoja katsottiin usein ulkona; puutarhakeinuissa, portailla, terasseilla tai karjakeittiön kynnyksellä istuen. Sateen sattuessa toimistona toimi konehallit, autokatokset tai vain navetan räystäsaluset.

Uusia suojavarusteita

Eläinvalvojilla oli jo entuudestaan aina mukanaan suojavarusteita ajatellen eläintautien leviämisen ehkäisyä; suojahaalareita ja -käsineitä, Virkon S:ää ja kengänsuojia. Nyt jokaiselle työparille oli lisäksi hankittu kasvomaskeja, kumihanskoja, käsidesit ja desinfiointipyyhkeitä. Käsidesien käytöstä tulikin nopeasti rutiinia. Käsidesiä käytettiin aina, kun autosta oli poistuttu ja palattiin takaisin. Joskus rutiinilla jopa senkin jälkeen, kun oli käyty vain kiertämässä joku peltolohko. Kasvomaskien käyttö olikin sitten ongelmallisempaa. Silmälasit, jotka huurtuvat tavallisestikin ulkoa navettaan siirryttäessä, huurtuilivat hengityksen tahtiin.

Normaalioloissakin naudat innostuvat usein pitämään melkoista mölinää, kun eläinsuojaan ilmestyy vieraita ihmisiä. Korvamerkkien numeroita pitää siis huudella kovalla äänellä, että työpari saa ne kirjattua ylös oikein. Maskin käyttö toi tähänkin ongelmia varsinkin astmaatikolle. Happi tuntui maskin alta loppuvan täysin ja ääni särkyili.

Uusia aaltoja

Kesän hiipuessa syksyyn alkoi korona kutoa uusia verkkoja kiihtyvään tahtiin. Tässä vaiheessa varmuuden vuoksi lopetettiin ruokataukojen pito huoltamoilla. Omat eväät syötiin milloin missäkin; levähdyspaikoilla, linja-autopysäkeillä tai reitin varrella ohi ajetuissa kauniissa maisemissa. Maakunta on tullut tutuksi muutoinkin tiloille ajellessa, mutta nyt sitä katselikin eri silmin. Maakunnassamme on paljon todella kauniita paikkoja, joihin oli piristävää pysähtyä nauttimaan eväitä.

Uusia kokemuksia

Valvontakauden kallistuessa loppua kohti voimme olla tyytyväisiä, että tästäkin erikoisesta ajanjaksosta olemme selvinneet. Ja ilman tartuntoja. Suuri kiitos kuuluu valvottujen tilojen väelle. Tiloilla on suhtauduttu asiallisesti tarkastajiin ja välillä erikoisiinkin järjestelyihin on lähdetty avoimin mielin.

Voimia antavia ja mukavia hetkiä tällekin valvontavuodelle mahtui. Erityisesti mieleen jääneistä toinen on, kun isäntä halusi keittää kahvit tarkastajille ja koska emme sisätiloihin voineet mennä, hän toi keittämänsä kahvit ulos terassille, kauniisti tarjottimelle katettuna. Terassilta näkyi henkeä salpaavan kauniit järvimaisemat. Kahvi ei olisi voinut paremmalta maistua!

Toinen sydäntä lämmittävä hetki oli, kun isäntä tarkastuksen loputtua haki kitaran ja lauloi meille muutaman kauniin laulun upealla äänellään. Näidenkin tarkastusten jälkeen kotimatkat sujuvat usein hiljaisuuden vallitessa. Haluaa kerrata mielessään tapahtumaa, jotta pystyy tallentamaan sen syvälle mielen sopukoihin. Sieltä mukavat muistot voi noutaa, kun sattuu kohdalle synkempi päivä. Tällaiset hetket jos mitkä loivat myös uskoa siihen, että me kyllä todellakin selviämme tästä erilaisten rajoitusten ajasta! Ja että elämästä löytyy voimaannuttavia hetkiä, joiden avulla jaksamme päivästä toiseen, vaikka rajoituksia alettaisiin taas kiristää.

Vaikka korona on kaiken kaikkiaan aiheuttanut monille eri aloille suuria huolia ja menetyksiä, voimme tarkastuspuolella olla iloisia siitä, että syvällisesti pohtimamme uudet käytännöt ovat olleet toimivia ja olemme päässeet tavoitteeseemme: turvallisesti ilman tartuntoja kaikki valvonnat saadaan suoritettua aikatauluissaan ja tuet tiloille ajallaan maksuun.

Kohti uutta

Auringon korona näkyy selvästi auringonpimennyksien aikaan, jolloin koronan epäsäännöllinen muoto paljastaa magneettikentän voimaviivat. Elämässä monessakin suhteessa löytyy aina yhtymäkohtia luontoon. Tämänkin koronakevään ja -syksyn perusteella voisi todeta, että vaikka keväällä tuntui maailma pimenevän koronan sekoittaessa kaikki normaalit kuviot, sen ansiosta löysimme yhteistuumin ne voimaviivat, joiden avulla pääsimme onnistuneeseen lopputulokseen näissä ennen kokemattomissa olosuhteissa. Mikä oli etukäteen valmiiksi ajateltu, oli myös mahdollista onnistuneesti toteuttaa.

 

Arja Veikkolainen
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Viestintäharjoittelijoiden tunnelmia poikkeuskesältä

Kesän kääntyessä pikkuhiljaa syksyksi, on hyvä hetki vilkaista elämää hieman taaksepäin – takana on hyvin poikkeuksellinen kevät ja kesä. Maaliskuussa, kun Ida-Maria aloitti oman harjoittelunsa, hän ehti olla vain yhden päivän toimistolla ennen kuin oli aika siirtyä etätöihin. Tilanne ei tunnetusti ollut sen kummempi vielä kesäkuussa Riikan aloittaessa työnsä, joten kunhan välineet oli saatu kuntoon ja jokseenkin tutustuttu, miten kaikki toimii, oli aika siirtyä työskentelemään kotoa käsin. Voidaankin kuin yhdestä suusta todeta, että harjoittelun aikana itsenäinen työskentely on ainakin tullut tutuksi!

Viestijän tyypillinen työskentely-ympäristö etätyöaikaan.

Aivan uudenlaisen työn aloittaminen etänä hieman jännitti alkuun, mutta vauhtiin päästyä työnteko on sujunut mukavasti. Toki etätyö on melko erilaista kuin työskentely toimistolla: perehdytyksen lisäksi työkavereihin tutustuminen on tapahtunut Teamsin kautta päivittäisten kahvipöytäkeskustelujen sijaan ja helposti konttorin poikki huikattavat asiat joutuukin hoitaa erikseen sähköpostitse tai pikaviestimillä. Kun vieressä ei ole koko ajan ollut kaveria, jolta kysyä apua, on monet asiat tullut opeteltua itsenäisesti ja samalla on saanut ottaa myös itse suurempaa vastuuta omasta työskentelystään. Onneksi kuitenkin yhteydet toimii ja tarpeen tullen apuakin löytyy aina langan päästä.

Maastokäynniltä Söderfjärdenistä.

Keväällä koko maailman yli pyyhkäissyt koronavirus muutti työskentelytavan ja -paikan lisäksi myös alkuperäistä suunnitelmaa työtehtävistämme. Asetettujen rajoitusten myötä mm. tapahtumien järjestäminen ja haastattelureissut ovat jääneet välistä, mutta olemme kaikesta huolimatta päässeet työskentelemään monipuolisesti erilaisten työtehtävien parissa. Tiedotteiden, kuulutuksien, intrauutisten ja somepäivitysten julkaisun lisäksi kumpikin on päässyt työskentelemään omien verkkosivuprojektiensa parissa. Ida-Maria on luonut kokonaan uudet verkkosivut sekä KLIVA-hankkeelle että Lapväärtin-Isojoen vesivisiolle ja Riikka puolestaan on paneutunut kesän aikana saavutettavuusvaatimuksiin ja päivittänyt oman ELY-keskuksen verkkosivuja. Vaikka työskentely on pääasiassa tapahtunut visusti oman keittiön pöydän ääressä, kumpikin meistä on päässyt myös asiantuntijoiden mukana maastokäynnille. Lisäksi viestinnän työtehtäviin on kuulunut mm. valokuvaus, käännöstehtävät sekä KLIVA-hankkeen podcastin äänittäminen. Podcastia pääset kuuntelemaan täältä: KLIVA-podcast (anchor.fm).

Etäilystä huolimatta harjoittelumme on sujunut kokonaisuudessaan hyvin ja fiilikset ovat positiiviset. Olemme tyytyväisiä ja kiitollisia siitä, että poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta meille on pystytty tarjoamaan harjoittelupaikka ja monipuolinen katsaus viestinnän tehtäviin, minkä lisäksi on ollut kiinnostavaa seurata valtion viranomaisen viestintää poikkeusaikana. On myös ollut mukava nähdä miten hyvin meidät on otettu vastaan ja kuinka kova luotto meidän osaamistamme kohtaan on ollut. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

 

Ida-Maria Huuhka &
Riikka Peltomäki
Viestintäharjoittelijat vm. 2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rekrytoinnin digiloikka

Koronapandemia muokkasi menneen kevään työllisyystilastot uusiin puihin kertaheitolla. Työttömien ja erityisesti lomautettujen määrä kasvoi huhti-toukokuulla räjähdysmäisesti ja monessa yrityksessä koronavirus on varmasti aiheuttanut myös jo aiemmin suunniteltujen rekrytointien lykkääntymistä tai jopa peruuntumista kokonaan.

Poikkeustilanteesta huolimatta myös avoimia työpaikkoja oli ja on edelleen tarjolla. Tämänhetkisessä työmarkkinatilanteessa rekrytoivalla yrityksellä onkin tietynlainen etulyöntiasema, koska työnhakijoita on liikkeellä tavallista runsaammin. Lisäksi poikkeusaikana rekrytoiva yritys erottuu edukseen ja pystyy samalla luomaan itselleen työnantajabrändiä, jota ei ns. normaaliaikana olisi välttämättä edes mahdollista luoda. Epävarmassa talous- ja työllisyystilanteessa rekrytoiva yritys voi parhaimmillaan valaa uskoa parempaan huomiseen ja poikkeustilanteesta selviämiseen.

Etäyhteyden välityksellä toteutettava rekrytointi voi parhaassa tapauksessa olla lähestulkoon kasvokkain tapahtuvan haastattelun veroinen vuorovaikutuskokemus.

Rekrytoinnit poikkeusolojen aikana ovat varmasti olleet monessa tapauksessa aiempaa haastavampia. Digiloikkaa on keväällä 2020 jouduttu ottamaan varmasti myös rekrytointien saralla. Parhaassa tapauksessa puhelimen tai etäyhteyden välityksellä tehty rekrytointi ei kuitenkaan poikkea tavallisesta kasvokkain tapahtuvasta haastattelutilanteesta juuri ollenkaan. Työhaastattelu voidaan toteuttaa esimerkiksi puhelimitse tai videohaastatteluna, jossa hakija saa etukäteen kysymykset ja nauhoittaa niihin vastaukset. Etäyhteyden välityksellä reaaliajassa tapahtuvaan haastatteluun saadaan mukaan myös vuorovaikutteisuutta, joka nauhoitetusta videohaastattelusta jää uupumaan. Etäyhteyden välityksellä tapahtuva haastattelu on myös pelkkää puhelua monipuolisempi ja simuloi paremmin kasvotusten tapahtuvaa perinteistä työhaastattelua. Etäyhteyden välityksellä haastatteluun saadaan mukaan esiintymistaidot sekä kehonkieli, jotka lisäävät vuorovaikutusta haastattelutilanteessa.

Vuorovaikutteisen rekrytoinnin uudet mahdollisuudet

Pohjois-Savon TE-toimisto on kehittänyt vuorovaikutteisen rekrytoinnin tueksi MessiLive-konseptin, jossa työnhakudialogi käännetään päälaelleen työnantajan ollessa kysymyksiin vastaajan roolissa kysymysten esittämisen sijaan. Työnhakijat pääsevät esittämään kysymyksiään työnantajan edustajalle juontajien vetämässä suorassa lähetyksessä. Potentiaaliset hakijat voivat jo ennen hakemuksen lähettämistä saada vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin sekä hankkia lisätietoa yrityksestä hakuprosessinsa tueksi lähetystä katsomalla. Vuorovaikutus on tässä vaiheessa mahdollista tehdä anonyymisti suoran lähetyksen chat-kentässä, josta juontajat poimivat kysymykset esitettäviksi haastattelussa olevalle yrityksen edustajalle. Lähetystä seuraamalla voi saada vastauksia myös sellaisiin kysymyksiin, joita ei vielä itse tullut edes ajatelleeksi.

Suorassa MessiLive-lähetyksessä juontajat esittävät työnhakijoiden mieltä askarruttavia kysymyksiä työnantajan edustajalle. (Ruutukaappaus 17.6. lähetetystä MessiLive-lähetyksestä RekryKoulutus: Töihin Luoman Puutuote Oy:lle)

MessiLive-lähetyksiä kokeiltiin kesäkuussa myös Etelä-Pohjanmaalla. Kainuussa sijaitsevalta studiolta toteutetussa lähetyksessä mukana olivat etäyhteyden välityksellä eteläpohjalaiset työnantajat ja koulutuksen tarjoajat sekä Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiantuntijat. Uusi konsepti kiinnosti katsojia lakeuksilla ja lähetykset aktivoivat heitä myös lähettämään erittäin hyviä kysymyksiä, joihin he saivat vastaukset tuoreeltaan suoran lähetyksen aikana.

Rekrytointi on viestintää

Rekrytointitilanteessa on hyvä muistaa, että hakija haluaa yleensä mahdollisimman paljon tietoa organisaatiosta, johon on hakemassa. Tieto voi parhaimmillaan vahvistaa entisestään hakijan halua päästä työskentelemään yrityksessä. Suora vuorovaikutus yrityksen kanssa on palkitsevaa hakijalle. Rekrytointi on myös omalta osaltaan viestintää ja oikein tehtynä se vahvistaa positiivista hakijakokemusta.

Itselleni mieleenpainuvimmat ja opettavaisimmat rekrytointikokemukset ovat olleet juuri niitä vuorovaikutteisia haastattelutilanteita, joissa olen päässyt keskustelemaan pelkän kysymyksiin vastaamisen ja tentattavana olemisen sijasta.  Näissä keskusteluissa on ollut mahdollista saada sellaista lisätietoa yrityksestä, jota ei työpaikkailmoituksesta tai yrityksen verkkosivuilta ole saanut ongittua. Parhaimmillaan vuorovaikutteisesta tilanteesta on jäänyt käteen arvokasta oppia myös omasta osaamisesta ja vahvuuksista sekä positiivinen mielikuva työnantajasta riippumatta rekrytoinnin lopputuloksesta. Tämänkaltaisista rekrytoinneista olisi monella organisaatiolla opittavaa, huolimatta siitä tapahtuuko rekrytointi etänä vai kasvotusten.

 

Heli Peltoniemi
viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto