Talvi yllätti autoilijat 

Vai yllättikö!? Tätä vanhaa kliseetä usein toistellaan, pikkuisen huumorillakin. Talvi saapuu tänne pohjolaan varmasti joka vuosi ja hyvin osaamme siihen pääsääntöisesti varautua. Urakoitsijat ovat hyvissä ajoin valmistautuneet tulevaan talvikauteen ja huoltaneet kalustonsa kuntoon. Tienpitäjän papereissa talvihoitokausi alkaa 1.10. ja sama päivämäärä on valtakunnallisesti katsottu sopivaksi ajankohdaksi myös aloittaa uusi urakka, mikäli sellainen on alueelle kilpailutettu. Tänä vuonna uudet sopimukset tehtiin meidän alueellamme Pietarsaaren ja Vetelin maanteiden hoitourakoissa. 

Osana talven tuloon varautumista on talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten käyttöönotto. On arvioitu, että alemmat rajoitukset säästävät vuosittain 8 ihmisen hengen ja 36 ihmistä säästyy loukkaantumiselta. Onnettomuuksien lisäksi nopeusrajoitusten laskulla säästyy polttoainetta ja tulee vähemmän päästöjä. Lisäksi päällysteet kuluvat vähemmän ja renkaista aiheutuva melu vähenee. Syyspimeällä myös mm. hirvikolarien määrä vähenee. Lumi toi nyt mukavasti lisää valoa. Pohjalaismaakunnissa talvinopeusrajoitukset tulivat voimaan lokakuun lopussa.   

Lumisessa maisemassa ajelee säiliöauto kirkkaassa auringonpaisteessa.

Miksi meidän tie aurataan aina viimeisenä?  

Joskus odottavan aika on pitkä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on noin 8600 kilometriä hoidettavia maanteitä. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. 

Teiden talvihoidossa lumi aurataan yleensä ensin ja liukkaus torjuntaan sen jälkeen. Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiltä 2–3 tunnissa, jalankulku- ja pyöräilyväyliltä viimeistään neljässä tunnissa. Vähäliikenteisillä teillä voi olla lunta ajoittain kymmenen senttiä ja lumi tulee aurata seitsemässä tunnissa.
Lue lisää tiestön talvihoidosta: Teiden talvihoitoluokat – Väylävirasto (vayla.fi).

Aurauksen lisäksi teiden liukkautta pyritään vähentämään suolauksella. Tämä on erityisen tärkeää raskaalle liikenteelle, joka huolehtii siitä, että meillä on tavaraa kaupoissa ja valmistamamme tuotteet saadaan sujuvasti maailmalle. Suolausta voidaan tehdä silloin, kun lämpötila on yli – 6 astetta. Maantiet suolataan pääosin jo ennakkoon, kun tiedetään, että tien pinta uhkaa jäätyä, mutta kuitenkin viimeistään 2-3 tunnin kuluessa liukkauden havaitsemisesta. Lisäksi levitetään hiekkaa liukkautta ehkäisemään.   

Luminen tiemaisema.

Tiesitkö, että:

  • Maanteiden hoidon urakka-alueita Suomessa on yhteensä 79 kpl, joista 9 kpl pohjalaismaakunnissa 
  • Maanteiden hoitourakat ovat pääsääntöisesti 5-vuotisia 
  • Väylävirasto ja ELY-keskus kilpailuttavat maanteiden hoitourakat valtakunnallisesti noin 15 urakan vuositahtia 
  • Maantie voi kovalla tuulella jäätyä jopa seitsemän plusasteen lämpötilassa, jos tien runko on jäässä 
  • Pohjalaismaakuntien alueella levitetään talvihoitokauden aikana noin 8 830 t tiesuolaa ja 44 000 t hiekkaa. 

Bussipysäkki – katoksella vai ilman, tarvitaanko viitoitusta?  

Valitettavasti mm. bussipysäkkikatokset ja liikennemerkit joutuvat usein ilkivallan kohteeksi! Katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon, liikennemerkkejä ja opasteita töhritään. Hyvin usein tekijät jäävä tuntemattomiksi ja laskun maksaa veronmaksaja tien huonompana pintakuntona, koska nämä korjaukset ja uusimiset joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä aina vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle. Marko ja Ville-Petteri kirjoittivat hyvän blogikirjoituksen bussipysäkeistä: 
Linja-autokatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa.  (wordpress.com)

Kuvassa näkyy aura-auton peili ja luminen peltomaisema.

Palauteväylä on apuna   

Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivu antaa ajankohtaista tietoa teistä ja teiden kunnosta. Lisäksi palauteväylän kautta voi ilmoittaa tiestön ongelmista ja teiden huonosta kunnosta. Oman palautteen etenemistä voi seurata reaaliajassa. Verkkosivu löytyy osoitteesta: https://www.palautevayla.fi . 

Katso myös alkuvuodesta 2021 kuvattu video, jossa urakoitsija kertoo talvihoidosta ja siitä, miten kannattaa toimia, kun kohtaa aura-auton (youtube.com)

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vielä ehdit mukaan öljysuojarahaston JASKA-hankkeeseen

Omistatko vanhan kyläkaupan tai vuosia sitten lopetetun huoltoaseman? Kyläkaupoissa on usein myyty myös polttoainetta. Onko sinulla tietoa kiinteistösi maaperän kunnosta? Jos kiinteistöllä on myyty polttoainetta, on mahdollista, että sitä on joutunut myös maaperään. Siitä voi aiheutua terveys- tai ympäristöhaittoja, jos polttoaine jossain vaiheessa kulkeutuu pohjaveteen, sisäilmaan tai vesijohtoputkeen. Terveysongelmia ja taloudellisia haasteita voi aiheutua, jos kaivamisen yhteydessä törmätään pilaantuneeseen maaperään.

Maaperän tilan tietojärjestelmä

Ympäristöviranomaiset ylläpitävät valtakunnallista Maaperän tilan tietojärjestelmää (Matti). Järjestelmään on merkitty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta noin 2000 kohdetta, joissa on todettu tai epäillään maaperän pilaantumista. Osa kohteista sellaisia, jotka on jo kunnostettu tai todettu tutkimuksilla puhtaiksi. Tietojärjestelmään merkitsemisestä on tiedotettu kiinteistöjen omistajia. Kaikki vanhat polttoaineen jakelupisteet tai pienet korjaamot eivät välttämättä ole viranomaisten tiedossa. Kiinteistön omistajanvaihdoksen yhteydessä uudelle omistajalle tulee kertoa, jos tietää tai epäilee että kiinteistöllä saattaa olla pilaantunutta maata.

JASKA-hanke

Ympäristöministeriön yhteydessä toimivan öljysuojarahaston JASKA-hankkeessa tutkitaan ja kunnostetaan riskialueilla (esim. pohjavesialue tai asuttu kiinteistö) sijaitsevia vanhoja öljyllä pilaantuneita kiinteistöjä. Hanke on määräaikainen ja sen toteutus on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. JASKA-hanke on alkanut vuonna 2012. Hankkeeseen otetaan vastaan uusia hakemuksia 31.12.2020 asti.

Hankkeeseen hakeutuminen on kiinteistön omistajalle vapaaehtoista. Hankkeessa tehtävät tutkimukset antavat kuitenkin luotettavaa tietoa alueen tilasta nykyistä tai tulevaa käyttöä ajatellen. JASKA-hankkeeseen voi hakea mukaan ottamalla yhteyttä hankkeen yhteyshenkilöihin.

Kun kiinteistö on valittu hankkeeseen, tehdään ensimmäisessä vaiheessa historiaselvitys (mm. omistushistoria ja toimintahistoria) ja kohteen maaperä tutkitaan.  Jos kohteessa todetaan pilaantuneen maaperän kunnostustarve, voi omistaja hakeutua hankkeen toiseen vaiheeseen, jossa maaperä puhdistetaan. Pirkanmaan ELY-keskus toteuttaa tutkimukset ja mahdollisen puhdistamisen. Tutkimuksesta laaditaan tutkimusraportti ja kunnostuksesta kunnostuksen loppuraportti.

Esimerkki kohteen kunnostuskartasta.

Hankkeeseen soveltuvat kohteet

JASKA-hankkeeseen soveltuvat kohteet ovat mahdollisesti öljyllä pilaantuneita kiinteistöjä. Sellainen voi olla esimerkiksi polttoaineiden jakelupiste (huoltoasema, vanha kyläkauppa tms.), korjaamo tai muu öljyn käsittely- tai varastointialue.

Kohteen tulee olla ns. isännätön, eli sellainen, jossa pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta tai tämä ei kykene vastaamaan puhdistamisen kustannuksista eikä pilaantuneen alueen haltijaa voida kohtuudella velvoittaa puhdistamaan aluetta (Öljysuojarahastolaki 15 §).

Soveltuvan kohteen tulee olla riskikohde. Silloin kiinteistö on asuinkäytössä tai sijaitsee joko pohjavesialueella tai vesistön läheisyydessä.

Koko Suomessa JASKA-hankkeeseen on osallistunut tähän mennessä lähes 430 kohdetta. Tutkituista kohteista 43 % on ollut sellaisia, joissa on todettu maaperän puhdistustarve.

JASKA-hankkeen yhteystiedot

JASKA-hankkeen yhteyshenkilöt:
Mikko Rautio, mikko.rautio@ely-keskus.fi, puh. 0295 036 057
Sanna Pyysing, sanna.pyysing@ely-keskus.fi, puh. 0295 036 046

Öljysuojarahaston JASKA-hanke ja ESKO-kohteet (maaperakuntoon.fi)

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen rooli

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu arvioon siitä, soveltuuko kohde JASKAan. Tutkimusvaiheen jälkeen ELY-keskus antaa öljysuojarahastolle lausunnon siitä, onko kohteessa tutkimusraportin perusteella kunnostustarve. Mikäli kohde kunnostetaan, JASKA-hanke tekee siitä ELY-keskukselle ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ja ELY-keskus antaa ilmoituksen perusteella päätöksen kunnostuksesta. Kohteen kunnostamisen jälkeen ELY-keskus hyväksyy tehdyn kunnostuksen lausunnollaan.

Kohteen tiedot päivitetään Maaperän tilan tietojärjestelmään ja siitä tiedotetaan kiinteistönomistajaa. Kiinteistön myynnin yhteydessä tutkimus- ja kunnostusraportit sekä ELY-keskuksen lausunnot voi esittää tulevalle omistajalle.

 

Anna Vainio
Pohjavesiasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Katja Viitaniemi
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus